Pianotaiteilija-tutkija Eveliina Sumelius-Lindblomille soittaminen on tasa-arvoinen musiikintutkimuksen menetelmä

Sumelius-Lindblom on tutkimuksessaan todentanut tekemiään havaintoja soittamalla ja samalla luonut uusia käsitteitä ja määritelmiä. Hän myös tuotti uudenlaista taiteellisen tutkimuksen aineistoa yhdistämällä tutkimustekstiä ja videomateriaalia omista esityksistään, joka korvasi perinteisemmän nuottiesimerkeillä todentamisen. Tutkimus avartaa kokonaiskuvaa 1920-luvun ranskalaisesta modernismista ja esittäjän metodisesta ajattelusta.
Jatkotutkintokonserttien teemoina olivat muun muassa nuorten ranskalaisten säveltäjien esteettinen kapinallisuus, jazz-vaikutteet ja ragtime, Stravinskyn 1920-luvun tuotanto sekä Pariisin ja Wienin koulukuntien vastakkainasettelu. Sumelius-Lindblom tarkasteli muutostekijöitä ranskalaismodernistisen estetiikan taustalla, vertaili eurooppalaisen modernismin pääkoulukuntien musiikillista estetiikkaa ja analysoi ranskalaisen modernismin kannalta keskeisimpiä käsitteitä.
Tutkija-taiteilija löytää vastaukset itsestään ja taiteen tekemisen kautta
Sumelius-Lindblomille soittaminen on tutkimuksen ja todentamisen väline ja tutkimuksellinen ajatus läsnä myös esiintymistilanteessa. Taiteellisen tutkimuksen piiriin hänet vei halu profiloitua taiteilijana ja tutkijana ja löytää omaa taiteilijaprofiilia lähellä oleva tapa tehdä tutkimusta. Hän ei erottelekaan tekemisessään taidetta ja tiedettä vaan haluaa nostaa soittamisen tasa-arvoiseksi tutkimusmenetelmäksi muiden musiikintutkimuksen menetelmien rinnalle.
Sumelius-Lindblom toteaa, että taiteellisella tutkimuksella voidaan myös kattaa sellaisia tutkimuksen osa-alueita, joita on vaikea kielellä tavoittaa. Hän korostaa, että esittäjän soittaessaan tekemät havainnot ovat yhtä arvokkaita kuin yksinomaan nuottikuvaan perustuvat havainnot.
”Voi puhua ’perustellusta’ soittamisesta, jossa musiikilliset ratkaisut perustuvat tutkimuksessa löydettyyn ja havaittuun. Taiteellisessa tutkimuksessani myös kehollisuuden ajatus on vahvasti läsnä: tunnen, että vastaukset eivät ensisijaisesti ’asu’ nuottikuvassa vaan ne ovat minussa itsessäni, kehossani.”
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Eveliina Sumelius-Lindblom
eveliina.sumelius-lindblom@uniarts.fi
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Taideyliopisto tarjoaa ylintä musiikin, kuvataiteen, esittävien taiteiden sekä kirjoittamisen koulutusta Suomessa. Taideyliopisto on taidealojen koulutuksen ja tutkimuksen kansainvälinen suunnannäyttäjä, joka vahvistaa taidetta yhteiskuntaa uudistavana voimana. Vuonna 2013 perustetun Taideyliopiston muodostavat Kuvataideakatemia, Sibelius-Akatemia ja Teatterikorkeakoulu.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Taideyliopisto
Skärgårdstearternin uutuuskomedia kutsuu yleisön ratkiriemukkaaseen vuosikokoukseen5.5.2025 12:35:54 EEST | Tiedote
Skärgårdsteatern lähtee jälleen kesäkuussa seilaamaan Uudenmaan, Turunmaan ja Ahvenanmaan saaristoon. Teatterikorkeakoulun kanssa yhteistyössä tehty musiikkikomedia Bättre fäkta än illa fly! nähdään kesän aikana 16 paikkakunnalla.
Skärgårdsteatern bjuder publiken på muntert årsmöte5.5.2025 12:35:09 EEST | Pressmeddelande
Skärgårdsteatern åker igen ut på turné i Nylands, Åbolands och Ålands skärgård. I samarbete med Teaterhögskolan spelas musikaliska komedin Bättre fäkta än illa fly! i sommar på 16 orter.
Kuvan Kevät 2025 avautuu 17.5. Myllyssä23.4.2025 10:45:00 EEST | Tiedote
Kuvan Kevät -maisterinäyttely valtaa tänä vuonna Taideyliopiston Kuvataideakatemian Mylly-päärakennuksen alkaen aulakerroksen Kuva/Tila-galleriasta ja ulottuen aina ylimmän kerroksen Majakkaan, näyttelytilaan vanhan viljasiilon huipulla.
Tekoäly ei uhkaa maailmaa vaan ihminen9.4.2025 07:08:00 EEST | Tiedote
Mahdollinen tekoälyn uhka ei tule siitä, että koneet muuttuisivat itsenäisiksi ja oppisivat ajattelemaan. Ne ovat ihmisen ajattelun jatkeita. Koneiden väittäminen tietoisiksi ja itsenäisiksi ei ole vain harhaanjohtavaa, vaan peittää ihmisen toiminnan, toteaa tutkijatohtori Dominik Schlienger Taideyliopistosta.Ingressi
AI does not threaten the world, but humans do9.4.2025 07:08:00 EEST | Press release
The potential threat of AI does not come from machines becoming autonomous and learning to think. They are extensions of human cognition. Claiming that machines are conscious and autonomous is not only misleading but also obscures human action, says postdoctoral researcher Dominik Schlienger from the University of the Arts Helsinki.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme