Tutkijat löysivät kymmeniä immuunipuolustuksen kannalta tärkeitä geenivirheitä - merkitystä harvinaissairauksista kärsiville potilaille
20.9.2022 11:28:41 EEST | Helsingin yliopisto | Tiedote

Geenivirheen tunnistamisella potilaasta on monissa tapauksissa suuri merkitys harvinaissairauksista kärsivien potilaiden hoidon ja ennusteen kannalta. NFKB1 on tärkeä tulehdusreaktioiden säätelijä. Tutkijat löysivät kymmeniä uusia NFKB1-geenivirheitä potilaista. Potilaista, jotka kärsivät moninaisista immuunipuolustuksen oireista, muun muassa toistuvista infektioista, autoimmuunisairauksista ja muista tulehdustaudeista. Tutkijat osoittivat nyt tunnistettujen geenivirheiden johtavan häiriintyneisiin immuunipuolustusreaktioihin.
Immuunipuolustuksen perinnöllisistä geenivirheistä kärsiville potilaille voi olla tiedossa helpotusta
̶ NFKB1:n puutoksen aiheuttamaa aktivoituvaa tulehdusreaktiota vastaan on olemassa hoito. Onkin mahdollista, että näistä mutaatioista kärsivien potilaiden hoito helpottuu, tarkentuu ja lyhenee tulevaisuudessa huomattavasti. Lisäksi taudin aktivoituminen välttämättömien toimenpiteiden yhteydessä voidaan estää, kertoo tutkimusjohtaja Markku Varjosalo Helsingin yliopiston Biotekniikan instituutista.
˗ Systeemipatologian tutkimusryhmämme oli vuonna 2017 ensimmäisiä, jotka havaitsivat NFKB1-geenivirheiden yhteyden vasta-ainepuutoksiin ja immuniteettiin. Näissä kahdessa uudessa tutkimuksessamme kuvattujen sairauksien oireet eroavat kuitenkin merkittävästi aiemmin raportoiduista NFKB1-sairauksista ja avaavat täysin uusia näkökulmia moniin immuunipuolustuksen kannalta merkittäviin solutason rooleihin, kertoo väitöskirjaa aiheesta tekevä tutkija Matias Kinnunen Helsingin yliopistosta.
̶ Löytömme syventää merkittävästi ymmärrystä NFKB1-geenivirheen taustalla olevista molekyylimekanismeista ja muista tulehduksellisista ja autoimmuunisairauksista, jotka liittyvät muuttuneen NFKB1-geenin ilmentymiseen tai toimintaan. Tuloksemme viittaavat myös siihen, että tiettyjen keskeisten NFKB1-geenin viestintäreitin yhdisteiden kohdennettu estäminen on houkutteleva hoitojen tutkimusaihe. Näitä sairauksia voitaisiin yhdessä kutsua "NFKB-viestityksen sairauksiksi”, ehdottaa Varjosalo.
Geenivirheet löydettiin nykyaikaisia geenisekvensointimenetelmiä hyödyntämällä ja niiden toiminta kartoitettiin proteiinien toimintaa ja rakennetta tutkivan proteomiikan avulla. NFKB1 on geenien ilmentymistä säätelevä niin sanottu transkriptiotekijä, joka aktivoituu stressiin ja immuunijärjestelmään liittyvien viestintäreittien avulla.
Tutkimushankkeissa oli mukana tutkijoita Helsingin yliopiston lisäksi Saksan Freiburgin yliopistosta ja Belgian Leuvenin yliopistosta, ja lisäksi potilaita hoitavia lääkäreitä ympäri maailmaa.
Tämä tutkimus on perustutkimusta, joka on kaiken yliopistossa tehtävän tieteellisen tutkimuksen perusta. Perustutkimuksessa tutkitaan jonkin asian ilmiötä tai toimintaa ja siksi se kasvattaa tieteellistä ymmärrystä tutkimuskohteesta. Perustutkimus ei johda suoraan arkielämän sovellukseen, mutta siitä voi kuitenkin syntyä tieteellinen läpimurto.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tutkimusjohtaja Markku Varjosalo, puh. 0503185015
Väitöskirjatutkija Matias Kinnunen, puh. 0503189337
Kuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta
Helsingin yliopistoPL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Tiedottaja Eeva Karmitsa, Helsingin yliopiston viestintä, puh. 0294158461
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Tekoälyn käyttö heikentää ammattilaisten taitoja huomaamatta24.9.2026 08:05:00 EEST | Tiedote
Ammattiyhteisöjen pitäisi tunnistaa ammattiensa ydintaidot ja suojella osaamistaan tekoälyltä.
Luonnontieteellisen museon Elämän historia -sali sulkeutuu vuodenvaihteen jälkeen – uusi näyttely avautuu loppuvuodesta 202822.9.2026 07:15:00 EEST | Tiedote
Elämän historia -näyttelyn tilalle rakennetaan elämän syntyä ja luonnon monimuotoisuuden kehittymistä esittelevä uusi kokonaisuus. Uudistetun näyttelyn on tarkoitus avautua loppuvuodesta 2028 ja rakennustöiden aikataulua suunnitellaan parhaillaan.
Vilppi lääketieteen valintakokeessa vei opiskelupaikan17.9.2026 10:31:07 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston lääketieteellisestä tiedekunnasta opiskelupaikan saaneen henkilön opiskelupaikka on peruutettu valintakokeessa tehdyn vilpin takia. Asiasta tehdään tutkintapyyntö poliisille.
Tutkijat löysivät masennukselle viisi erilaista aivoprofiilia14.9.2026 15:53:19 EEST | Tiedote
Kaksi ihmistä voi saada saman masennusdiagnoosin, vaikka heidän oireensa poikkeavat toisistaan huomattavasti. Tutkijat halusivat selvittää, näkyykö tämä yksilöllisyys myös aivojen toiminnassa.
Suomalaistutkimus voi parantaa miljoonien koe-eläinjyrsijöiden anestesiaturvallisuutta14.9.2026 10:41:14 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa on osoitettu, että vatinoksaani-lääkeaine parantaa merkittävästi rottien anestesiaturvallisuutta. Löydös voi vaikuttaa miljooniin koe-eläimiin maailmanlaajuisesti: pelkästään länsimaissa jyrsijöitä käytetään vuosittain arviolta toistasataa miljoonaa biolääketieteellisessä tutkimuksessa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
