Diabetes ja suun sairaudet vaikuttavat toisiinsa ja vaikeuttavat hoitoa
Helsingin yliopiston tutkimuksessa selvitettiin suun terveyden ennustearvoa eri kroonisten tautien synnylle 10 vuoden seurannassa. Tutkimuksen keskeinen löydös oli erityisesti parodontiitin eli hampaan kiinnityskudosten sairauden yhteys diabetekseen.
– Aiempien tutkimusten perusteella tiedetään, että parodontiitti on yhteydessä moniin kroonisiin sairauksiin. Poikkeuksellisen pitkäaikaisen aineistomme pohjalta meidän oli mahdollista arvioida syy-seuraussuhteita ja kaksisuuntaisia vaikutuksia näiden tekijöiden välillä, kertoo yliopistonlehtori Pia Heikkilä.
– Tutkimuksen aineisto oli harvinaisen laaja, 70 000 tutkittavaa, mikä lisää tutkimuksen luotettavuutta ja painoarvoa, hän täydentää.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että Suomessa yleinen suun kansansairaus, parodontiitti, ja apikaalinen parodontiitti eli hampaan juurenpään tulehdusliittyvät yleisiin aineenvaihduntasairauksiin kuten hoitoa vaativaan metaboliseen oireyhtymään, tyypin 1 ja 2 diabetekseen sekä raskausdiabetekseen.
Yhtä vahvaa yhteyttä muihin yleisiin kroonisiin sairauksiin kuten sidekudossairauksiin, nivelreumaan, tulehduksellisiin suolistosairauksiin tai vakaviin mielenterveyden sairauksiin ei tutkimuksessa havaittu.
Tutkimuksen tulokset on julkaistu Frontiers in Oral Health -tiedejulkaisussa.
Kaksisuuntainen vaikutus – moninkertaiset kulut
Diabetes ja muut aineenvaihduntasairaudet ja parodontiitti vaikuttavat tulosten perusteella toisiinsa kaksisuuntaisesti. Diabetes nopeuttaa parodontiitin etenemistä ja vaikeuttaa sen diagnoosia sekä hoitoa, varsinkin jos diabetesta ei ole diagnosoitu tai sen hoito ei ole tasapainossa.
Vastaavasti parodontiitti alkavana tai piilevänä kroonistaa diabetesta, vaikeuttaa sen diagnoosia, hoitotasapainon saavuttamista ja ylläpitohoitoa.
Näiden sairauksien keskinäinen vaikutus aiheuttaa myös kustannusten nousua. Vaikutus on merkittävä sekä kansanterveydellisesti että kansantaloudellisesti.
– Tulostemme perusteella voidaan todeta, että parodontiitin onnistunut hoito vaikuttaa myönteisesti diabeteksen hoitotuloksiin ja laskee hoidon kustannuksia. Samoin diabeteksen onnistunut hoito hidastaa parodontiitin etenemistä ja pienentää samalla hoidon aiheuttamia kuluja, professori Timo Sorsa toteaa.
Terveys on monen tekijän summa
Tutkijat arvioivat, että tällaisia molempisuuntaisia vaikutuksia sairauksien välillä tunnistetaan tulevaisuudessa todennäköisesti lisää.
– Terveydenhuollossa tulisi huomioida potilaiden yleis- ja suunterveys kokonaisuutena, koska tutkimuksemme osoittaa, että sairauksilla on piilevänäkin haitallinen ja pitkäaikainen vaikutus toisiinsa, Sorsa painottaa.
– Toivottavasti alan ammattilaisten koulutus ja sote-uudistuksen mukainen terveydenhuollon palvelujärjestelmä mahdollistavat tähän vaadittavan yhteistyön. Se on potilaan ja veronmaksajien etu, hän jatkaa.
Alkuperäinen artikkeli: Heikkilä Pia, Niskanen Leo, But Anna, Sorsa Timo, Haukka Jari, Oral health associated with incident diabetes but not other chronic diseases: A register-based cohort study. Frontiers in Oral Health 3/2022. DOI: 10.3389/froh.2022.956072.
Lisätietoja
Pia Heikkilä, yliopistonlehtori, Helsingin yliopisto
pia.heikkila@helsinki.fi
Timo Sorsa, professori, Helsingin yliopisto
timo.sorsa@helsinki.fi
p. 050 415 1327
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anu Koivusipiläviestinnän asiantuntijaHelsingin yliopisto | Meilahden kampus
Puh:02941 25491Puh:050 472 5881anu.koivusipila@helsinki.fiTietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Itiöt salamatkustajina – tutkimus valottaa lintujen roolia sienten levittäjinä16.5.2025 07:45:00 EEST | Tiedote
Tuoreessa väitöstutkimuksessa pohditaan lintujen ja sienten välisten vuorovaikutusten merkitystä ekosysteemeille. DNA-menetelmät paljastavat, että eri lintulajit kantavat mukanaan erilaista sienilajistoa ja levittävät niitä uusille kasvupaikoille. Yhteensä linnuista löydettiin yli 600 sienilajia.
Psykiatrian identiteettikriisit muovaavat mielenterveyden käsitystä ja hoitoa15.5.2025 09:48:06 EEST | Tiedote
Psykiatria ja mielenterveyden ongelmat koskettavat jollakin tavalla lähes kaikkia ihmisiä. Tuore tutkimus analysoi psykiatriassa toistuvia kriisejä ja niitä yhdistäviä tekijöitä. Tutkija povaa seuraavaa kriisiä diagnoosijärjestelmästä, joka ohjaa hoitoa ja tapaa ymmärtää mielenterveyden ongelmia.
Mediatilaisuus 4.6. Tutkimus tuo toivoa – tiedettä potilaan parhaaksi14.5.2025 15:05:40 EEST | Kutsu
Tervetuloa viettämään Toivon päivää 4.6. Meilahden kampukselle ja kuulemaan, kuinka suomalaista huippututkimusta viedään käytäntöön potilaiden parhaaksi. Neljä tutkijaa kertoo masennuksen, rintasyövän, sydänsairauksien ja lihavuuden uusista hoidoista. Ilmoittautuminen 28.5. mennessä.
Tutkimus paljastaa - ihminen elpyy tehokkaammin ikärakenteeltaan vanhemmissa metsissä14.5.2025 13:14:47 EEST | Tiedote
Ikärakenteeltaan vanhemmat metsät ovat tärkeitä ihmisen hyvinvoinnille ja etenkin mielenterveydelle, osoittaa Helsingin yliopistossa ja Luonnonvarakeskuksessa tehty tutkimus. Kaikilla tutkimuksen metsillä oli kuitenkin elvyttävä vaikutus osallistujiin, mikä korostaa lähiluonnon merkitystä ihmisen hyvinvoinnille.
50 vuotta ja 62 000 lintulaskentakilometriä kertovat muutokset linnustossa14.5.2025 06:50:00 EEST | Tiedote
Suomen linnut siirtyvät noin puolitoista kilometriä kohti pohjoista vuosittain – tämä on selvinnyt vuosittaisista lintujen linjalaskennoista, jotka ovat suomalaisen linnustonseurannan selkäranka. Seurantojen aineistoja hyödynnetään monipuolisesti tutkimuksessa, luonnonsuojelussa ja ympäristön tilan seurannassa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme