Kauppakamarikysely: Yritysten suhdanneodotukset ovat heikentyneet, mutta eivät romahtaneet

Tunnelmat ovat synkimmät kaupan toimialalla ja rakentamisessa. Molemmilla toimialoilla selvästi yli puolet vastaajista luonnehti oman toimialan tunnelmaa pessimistiseksi tai erittäin pessimistiseksi. 
 
Toimialoista myönteisimmät tunnelmat löytyivät edelleen palvelualoilta, mutta sielläkin optimistiseksi tunnelmia kuvaavien vastaajien osuus oli pienentynyt lähes 10 prosenttiyksikköä kesäkuusta. 
 
”Yritysten suhdanneodotukset ovat heikentyneet selvästi, mutta romahduksesta ei voi puhua. Liikevaihdon ja työllisyyden kohtalaisen hyvään kehitykseen riittää edelleen luottoa useimmissa yrityksissä. Suhdanneodotuksia koskevat arviot ovat silti kyselyn kaikilla osa-alueilla vaisumpia verrattuna kolme kuukautta sitten tehtyyn edelliseen kyselyyn”, sanoo Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist. 

Kauppakamarikysely tehtiin 5.-7.9. ja siihen vastasi reilut 2600 yritystä. 
 
Työllisyys valopilkkuna sumuisessa suhdannetilanteessa 
 
Kyselyn mukaan yritysten näkymät työllisyyden kehityksestä olivat edelleen kuitenkin melko myönteisiä. Vastanneista yrityksistä vain 13 prosenttia ennakoi työntekijämääränsä laskevan hieman tai merkittävästi seuraavan kuuden kuukauden aikana. Reilu neljännes uskoi työntekijämäärän kasvavan ja loput ennakoivat sen pysyvän ennallaan. 
 
Appelqvistin mukaan hyvä työllisyys on valopilkku, joka kannattelee jossain määrin taloutta. Työmarkkinoiden suurin kipupiste on kuitenkin pitkäaikaistyöttömyyden korkea taso ja hidas aleneminen työvoiman vahvasta kysynnästä huolimatta.  
 
”On muistettava, että työllisyys reagoi suhdannekäänteisiin viiveellä. Jatkossa työllisyyskin tulee heikkenemään,mutta lähtötasoon korkealla. Sen sijaan korona-aikana kasvanut pitkäaikaistyöttömyys sulaa hitaasti, eikä näköala ole erityisen lupaava, kun suhdanne jatkossa viilenee”, sanoo Appelqvist. 
 
Vientinäkymille sota tekee hallaa – hintakilpailukyky avainasemassa 
 
Kyselyssä hieman yli puolet vastaajista arvioi investointiensa olevan samalla tasolla kuin viime vuonna. Vastaajista 27 prosenttia odotti investointiensa supistuvan ja 22 prosenttia vastaajista uskoi investointiensa kasvavan.  
 
Appelqvist huomauttaa, että muuttuneen toimintaympäristön haasteet tuskin heijastuvat vielä kuluvan vuoden investointilukuihintäysimääräisesti. 

”Jatkossa myös korkojen nousu tulee heikentämään yritysten intoa investointien toteuttamiseen ja kiristyvän rahapolitiikan sekä heikkenevän suhdannetilanteen myötä myös rahoituksen saatavuus vaikeutuu”, sanoo Appelqvist. 
 
Kyselyssä vain viidennes teollisuusyritysten vastaajista arvioi oman tilauskantansa kasvavan seuraavan kuuden kuukauden aikana. Tilanne on heikentynyt selvästi kesäkuusta.  
 
”Venäjän-kaupan romahduksen jälkeenuusienvientimarkkinoiden voittaminen on Suomelle keskimääräistä tärkeämpää. Korvaavien markkinoiden valloittamisen näkökulmasta avaintekijänä on pitää vientiteollisuuden hintakilpailukyvystä kiinni”, sanoo Appelqvist. 
 
Appelqvistin mukaan piruja ei kyselytulosten perusteella kuitenkaan kannata maalata seinille.  
 
”Tulokset eivät toistaiseksi tue tulkintaa ainakaan syvemmästä taantumasta. Suomen taloudesta löytyy edelleen myös tukipilareita, kuten kohtalaisen hyvät tilauskannat ja edelleen voimakkaana jatkuva työvoiman kysyntä”, sanoo Appelqvist. 

 
Kauppakamarien talouskysely tehtiin 5.-7.9.2022 ja siihen vastasi 2658 yritystä eri toimialoilta eri puolilta Suomea. 

Liite: Kauppakamarien taloyskyselyn tulokset 
Liite: Keskuskauppakamarin pääekonomistin kyselystä koostama talouskatsaus