Lahjasoluhoitoja on tehty Suomessa 1940-luvulta lähtien, ja arvioidaan, että lahjasolualkuisia henkilöitä on ainakin 10 000. Lahjasoluhoitojen avulla syntyy Suomessa vuosittain yli 500 lasta ja määrän ennakoidaan kasvavan (THL).

Lahjasoluhoidot ovat hedelmöityshoitoja, joissa on käytetty lahjoitettuja sukusoluja.Lahjoitettu sukusolu voi olla munasolu, siittiöitä, munasolu ja siittiöitä tai alkio.

Tieto taustasta tukee ehyen identiteetin muodostumista

Lahjasoluilla alkunsa saaneilla henkilöillä on oikeus tietää taustansa. Ennen hedelmöityshoitolakia lahjasoluilla lapsen saaneita vanhempia ei ole riittävästi ohjattu puhumaan aiheesta lapselle. Moni tuolloin lahjasoluilla alkunsa saanut henkilö on saanut tietää lahjasolutaustastaan vasta teini-ikäisenä tai aikuisena. 

Nykyään ymmärretään, että lahjasukusoluilla alkunsa saaneilla lapsilla on oikeus kasvaa tietoon taustastaan koko elämänsä ajan. Vuonna 2007 säädettyyn hedelmöityshoitolakiin on kirjattu lapsen oikeus saada täysi-ikäisenä tietää luovuttajan henkilöllisyys.

– Lahjasolualkuiset kaipaavat tietoa taustastaan, sukusolujen lahjoittajien motiiveista ja lahjasoluhoitojen käytänteistä. He kokevat, että tieto omasta taustasta ja geneettisistä juurista kuuluu heille, ja heillä on oikeus kasvaa tietoon taustastaan koko elämänsä ajan. Useiden toiveena on myös saada vertaiskohtaamisia muiden lahjasolualkuisten kesken, sanoo Helminauha-hankkeen hankevastaava Jenni Huhtala.

Helminauha-hanke tarjoaa tietoa ja tukea lahjasolujen avulla lasta toivoville, lapsen saaneille ja lahjasolualkuisille henkilöille. Uutena toimintana huomioidaan lahjasukusoluilla alkunsa saaneet henkilöt. Heille tarjotaan tietoa ja tukea oman taustan käsittelyyn. Toimintaa kehitetään parhaillaan yhdessä lahjasolualkuisista koostuvan kehittäjätiimin kanssa. Hanke toimii Lapsettomien yhdistys Simpukka ry:n alla.

Verkkoluento lahjasolualkuisten ajatuksista taustastaan

Helminauha-hanke järjestää 29.9.2022 verkkoluennon Lahjasolualkuisten ajatuksia omasta taustastaan. Luennolla tarjotaan tutkimus- ja kokemustietoa lahjasolualkuisten ajatuksista omasta taustastaan.

YTM Anni Sepponen kertoo pro gradu -tutkielmastaan, jossa hän tarkasteli neljän lahjasolualkuisen kokemuksia. Haastatellut olivat saaneet selville taustansa vasta teini-ikäisenä tai aikuisena. He kokivat hämmennyksestä huolimatta kiitollisuutta siitä, että saivat tietää taustastaan. Uusi ja merkittävä tieto omasta taustasta pakotti heidät käsittelemään perhesuhteita uudelleen.

Lahjasoluilla alkunsa saanut Juuso kertoo omista kokemuksistaan ja siitä, miksi hän kokee tiedon lahjasolutaustasta kuuluvan hänelle. Hän kuvailee, että lahjasolutausta on hänen supervoimansa. Hän kokee saaneensa siitä paljon positiivisia asioita elämäänsä, vaikka teini-ikäisenä tiedon saaminen tuntuikin hämmentävältä.

Kaikille avoimelle verkkoluennolle pääsee mukaan Helminauhan verkkosivujen kautta osoitteessa https://helminauha.info.

Lahjasoluhoidot

• Vuosittain Suomessa syntyy yli 500 lasta lahjasoluhoitojen avulla, mikä on 1 prosentti kaikista syntyvistä lapsista. 
• Lahjasoluhoitoja toteutetaan yksityisillä ja julkisilla hedelmöityshoitoja tarjoavilla klinikoilla. Hoitoja saavat itsellisesti, sateekaariperheenä ja nais-miesparin perheenä lasta toivovat.  
• Vuonna 2007 asetettuun hedelmöityshoitolakiin on kirjattu lapsen oikeus tietoon taustastaan. Lapsella on 18 täytettyään mahdollisuus selvittää sukusolujen lahjoittajan henkilöllisyys.
• Ensimmäiset hedelmöityshoitolain aikana lahjasukusoluilla syntyneet lapset tulevat täysi-ikäisiksi vuonna 2026.