Etelä-Savon ensimmäinen perinnebiotooppien Helmi-kunnostus käynnissä Seppälän kalliokedolla

Luonnonsuojelulakiin tehtiin vuonna 2020 lisäys, joka mahdollistaa perinnebiotooppien kunnostukset uuden tuen avulla. Tuki on tarkoitettu luontoarvoiltaan arvokkaimpien kohteiden peruskunnostukseen, esimerkiksi laitumen aitaamiseen, puuston raivauksiin ja vaikkapa niityn niittoon. Tuen rahoittaa ympäristöministeriö osana Helmi-elinympäristöohjelmaa.
Seppälän kallioketo on yksi maakunnan arvokkaimmista perinnemaisemakohteista
Seppälän kallioketo on inventoitu ensimmäisen kerran vuonna 1996 ja kohteelle tehtiin valtakunnallisen perinnemaisemainventoinnin mukainen päivitys vuonna 2018. Alueella esiintyy kallioketoa sekä tuoretta heinäniittyä. Laiduneläimiä ei tilalla ole enää ollut vuosikymmeniin, mutta osaa alueesta on näihin päiviin asti niitetty, ja päivitysinventoinnissa todettiin kalliokedon nostaneen arvoaan oikeanlaisen hoidon ansiosta. Kalliokedolla kasvaa useita perinnebiotooppien huomionarvoisia kasvilajeja, mm. ketoneilikka, pölkkyruoho, mäkitervakko, isomaksaruoho ja kevättädyke. Kalliokedon arvoluokkaa nostettiin paikallisesti arvokkaasta maakunnallisesti arvokkaaksi kohteeksi.
Kunnostussuunnittelu tehdään yhdessä maanomistajan kanssa
Perinnebiotoopin kunnostusta suunniteltiin yhdessä maanomistajien kanssa ja pienen niittyalueen lisäksi laitumeen päätettiin ottaa mukaan entistä laidunaluetta laajemminkin. Entinen avoin laidun on laidunnuksen loputtua puustottunut, puusto on jo kookasta ja alue luokitellaan nykyään metsälaitumeksi. Perinnebiotoopeille tunnusomainen kasvillisuus on metsässä ajan mittaan vaihtunut lähinnä mustikkaan, mutta laidunnuksen ja puuston harvennuksen myötä sekä maaperän siemenpankin ansiosta kasvillisuus todennäköisesti palautuu perinnebiotoopeille tyypilliseksi eli niittykukat ja -heinät pääsevät nousemaan alueelle uudelleen.
Kalliokedon paljaimpien ja kuivimpien osien hoitoa maanomistaja jatkaa niittämällä, sillä lampaat voisivat herkkää kalliokedon kasvillisuutta kuluttaa liiaksikin. Rehevämmät osat kalliopainanteissa on hankala niittää, eikä puustoista aluetta ole järkevää hoitaa niittämällä, joten lampaat tulevat hoitamaan oman osansa työstä.
Maanomistajat osallistuivat kunnostukseen teettämällä metsälaitumelle puuston harvennuksen. Muutoin kunnostus toteutetaan ns. avaimet käteen -periaatteella, jossa ELY-keskus järjestää aitojen rakentamisen maanomistajien suostumuksella. ELY-keskus kilpailutti aitaamisurakan, jonka toteuttajatahoksi valikoitui monipuolisesti erilaisia aitoja ja portteja tekevä juukalainen yritys VS Turva-aidat Oy.
Hoidettu perinnebiotooppi on nykyään harvinaisuus
Kalliokedot ja muut perinnemaisematyypit ovat käyneet vähiin ja niiden lajisto on uhanalaistunut. Seppälän kalliokedolla elää useita lajeja, jotka hyötyvät niiton ja laidunnuksen vaikutuksista. Esimerkiksi alueella kasvavat alueellisesti uhanalaiset ketokäenminttu ja aholeinikki vaativat valoa ja niiton tai laidunnuksen aikaansaamaa matalaa kasvillisuutta.
Perinnebiotoopit säilyvät avoimina ja ylläpitävät monipuolista lajistoa vain säännöllisen laidunnuksen ja niiton ansiosta. Kunnostuksen jälkeen säännöllinen hoito jää Seppälän kalliokedolla maanomistajan ja lampaiden tehtäväksi. Niittoa jatketaan ja lampaat tulevat kesäksi Putkisalon kartanosta, joka vuokraa kesälampaita maisemanhoitotarkoituksiin. Perinnebiotoopin hoitoon voi saada rahallista tukea ympäristösopimuksen kautta.
Sen lisäksi että arvokas niittykasvillisuus saa lisää tilaa ja valoa, laidunnuksen aikaansaama monimuotoinen niittykasvillisuus elättää myös monimuotoista hyönteislajistoa. Siihen lukeutuvat muun muassa monet pölyttäjät kuten kimalaiset, kukkakärpäset ja perhoset. Lannan ravinteita puolestaan kierrättää lantakuoriaisten ja muiden pikkueliöiden monilajinen yhteisö. Luonnon monimuotoisuusarvojen lisäksi laidunnus hoitaa maisemaa, pellon reunan pusikot harvenevat pikkuhiljaa lampaiden suuhun ja korkea heinikko vaihtuu matalaan niittykasvillisuuteen. Tavoitteena Seppälän kalliokedolla on ilahduttaa myös ohikulkijoita, sillä ovathan laiduntavat lampaat viehättävä näky kylätien varrella.
Kunnostukset jatkuvat
Ensisijaisia kunnostustuen saajia Etelä-Savossa ovat maakunnallisesti ja valtakunnallisesti arvokkaat perinnebiotoopit sekä kohteet, joilla on arvokasta lajistoa tai jotka sijaitsevat suojelu- tai Natura-alueella. ELY-keskuksella on suunnittelun alla useita Etelä-Savon arvokkaita kunnostusta ja hoitoa kaipaavia kohteita. Joiltakin kohteilta puuttuvat vielä laiduneläimet, joten kunnostusta ei vielä voida aloittaa. Vapaista laidunkohteista ELY-keskus ilmoittaa Laidunpankissa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Luonnonsuojeluasiantuntija Hanna Huovinen, p. 0295 024 138, hanna.huovinen(at)ely-keskus.fi
Kuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta

Jääkärinkatu 14, PL 164
50101 Mikkeli
0295 024 000http://www.ely-keskus.fi/web/ely/ely-etela-savo
Etelä-Savon ELY-keskus tuottaa valtion aluehallinnon palveluja ja osallistuu maakunnan kehittämiseen Etelä-Savon maakunnan alueella. Palvelumme kohdistuvat elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen, maaseutuun sekä ympäristöön ja luonnonvaroihin. Omaa toimialuetta laajemmin hoidamme rakennerahastotehtäviä Itä-Suomen alueella, koordinoimme vesienhoitoa Vuoksen vesistöalueella ja vastaamme valtakunnallisen TE-hallinnon asiakaspalvelukeskuksen toiminnasta. Viraston toimipaikka sijaitsee Mikkelissä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Etelä-Savon ELY-keskus
Peltovalvonnat alkaneet Etelä-Savossa7.7.2025 09:42:44 EEST | Tiedote
Etelä-Savon ELY-keskus aloitti maatilojen peltotukien valvontakäynnit heinäkuun alussa. Paikan päällä valvontakäynti tehdään tänä vuonna 33 tilalle. Tilakäyntien ohella tukiehtojen toteutumista seurataan satelliittikuvien avulla.
Etelä-Savon ELY-keskus tukee Etelä-Savon rakennusperinnön säilyttämistä 72 000 eurolla4.7.2025 08:11:36 EEST | Tiedote
Etelä-Savon ELY-keskus myönsi kesäkuussa noin 72 000 euroa tukea alueen rakennusperinnön ja saariston ympäristönhoidon kunnostustöihin. Hakemuksia saapui lähes 800 000 euron edestä, ja avustusta myönnettiin 21 kohteelle. Keskimääräinen avustussumma oli noin 3500 euroa, ja avustukset kohdistuivat erityisesti katon ja julkisivujen kunnostuksiin sekä hirsirunkojen korjauksiin.
Sinilevähavainnot lisääntyneet – kansalaishavaintoja tullut laajalti Etelä-Savon alueelta3.7.2025 13:10:49 EEST | Tiedote
Kuluvalla viikolla virallisilla havainnointipaikoilla sinilevää on ilmoitettu olevan viidessä paikassa. Sinilevää on ollut hieman Pieksämäen Heiniöllä ja Juvan Murtosella. Runsaasti levää on havaittu Mikkelin Ukonvedellä ja Pitkäjärvellä sekä Mäntyharjun Pyhävedellä. Edeltävään viikkoon verrattuna sinilevämäärät ovat lisääntyneet. Kansalaishavaintoja on tehty sinilevästä ympäri Etelä-Savoa. Levää on havainnoitu suurimmaksi osaksi olevan hieman tai runsaasti, mutta Puumalan Haapaselällä jopa erittäin runsaasti.
Lisko-järvelle valmistui talkoovoimin kosteikkolauttoja1.7.2025 13:45:46 EEST | Tiedote
Lisko-järven rannalla nähtiin viime lauantaina upea osoitus talkoohengestä, kun yli 40 vapaaehtoista kokoontui rakentamaan kosteikkolauttoja ja pesimälaatikoita. Tapahtuma keräsi osallistujia niin paikallisista vesiensuojeluyhdistyksistä kuin kauempaakin, ja päivän aikana syntyneet rakenteet ankkuroitiin järveen parantamaan sen tilaa ja monimuotoisuutta.
Etelä-Savon maaseudun kulttuuri vahvistuu EU:n maaseuturahoituksella30.6.2025 09:30:07 EEST | Tiedote
Etelä-Savossa on tuettu kulttuuria noin 1,3 miljoonalla eurolla EU:n maaseuturahoituksen rahoituskaudella 2023–2027.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme