Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund

Kuntaliitto: Toisen asteen koulutuksen hankeraportti hyvä keskustelunavaus

Jaa
Opetus- ja kulttuuriministeriö on julkaissut tänään toisen asteen koulutuksen yhteistyön ja järjestäjärakenteen kehittämishankkeen loppuraportin. Hankkeen toimikausi oli 22.11.2021—23.6.2022. Opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Opetushallituksen virkamiehet ovat tuottaneet loppuraportin.

Suomen Kuntaliitto pitää nyt julkaistua raporttia hyvänä lisänä sekä lukio- että ammatillisen koulutuksen kehittämistä koskevaan työhön. Raportti syventää toisen asteen koulutuksen osalta eduskunnan keväällä 2022 käsittelemää hallituksen koulutuspoliittista selontekoa.

— Vaikka ministeriön hankkeen kestoaika oli poikkeuksellisen lyhyt, on tuloksena syntynyt laadukas virkamiesraportti. Sen ansioksi on luettava sekä hyvä tilannekuva-analyysi että näkemys toisen asteen koulutuksen järjestämistä koskevista haasteista, johtaja Terhi Päivärinta Kuntaliitosta kiittelee.

Nuorten ikäluokat ovat supistuneet jo pitkään useimmilla seutukunnilla. Muutos jatkuu väestöennusteiden mukaan kiihtyvänä 2020-luvulla. Tämä vaikuttaa etenkin lukiokoulutuksen järjestämiseen.

— Lukiokoulutuksen järjestäjien välisen yhteistyön tarve kasvaa ikäluokkien pienentyessä, mikäli laadukkaasta lukiokoulutuksesta ja sen saavutettavuudesta halutaan jatkossakin pitää kiinni, Kuntaliiton lukiokoulutuksen erityisasiantuntija Kyösti Värri toteaa.

— Lukiokoulutuksessa tulee välttämättömäksi tarkastella, miten rahoitusjärjestelmä voi parhaiten tukea koulutuksen järjestäjiä ja mahdollistaa tarkoituksenmukaisia ratkaisuja. On varmasti paikallaan myös pohtia, tarvitaanko jatkossa nykyisentasoista järjestämislupasääntelyä.

Kuntien ja muiden koulutuksen järjestäjien tilannetta ei helpota se, että myös työikäinen väestö supistuu. Koska enemmistö ammatillisen koulutuksen opiskelijoista on aikuisia, haasteet koskevat myös ammatillista koulutusta.

— Sekä TE-palvelut että kotoutumista edistävät palvelut siirtyvät lähivuosina kuntien vastuulle. Ohjaus-, säätely- ja rahoitusjärjestelmää kehitettäessä ammatillisen koulutuksen ja kuntien yhteyttä tulee vahvistaa. Ammatillinen koulutus tukee omalta osaltaan kuntia alueen väestön osaamisen kehittämisessä ja osaavan työvoiman saatavuudessa, kehittämispäällikkö Maarit Kallio-Savela korostaa.

— Ministeriön raportissa jää kuitenkin määrittämättä julkisella rahoituksella tuotetun ammatillisen koulutuksen keskeiset kansalliset tavoitteet niin työelämän, yksilön kuin alueiden kannalta. Niiden pohjalta voidaan sitten pohtia tarkoituksenmukaista sääntely-, ohjaus- ja rahoitusjärjestelmää.

Kuntaliitto pitää tärkeänä, että kunnat ja koulutuksen järjestäjät ovat aktiivisia toimijoita mietittäessä kunkin alueen erityispiirteisiin ja olosuhteisiin sopivia yhteistyö- ja toimintamalleja. Myös ministeriön tuki on tärkeätä vauhditettaessa alueilla tapahtuvaa yhteistyötä kansallisten linjausten pohjalta. Kyseeseen voisivat tulla sekä taloudellinen tuki että alueiden skenaariotyötä tukeva monipuolinen tietoaineisto.

Lisätietoja:

Terhi Päivärinta, 050 590 4796, terhi.paivarinta@kuntaliitto.fi

Maarit Kallio-Savela, 050 437 0045, maarit.kallio-savela@kuntaliitto.fi

Kyösti Värri, 050 431 1926, kyosti.varri@kuntaliitto.fi

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Tietoja julkaisijasta

Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Kuntatalo / Toinen linja 14
00530 HELSINKI

09 7711http://www.kuntaliitto.fi

Kunnat luovat perustan asukkaiden hyvälle elämälle. Kuntaliitto tekee työtä, jotta kunnat onnistuvat tehtävässään.

Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund

Kuntaliitto selvitti: Suomalaiset samaistuvat vahvasti kotikuntaansa - kiinnostavia kuntakohtaisia eroja18.6.2025 01:00:00 EEST | Tiedote

Mihin kuntiin tai alueisiin samaistut? Kuntaliiton tuore Kuntalaistutkimus osoittaa, että suomalaiset samaistuvat yhä vahvasti kotikuntaansa, erityisesti pienissä kunnissa ja iäkkäämmissä ikäryhmissä. Paikallisuus elää vahvana arjessa, vaikka samaan aikaan Eurooppa ja maakunta kasvattavat merkitystään. Kärkikolmikkona samaistumisessa ovat Suomi, Pohjoismaat ja kotikunta. Kotikuntaansa samaistuvien määrä kuitenkin vaihtelee merkittävästi eri puolilla Suomea. Tutkimuksesta selviää myös, että mitä vahvemmin suomalaiset kokevat kuuluvansa kotikuntaansa, sitä enemmän he luottavat päätöksentekoon ja ovat tyytyväisempiä kunnan palveluihin. Samaan aikaan uudet hallinnolliset rakenteet etsivät vielä paikkaansa ihmisten arjessa: hyvinvointialueet eivät vielä tunnu omilta. Kuntalaistutkimukseen vastasi 10 500 suomalaista 46 kunnasta ja kaupungista. Liitedioista pääsee tutustumaan kuntakohtaisiin tuloksiin. Esimerkiksi Naantalissa ja Inarissa samaistuminen kotikuntaan on poikkeuksellisen vahvaa. S

Joka kolmas kuntapäättäjä on kohdannut häirintää tai uhkailua6.6.2025 07:20:00 EEST | Tiedote

Kolme kymmenestä kuntapäättäjästä on kokenut häirintää tai uhkailua kuluvalla valtuustokaudella, ilmenee Kuntaliiton tuoreesta Kuntapäättäjätutkimuksesta. Häirintää kokevat erityisesti naiset ja näkyvissä luottamustehtävissä toimivat. Häirinnän muodoista yleisimpiä ovat asiaton palaute mediassa (57 %), sanalliset uhkaukset tai aggressio kasvokkain (43 %) sekä maalittaminen (35 %). Sosiaalisessa mediassa tapahtuneet uhkaukset ovat hieman vähentyneet vuodesta 2020. Samalla tutkimus osoittaa myös valonpilkahduksia: keskusteluilmapiiri kunnissa on monin paikoin parantunut.

Vauvarahaa maksavien kuntien määrä kasvussa2.6.2025 09:24:01 EEST | Tiedote

Vauvaraha on yleistynyt erityisesti pienissä kunnissa, joissa etsitään tapoja tukea perheitä ja houkutella uusia asukkaita, selviää Kuntaliiton tuoreesta selvityksestä. Vastasyntyneitä muistetaan jollain tavalla lähes 120 kunnassa, ja vauvarahaa maksetaan 64 kunnassa. Suurimmillaan vauvaraha on 10 000 euroa. – Vaikka vauvaraha ei ratkaise väestörakenteen muutoksia, monessa kunnassa sen avulla halutaan viestiä, että lapset ja lapsiperheet ovat arvokkaita sekä tukea perheiden arkea, sanoo kehittämispäällikkö Jarkko Lahtinen Kuntaliitosta.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye