Vauvarahaa, lahjakortteja ja tavaralahjoja - Näin kunnat muistavat vastasyntyneitä kuntalaisia vuonna 2022
129 kuntaa muisti vastasyntyneitä kuntalaisia. Kunnilla oli erilaisia tapoja muistaa vastasyntyneitä. Näitä olivat (1) vauvaraha, (2) lahjakortit, palvelusetelit ja kululaskujen maksaminen, sekä (3) tavaralahjat. Myös eri muistamistapojen yhdistelmiä oli joissain kunnissa käytössä.
Vauvarahaa maksettiin 50 ja 10 000 euron väliltä
Vauvarahaa vuonna 2022 maksoi Suomessa 58 kuntaa. Vuonna 2019 vastaava luku oli 27. Vauvarahan määrä vaihteli 50 eurosta 10 000 euroon. Keskimäärin kunnat maksoivat vauvarahaa 500 euroa, kun taas vuonna 2019 keskimääräinen summa oli 350 euroa.
Vauvarahaa maksaneet kunnat olivat useimmiten n. 2000–2500 asukkaan kuntia. Asukasmäärältään pienimmässä vauvarahaa maksavassa kunnassa asui 700 asukasta, kun suurin niistä oli 20 000 asukkaan kunta. Tarkastelussa tulee ottaa huomioon se, että 58 vauvarahaa maksavasta kunnasta 56 kuntaa oli alle 10 000 asukkaan kuntia.
Maakunnittain tarkasteltuna vauvarahaa maksettiin vuonna 2022 eniten Lapin, Pohjois-Pohjanmaan, Pohjois-Savon, Etelä-Savon ja Etelä-Pohjanmaan maakunnissa. Vähiten vauvarahaa maksavia kuntia oli Uudellamaalla, Kanta-Hämeessä, Kymenlaaksossa ja Pirkanmaalla.
Lahjakortit, palvelusetelit ja tavaralahjat suosittuja muistamisen muotoja
20 kuntaa antoi vastasyntyneiden perheille lahjakortin, palvelusetelin tai maksoivat synnyttäjän sairaalakustannukset. Lahjojen arvo vaihteli 100–500 euron välillä. 14 kuntaa jakoi lahjakortteja, joita pystyi käyttämään paikallisten yritysten tavaroihin ja palveluihin. Kaksi kuntaa maksoi synnyttäjien sairaalakustannukset ja 1 kunta antoi palvelusetelin koti- tai siivouspalveluihin. Yksi kunnista tarjosi perheille maksutonta lapsiperheiden kotipalvelua.
Suosituinta tämänkaltainen muistaminen oli Pohjois-Pohjanmaalla. Kuntien asukasmäärä vaihteli 1 500 asukkaasta 18 500 asukkaaseen.
51 kuntaa antoi vastasyntyneille tavaralahjan. Lahjat olivat useimmin vauvan vaatteita, tai muita vauvatarvikkeita kuten leluja, kirjoja tai peitteitä. Lahjojen arvo vaihteli muutamasta eurosta noin sataan euroon. Lahjat olivat pääosin symbolisia muistamisia.
Suosituinta tavaralahjojen antaminen oli Uudellamaalla, Pohjois-Pohjanmaalla ja Pohjois-Savossa. Tavaralahjoja antaneiden kuntien asukasmäärä vaihteli 1000 asukkaan kunnasta 52 000 asukkaan kaupunkiin.
Myös erilaiset lahjojen yhdistämistä toteutettiin muutamassa kunnassa. Nämä olivat tyypillisesti vauvarahan ja tavaralahjan yhdistämisiä.
Rahallinen muistaminen yleisintä Pohjois- ja Itä-Suomessa
Noin 45 % kaikista kyselyssä mukana olleista kunnista oli käytössä jonkinlainen muistaminen. Lisäksi neljällä vastanneesta kunnasta oli suunnitteilla jonkinlaisen muistamisen antaminen tulevaisuudessa.
Rahalliselta arvoltaan suurimmat muistamiset olivatkin käytössä yleensä kunnissa, joiden asukasmäärä ei ollut suuri ja joiden taloustilanne salli muistamisten käytön. Nämä kunnat sijaitsivat yleensä Pohjois- ja Itä-Suomessa ja niiden asukkaista yhä pienempi osa oli alle 15-vuotiaita. Pienet tavaralahjat sen sijaan hajaantuivat kaikenlaisten kuntien muistamistavoiksi.
Moni kunta, jolla lahjoja ei ollut käytössä, mainitsi käytössään olevan muita tapoja tukea lapsiperheitä ja helpottaa näiden arkea. Tällaisia olivat esimerkiksi maksuton varhaiskasvatus, kotihoidontuen tai yksityisen hoidon tuen kuntalisät, avoimet perhekerhot ja muu toiminta, sekä toimivat palvelut.
Nähdäksesi tämän sisällön lähteestä www.kuntaliitto.fi, anna hyväksyntä sivun yläosasta.
- Pääset täältä tutustumaan selvitykseen tarkemmin: Vastasyntyneiden muistaminen kunnissa 2022
Lisätietoja:
Jarkko Lahtinen, Kehittämispäällikkö, Kuntaliitto (050 361 4526, Jarkko.Lahtinen@kuntaliitto.fi)
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Katariina PohjolaViestinnän asiantuntija
Puh:+358 50 355 2574katariina.pohjola@kuntaliitto.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Suomen Kuntaliitto / Finlands KommunförbundKuntatalo / Toinen linja 14
00530 HELSINKI
09 7711http://www.kuntaliitto.fi
Kunnat luovat perustan asukkaiden hyvälle elämälle. Kuntaliitto tekee työtä, jotta kunnat onnistuvat tehtävässään.
Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Puoluejohdon paneeli: Puolueet valmiita kunta- ja palvelurakenteen parlamentaariseen uudistamiseen17.9.2025 13:33:35 EEST | Tiedote
Kahdeksan suurimman puolueen johto vakuutti olevansa valmis parlamentaariseen työhön kunta- ja palvelurakenteen uudistamiseksi keskiviikkona 17.9. Kuntamarkkinoiden Puoluejohdon paneelissa. Kaikki puoluejohtajat jakoivat yhteisen huolen siitä, että väestön ikääntyminen, matala syntyvyys, kaupungistuminen ja keskittyvä maahanmuutto vaikeuttavat kaupunkien ja kuntien mahdollisuuksia tarjota laadukkaita palveluja. – Kunta- ja palvelurakenteen tulevaisuutta suuntaavat päätökset ovat poliittisia ja toivon, että näistä asioista voidaan keskustella, sopia ja päättää laajasti yli puoluerajojen, Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen totesi.
Utredning: Kommunerna har satsat mycket på barns och ungas välmående17.9.2025 13:14:13 EEST | Pressmeddelande
Kommunerna har under det senaste decenniet avsevärt ökat resurserna för att främja barns och ungdomars välmående, enligt en utredning från Kommunförbundet. Omkring 13 000 nyanställningar har gjorts och tjänsterna har blivit mångsidigare. Majoriteten av de unga mår fortfarande bra: cirka 85 procent säger att de är nöjda med sitt liv. Samtidigt behöver vissa unga alltmer stöd. Kommunerna har infört effektfulla lösningar, och utan dessa insatser skulle de unga må klart sämre. De växande utmaningarna i framtiden kräver att resurserna riktas rätt och kommunerna måste ges tillräckligt med handlingsutrymme för att utveckla sin verksamhet. – Vi måste fråga oss om vi gör rätt saker och riktar resurserna dit där de gör mest nytta. Behoven av tjänster kan inte tillgodoses i det oändliga genom att nya uppgifter ständigt läggs till de gamla. Därför bör kommunernas utvecklingsutrymme inte krympas, utan utvidgas, säger Susanna Huovinen, vice verkställande direktör vid Kommunförbundet.
Selvitys: Kunnat tehneet isoja panostuksia lasten ja nuorten hyvinvointiin17.9.2025 10:18:13 EEST | Tiedote
Kunnat ovat lisänneet viime vuosikymmenen aikana merkittävästi voimavaroja lasten ja nuorten hyvinvointiin, selviää Kuntaliiton tuoreesta selvityksestä. Uusia työntekijöitä on palkattu 13 000 ja palvelut ovat monipuolistuneet. Valtaosa nuorista voi edelleen hyvin: noin 85 prosenttia kertoi vuonna 2023 olevansa tyytyväisiä elämäänsä. Samaan aikaan osa nuorista tarvitsee entistä enemmän tukea. Kunnat ovat tehneet vaikuttavia ratkaisuja, ja ilman näitä panostuksia nuorten hyvinvointi olisi selvästi heikommalla tasolla. Jotta tulevaisuudessa voitaisiin vastata kasvaviin haasteisiin, voimavarat on kohdistettava oikein ja kunnille on jätettävä riittävästi tilaa kehittää toimintaansa. "On paikallaan kysyä, teemmekö oikeita asioita ja kohdistammeko voimavarat sinne, missä niistä on eniten hyötyä. Palvelutarpeisiin ei voida vastata loputtomasti lisäämällä uusia tehtäviä entisten päälle. Siksi kuntien kehittämistilaa ei tulisi kaventaa, vaan sitä olisi syytä laajentaa", kokoaa varatoimitusjohtaj
Kuntaliiton Talousbarometri: Kuntien taloudellinen liikkumavara pienenee tulevina vuosina15.9.2025 11:13:47 EEST | Tiedote
Kuntaliiton Talousbarometriin vastanneiden talousjohtajien mukaan kuntien liikkumavara on kapenemassa merkittävästi seuraavien 10 vuoden aikana. Valtaosa vastaajista (lähes 80 %) arvioi kuntansa taloudellisen liikkumavaran pienenevän tulevina vuosina. Erityisen pienenä liikkumavara nähdään asukasmäärältään kaikkein pienimmissä kunnissa. Kuntaliiton Talousbarometri toteutettiin 3.–8. syyskuuta ja siihen vastasi 193 kunnan talousjohtajaa. Manner-Suomessa on 292 kuntaa.
Klyftan mellan kommunernas skattesatser hotar blir enorm– Kommunförbundets Karhunen: Finland har inte råd med nuvarande tjänster och strukturer13.9.2025 08:43:27 EEST | Pressmeddelande
Den demografiska förändringen, dvs. den minskande nativiteten, befolkningens stigande ålder, den koncentrerade invandringen och urbaniseringen, försvårar på ett aldrig tidigare skådat sätt kommunernas möjligheter att tillhandahålla tjänster för invånarna. Förändringen är oundviklig och kännbar både i kommuner som förlorar befolkning och i snabbt växande städer, enligt en utredning beställd av Kommunförbundet. Om inget görs kan skillnaden mellan den lägsta och högsta kommunalskattesatsen i framtiden vara nästan 19 procentenheter.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme