Vauvarahaa, lahjakortteja ja tavaralahjoja - Näin kunnat muistavat vastasyntyneitä kuntalaisia vuonna 2022
28.9.2022 06:00:00 EEST | Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund | Tiedote

129 kuntaa muisti vastasyntyneitä kuntalaisia. Kunnilla oli erilaisia tapoja muistaa vastasyntyneitä. Näitä olivat (1) vauvaraha, (2) lahjakortit, palvelusetelit ja kululaskujen maksaminen, sekä (3) tavaralahjat. Myös eri muistamistapojen yhdistelmiä oli joissain kunnissa käytössä.
Vauvarahaa maksettiin 50 ja 10 000 euron väliltä
Vauvarahaa vuonna 2022 maksoi Suomessa 58 kuntaa. Vuonna 2019 vastaava luku oli 27. Vauvarahan määrä vaihteli 50 eurosta 10 000 euroon. Keskimäärin kunnat maksoivat vauvarahaa 500 euroa, kun taas vuonna 2019 keskimääräinen summa oli 350 euroa.
Vauvarahaa maksaneet kunnat olivat useimmiten n. 2000–2500 asukkaan kuntia. Asukasmäärältään pienimmässä vauvarahaa maksavassa kunnassa asui 700 asukasta, kun suurin niistä oli 20 000 asukkaan kunta. Tarkastelussa tulee ottaa huomioon se, että 58 vauvarahaa maksavasta kunnasta 56 kuntaa oli alle 10 000 asukkaan kuntia.
Maakunnittain tarkasteltuna vauvarahaa maksettiin vuonna 2022 eniten Lapin, Pohjois-Pohjanmaan, Pohjois-Savon, Etelä-Savon ja Etelä-Pohjanmaan maakunnissa. Vähiten vauvarahaa maksavia kuntia oli Uudellamaalla, Kanta-Hämeessä, Kymenlaaksossa ja Pirkanmaalla.
Lahjakortit, palvelusetelit ja tavaralahjat suosittuja muistamisen muotoja
20 kuntaa antoi vastasyntyneiden perheille lahjakortin, palvelusetelin tai maksoivat synnyttäjän sairaalakustannukset. Lahjojen arvo vaihteli 100–500 euron välillä. 14 kuntaa jakoi lahjakortteja, joita pystyi käyttämään paikallisten yritysten tavaroihin ja palveluihin. Kaksi kuntaa maksoi synnyttäjien sairaalakustannukset ja 1 kunta antoi palvelusetelin koti- tai siivouspalveluihin. Yksi kunnista tarjosi perheille maksutonta lapsiperheiden kotipalvelua.
Suosituinta tämänkaltainen muistaminen oli Pohjois-Pohjanmaalla. Kuntien asukasmäärä vaihteli 1 500 asukkaasta 18 500 asukkaaseen.
51 kuntaa antoi vastasyntyneille tavaralahjan. Lahjat olivat useimmin vauvan vaatteita, tai muita vauvatarvikkeita kuten leluja, kirjoja tai peitteitä. Lahjojen arvo vaihteli muutamasta eurosta noin sataan euroon. Lahjat olivat pääosin symbolisia muistamisia.
Suosituinta tavaralahjojen antaminen oli Uudellamaalla, Pohjois-Pohjanmaalla ja Pohjois-Savossa. Tavaralahjoja antaneiden kuntien asukasmäärä vaihteli 1000 asukkaan kunnasta 52 000 asukkaan kaupunkiin.
Myös erilaiset lahjojen yhdistämistä toteutettiin muutamassa kunnassa. Nämä olivat tyypillisesti vauvarahan ja tavaralahjan yhdistämisiä.
Rahallinen muistaminen yleisintä Pohjois- ja Itä-Suomessa
Noin 45 % kaikista kyselyssä mukana olleista kunnista oli käytössä jonkinlainen muistaminen. Lisäksi neljällä vastanneesta kunnasta oli suunnitteilla jonkinlaisen muistamisen antaminen tulevaisuudessa.
Rahalliselta arvoltaan suurimmat muistamiset olivatkin käytössä yleensä kunnissa, joiden asukasmäärä ei ollut suuri ja joiden taloustilanne salli muistamisten käytön. Nämä kunnat sijaitsivat yleensä Pohjois- ja Itä-Suomessa ja niiden asukkaista yhä pienempi osa oli alle 15-vuotiaita. Pienet tavaralahjat sen sijaan hajaantuivat kaikenlaisten kuntien muistamistavoiksi.
Moni kunta, jolla lahjoja ei ollut käytössä, mainitsi käytössään olevan muita tapoja tukea lapsiperheitä ja helpottaa näiden arkea. Tällaisia olivat esimerkiksi maksuton varhaiskasvatus, kotihoidontuen tai yksityisen hoidon tuen kuntalisät, avoimet perhekerhot ja muu toiminta, sekä toimivat palvelut.
Nähdäksesi tämän sisällön lähteestä www.kuntaliitto.fi, anna hyväksyntä sivun yläosasta.
- Pääset täältä tutustumaan selvitykseen tarkemmin: Vastasyntyneiden muistaminen kunnissa 2022
Lisätietoja:
Jarkko Lahtinen, Kehittämispäällikkö, Kuntaliitto (050 361 4526, Jarkko.Lahtinen@kuntaliitto.fi)
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Katariina PohjolaViestinnän asiantuntija
Puh:+358 50 355 2574katariina.pohjola@kuntaliitto.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Suomen Kuntaliitto / Finlands KommunförbundKuntatalo / Toinen linja 14
00530 HELSINKI
09 7711http://www.kuntaliitto.fi
Kunnat luovat perustan asukkaiden hyvälle elämälle. Kuntaliitto tekee työtä, jotta kunnat onnistuvat tehtävässään.
Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Kuntaliitto julkaisi toimintaohjeen droonien ja muiden vakavien vaaratilanteiden varalle4.6.2026 13:27:36 EEST | Tiedote
Kuntaliitto julkaisi tänään 4.6.2026 ohjeen kunnille ja kaupungeille siitä, miten vakaviin vaaratilanteisiin kuten drooniuhkiin tulee varautua ja miten tilanteissa olisi hyvä toimia. Ohjeistuksen mukaan erilaiset vaaratilanteet tulisi luokitella uhkatason mukaan, jotta kunnassa on selvää, miten ihmisille kriittiset palvelut sekä viestintä hoidetaan erilaisissa tilanteissa, ja miten huolehditaan kuntalaisten turvallisuudesta.
Eurooppalaiset paikallis- ja aluejohtajat kokoontuvat Rovaniemelle keskustelemaan varautumisesta, resilienssistä ja EU:n tulevasta budjetista3.6.2026 09:25:14 EEST | Tiedote
Euroopan kuntien ja alueiden neuvosto (CEMR) kokoaa yli sata kaupunginjohtajaa, alueellista päättäjää ja kansallisten kuntaliittojen edustajaa eri puolilta Eurooppaa johtajien huippukokoukseen Rovaniemelle 4.–5.6.2026. Keskusteluissa käsitellään varautumista, EU:n tulevaa budjettia, paikallishallintojen globaalia roolia, kestävää kehitystä sekä ilmastotoimia.
Den nya bygglagen misslyckades med att underlätta byggandet – sätter press på byggnadstillsynen i kommunerna1.6.2026 13:14:18 EEST | Pressmeddelande
Bygglagen som trädde i kraft den 1 januari 2025 har gjort arbetet inom kommunernas byggnadstillsyn mer krävande än tidigare, trots att målet med reformen var att göra byggandet smidigare. Kommunförbundet offentliggjorde 1.6.2026 en utredning (på finska) om nuläget inom byggnadstillsynen och om den nya lagstiftningens konsekvenser för kommunernas byggnadstillsyn. Utredningen bygger på en enkät som besvarades av 253 kommuner, dvs. 87 procent av kommunerna på det finländska fastlandet.
Uusi rakentamislaki epäonnistui helpottamaan rakentamista – kuntien rakennusvalvonnat pulassa1.6.2026 13:14:18 EEST | Tiedote
Rakentamislain voimaantulo 1.1.2025 on muuttanut kuntien rakennusvalvonnan työtä aiempaa vaativammaksi, vaikka uudistuksen tavoitteena oli sujuvoittaa rakentamista. Kuntaliitto julkisti 1.6.2026 selvityksen rakennusvalvonnan nykytilasta ja uuden lainsäädännön vaikutuksista kuntien rakennusvalvontatyöhön. Selvityksen pohjana on kysely, johon saatiin vastauksia 253 kunnasta eli 87 prosentista Manner-Suomen kunnista.
Utredning: Upp till var tionde yrkesstuderande behöver starkare stöd än det nuvarande – Kommunförbundet föreslår en modell för rehabiliterande undervisning1.6.2026 00:01:00 EEST | Pressmeddelande
Enligt en utredning av Kommunförbundet skulle upp till var tionde ung studerande inom yrkesutbildningen behöva mer omfattande stöd än vad som ges idag för att klara av läroplikten. En del unga hamnar i en situation där de inte klarar av att delta i utbildningen, men inte heller i rätt tid får de rehabiliteringstjänster eller det stöd från välfärdsområdena som de behöver. Kommunförbundet föreslår en modell för rehabiliterande undervisning som en del av yrkesutbildningen. Syftet är att stödja unga vars funktionsförmåga tillfälligt inte räcker till för examensinriktade studier.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
