Unescon kansainvälistä geodiversiteetin päivää vietetään ensi kertaa 6.10.2022 – Oulun yliopiston tutkijat haastateltavissa

Puhuttaessa luonnon monimuotoisuudesta valtaosalle ihmisistä tulee mieleen elollisen luonnon monimuotoisuus eli biodiversiteetti. Elollinen luonto, kuten ihminenkin, on riippuvainen elottomasta luonnosta, joka tarjoaa moninaisen alustan elonkirjolle ja ihmisen hyvinvoinnille. Geodiversiteettiin ovat kytköksissä myös luontokato, akkumineraalien riittävyys ja energiantuotanto.

Unescon yleiskokouksen julistuksen mukaan 6. lokakuuta 2022 päästään ensimmäistä kertaa viettämään kansainvälistä geodiversiteetin päivää (International Geodiversity Day). Päivän keskeisenä tavoitteena on tehdä elottoman luonnon monimuotoisuus näkyväksi ja lisätä tietoutta siitä.

Yleisen määritelmän mukaan geodiversiteetillä tarkoitetaan elottoman luonnon monimuotoisuutta maan pinnalla ja sen alapuolella. Geodiversiteettiin lukeutuvat kivilajien, maaperän, pinnanmuotojen ja vesistöjen monimuotoisuus – niin materiaalien, muodostumien kuin prosessienkin osalta. Esimerkiksi hiekka on materiaali, josta erilaiset muodostumat, kuten harjut ja dyynit koostuvat. Erilaiset prosessit, kuten tuulen ja veden toiminta, aikaansaavat muutoksia näissä muodostumissa.

Sen lisäksi, että geodiversiteetti toimii biodiversiteetin alustana ja tarjoaa ihmisille lukuisia luontopalveluja, kuten puhdasta vettä, mineraaleja ja luontoelämyksiä, on elottomalla luonnolla itseisarvo. Tietoa geodiversiteetistä tarvitaan, kun ratkotaan monisyisiä globaaleja ongelmia ja pyritään kohti kestävämpää tulevaisuutta. Geodiversiteettiä myös suojellaan ja käytetään kestävän matkailun vetonaulana. Tästä on esimerkkinä alati kasvava Unesco Global Geopark verkosto, johon kuuluu myös Suomesta neljä aluetta – Rokua, Lauhanvuori-Hämeenkangas, Saimaa ja Salpausselkä.

Oulun yliopistossa tehdään kansainvälisesti arvostettua tutkimusta geodiversiteetistä ja sen yhteydestä elonkirjoon. Uusimpiin tutkimusjulkaisuihin voi tutustua tutkimusryhmän sivuilla.  Oulun yliopiston tutkijat tarjoavat mielellään lisätietoa geodiversiteetistä, sen ilmentymistä ja yhteydestä biodiversiteettiin.

Professori Jan Hjort Jan.Hjort@oulu.fi; lisätietoa yleisesti geodiversiteetistä

Yliopistotutkija Janne Alahuhta Janne.Alahuhta@oulu.fi; lisätietoa geodiversiteetin yhteydestä biodiversiteettiin ja ihmisen terveyteen sekä hyvinvointiin

Tutkijatohtori Julia Kemppinen Julia.Kemppinen@oulu.fi; lisätietoa geodiversiteetin suhteesta biodiversiteettiin muuttuvassa ilmastossa

Tutkijatohtori Tuija Maliniemi Tuija.Pyykkonen@oulu.fi; lisätietoa geodiversiteetin hyödyntämisestä biodiversiteetin suojelussa

Tutkijatohtori Helena Tukiainen Helena.Tukiainen@oulu.fi; lisätietoa geosuojelusta, ja geodiversiteetin sekä biodiversiteettiin välisestä yhteydestä

Väitöskirjatutkija Henriikka Salminen Henriikka.Salminen@oulu.fi; lisätietoa geodiversiteetin yhteydestä pohjoisten alueiden kasvillisuuteen

Väitöskirjatutkija Maija Toivanen Maija.Toivanen@oulu.fi; lisätietoa geodiversiteetin suhteesta eliöstöön järvissä ja joissa

Geodiversiteetti-faktoja: mitä geodiversiteettiin kuuluu

• Hydrologia – Hydrologiaan kuuluvat erityyppiset vesistöt, kuten järvet ja joet. Lisäksi suot, soistuneet alueet ja pohjavedet ovat osa hydrologiaa.
• Geomorfologia – Geomorfologiaan kuuluvat maan pinnan muodostumat ja prosessit. Yllä olevassa maisemakuvassa näkyy esimerkiksi jään, tuulen ja virtaavan veden jättämiä jälkiä.
• Topografia – Topografia eli korkeuden vaihtelu ja pinnanmuodot ovat näkyvä osa maiseman geodiversiteettiä. Ne liittyvät läheisesti geomorfologiaan.
• Kallioperä – Kallioperä ja sen kivilajit ovat usein piilossa katseiltamme. Esimerkiksi Suomen pinta-alasta avokalliota on noin 3 %.
  Maaperä – Kallioperän päällä oleva irtain maa-aines eli maaperä on usein kasvillisuuden peitossa. Yhdessä kallioperän kanssa maaperä muodostaa maankamaran.