Uutta tietoa pölyttäjien tilasta ja seurannasta sekä niiden tuottamista hyödyistä
Suomen ympäristökeskuksen Pölyttäjien kannankehitys, seuranta ja hyönteispölytyksen taloudellinen arvo Suomessa -hankkeen (PÖLYHYÖTY) loppuraportti täydentää merkittävästi tietämystä maamme pölyttäjien tilasta ja pölytyspalvelun maataloudelle tuomasta taloudellisesta hyödystä.
Hankkeen tuloksia käytettiin viime keväänä valmistuneen kansallisen pölyttäjästrategian sekä sen taustaselvityksen pohjatietoina. Hanke on tuottanut monenlaista tietoa päätöksenteon pohjaksi.
Suomessa ei havaittu pölyttäjien laajamittaista vähenemistä
Pölyttäjäryhmien kannanmuutoksia selvitettiin kokoamalla havaintoja pölyttäjien esiintymisestä viimeisen sadan vuoden aikana. Mesipistiäisten, kukkakärpästen ja sarvijäärien osalta tuotettiin tietoa noin 300 lajin esiintyvyyden muutoksista. Muutokset ovat olleet keskimäärin melko vähäisiä tarkastellusta aikajänteestä riippumatta. Kaikissa ryhmissä valtaosa lajeista pysyi esiintymiseltään vakaana, ja harvinaistuneita sekä yleistyneitä lajeja oli jokseenkin yhtä paljon.
”Taantumista havaittiin enemmän pohjoisilla pölyttäjälajeilla, kun taas monet eteläiset lajit ovat yleistyneet”, toteaa tutkija Susu Rytteri.
Valtaosaa uhanalaisien lajien kannankehitystä ei pystytty arvioimaan, sillä niistä on tehty liian vähän havaintoja.
Pölyttäjien yksilörunsauden muutoksista ei ole kattavaa tietoa päivä- ja yöperhosia lukuun ottamatta. Päivä- ja yöperhosten seurantojen perusteella niiden keskimääräinen runsaus on lievästi vähentynyt viimeisten 20–30 vuoden aikana. Kokonaisuutena eri pölyttäjäryhmistä saadut tulokset viittaavat siihen, että Suomessa ei ole tapahtunut laajamittaista pölyttäjien vähenemistä 2000-luvulla, kuten Keski-Euroopassa.
Pilotoinnista hyvä pohja pysyvälle kimalaisseurannalle
Hankkeessa testattiin kansalaishavainnointiin perustuvaa kimalaisseurantaa. Tämä onnistui yli odotusten, sillä seurantaan saatiin jo aloitusvuotena 70 havaintopaikkaa. Seurannan menetelmä osoittautui kohtalaisen helpoksi omaksua vähäisilläkin pohjatiedoilla. Havaintoja on voinut kirjata myös lajitasoa karkeammin määritettynä – joko lajiryhmän tasolla, vai tarvittaessa vain yleensä kimalaisena. Näin kynnys seurantaan osallistumiseen pysyi riittävän matalana. Suomessa on kaikkiaan 37 kimalaislajia.
Hyvin alkanutta pilotointia jatkettiin erillisrahoituksella vuosina 2021 ja 2022. Jatkossa kimalaisseuranta pyritään vakauttamaan säännölliseksi toiminnaksi, jolla on riittävä perusrahoitus. Tulokset on raportoitu vuosittain hankkeen verkkosivulta löytyvissä vuosiraporteissa.
”Kimalaisten havainnointi on kiinnostanut kansalaisia paljon enemmän kuin aiemmat, jo pitkään toimineet pölyttäjäseurannat. Olisi todella sääli, jos hyvin alkanut seuranta ei saa jatkoa”, toteaa tutkija Janne Heliölä.
Hyönteispölytyksellä merkittävä arvo maataloudelle
Hyönteispölytyksen taloudellisen arvon laskelman pohjaksi koottiin tiedot hyönteispölytystä tarvitsevista viljelykasveista Suomessa, niiden viljelyalojen kehityksestä sekä pölytyksen tuomasta satohyödystä eri viljelykasveilla. Yhdistämällä nämä tiedot viljelykasvien tuottajahintoihin laskettiin arvio eri viljelykasvien hyönteispölytyksen rahallisesta arvosta. Viimeisten kymmenen vuoden aikana tehtyjen kenttäkokeiden ansiosta pölytyksen arvo pystyttiin laskemaan nyt aiempaa luotettavammin.
Tulokset osoittivat, että pölyttäjät tuottavat vuosittain maamme maataloudelle noin 50 miljoonaa euroa taloudellista lisäarvoa.
”Peltokasveista pölyttäjien tuottama lisäarvo on viime vuosina ollut suurin rypsillä, härkäpavulla sekä kuminalla ja puutarhakasveista mansikalla, vadelmalla ja omenalla”, tiivistää erikoistutkija Mikko Kuussaari.
Luonnonpölyttäjät vastaavat yli puolesta viljelykasvien pölytyksestä. Myös tarhamehiläisen merkitys on suuri, sillä mehiläispesiä voidaan sijoittaa esimerkiksi rypsipellon laitaan tai kaupalliseen omenapuutarhaan.
Lisätietoja
Tutkija Susu Rytteri (pölyttäjien esiintyvyyden muutokset), p. 029 5252 259, etunimi.sukunimi@syke.fi
Tutkija Janne Heliölä (kimalaisseurannan pilotointi), p. 040 0148 654, etunimi.sukunimi@syke.fi
Erikoistutkija Mikko Kuussaari (hyönteispölytyksen taloudellinen arvo), p. 040 5256 249, etunimi.sukunimi@syke.fi
Biodiversiteetti- ja viestintäasiantuntija Riku Lumiaro, p. 040 509 8654, etunimi.sukunimi@syke.fi
Linkit PÖLYHYÖTY-hankkeen tuloksiin
- PÖLYHYÖTY-hankkeen verkkosivulta löytyy mm. kimalaisseurannan vuosiraportit sekä erillisen Hyönteiskadon laajuus -hankkeen loppuraportti.
Linkit kansalliseen pölyttäjästrategiaan
- Kansallinen pölyttäjästrategia ja toimenpidesuunnitelma
- Pölyttäjien tila Suomessa – kansallista pölyttäjästrategiaa tukeva taustaselvitys
- PÖLYKOORDI-hanke jalkauttaa pölyttäjästrategian tavoitteita toiminnaksi.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa
Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.
Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (SYKE) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. SYKE on tutkimuslaitos, jossa työskentelee 650 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus
Det ostadiga vädret har hållit cyanobakterieläget måttligt26.6.2025 13:09:15 EEST | Pressmeddelande
Situationen med cyanobakterier är fortfarande huvudsakligen lugn, och observationerna i insjöar samt längs kustområden har förblivit få. Det ostadiga vädret under den gångna veckan har försvårat satellitobservationer från öppna havsområden. Enligt automatiska observationer från handelsfartyg har dock mängden cyanobakterier varit något förhöjd i de västra öppna havsområdena i Finska viken.
Unsettled weather has kept the blue-green algae situation moderate26.6.2025 13:05:44 EEST | Press release
The situation with blue-green algae remains mostly calm, and observations in inland waters and along coastal areas have remained few. The unsettled weather over the past week has made satellite observations from open sea areas more difficult. However, according to automatic observations from merchant ships, the amount of blue-green algae has been slightly elevated in the western open sea areas of the Gulf of Finland.
Epävakainen sää on pitänyt sinilevätilanteen maltillisena26.6.2025 13:00:00 EEST | Tiedote
Sinilevätilanne jatkuu pääosin rauhallisena, ja havainnot sisävesillä sekä rannikkoalueilla ovat pysyneet vähäisinä. Kuluneen viikon epävakainen sää on vaikeuttanut satelliittihavaintojen tekemistä avomerialueilta. Kauppalaivojen automaattihavaintojen perusteella sinilevämäärä on kuitenkin ollut lievästi koholla Suomenlahden länsiosan avomerialueilla.
A calm start for the blue-green algae season19.6.2025 13:15:31 EEST | Press release
As typical in early summer, the number of blue-green algae observations is moderate. Some blue-green algae have been observed in inland waters, mainly in Southern Finland. In coastal areas, even slightly less blue-green algae have been detected than typical this time of year. So far, no significant deposits of algae have been observed in offshore areas.
Lugn början på cyanobakteriesäsongen19.6.2025 13:14:48 EEST | Pressmeddelande
Antalet observationer av cyanobakterier är måttligt, vilket är typiskt för början av sommaren. Lite cyanobakterier har påträffats på sina håll i insjöar, främst i Södra Finland. I kustområdena har cyanobakterier observerats i något mindre utsträckning än vad som är vanligt för den här tiden på året. Hittills har inga större mängder cyanobakterier observerats på öppna havsområden.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme