Yli 50 tunnin työviikkoja tehdään joka kolmannessa organisaatiossa
Työterveyslaitoksen mediatiedote 10.10.2022 6.00
Organisaation työaikoihin ja palautumiseen liittyviä käytäntöjen arviointiin pureutuvaan Palautumislaskuriin on kertynyt vuoden aikana jo yli 1300 vastausta. Laskuri on osa Työterveyslaitoksen toteuttamaa maksutonta Mielenterveyden tuen työkalupakkia.
Tulosten mukaan 73 %:ssa organisaatioista työntekijät pystyivät yleensä säätelemään sekä työ- että vapaa-aikaansa. Etätyötä pääsääntöisesti tekevissä organisaatioissa vapautta oli useammin (87 %). Vuorotyötä tekevissä organisaatioissa työ- ja vapaa-ajan säätelyyn oli vähemmän mahdollisuuksia (61 %).
– Työaikojen yksilöllinen jousto tutkitusti lisää työhyvinvointia, mutta työmäärän kasvu voi uhata työntekijöitä, joilla työajat ovat hyvin vapaat, sanoo tutkimusprofessori Mikko Härmä.
Yli 50 tunnin työviikot ovat huolestuttavan yleisiä
Palautumislaskuri paljasti huolestuttavan ilmiön: yli kolmanneksessa organisaatioista (37 %) oli henkilöitä, jotka tekivät jatkuvasti yli 50 tuntia tai sitä pidempää työviikkoa. Pitkä työaika oli hieman yleisempää suuryrityksissä kuin pien- tai mikroyrityksissä.
Härmä muistuttaa, että kokonaistyöajan ei tulisi ylittää keskimäärin 48 tuntia viikossa edes ylitöiden kanssa, vaikka Suomen uusi työaikalaki (870/2019) on lisännyt paljon työaikojen joustoja.
Työt valuvat vapaa-ajalle erityisesti organisaatioiden johdossa
Palautumislaskuriin vastanneista organisaatioista vajaassa kolmanneksessa (30 %) ei ole sovittu, että työt tehdään työaikana eikä niistä ehdoista, joilla työntekijöiden tulisi olla tavoittavissa vapaa-ajalla.
Yrityskoon näkökulmasta töiden tekemisestä työajalla oli sovittu parhaiten suuryrityksissä (72 %). Suurista toimialoista töiden tekemisestä työajalla oli sovittu sosiaali- ja terveydenhuollossa selvästi paremmin (81 %) kuin esimerkiksi teollisuudessa (65 %).
Myöskään organisaatioiden oma johto ei pääsääntöisesti (61 %) näyttänyt esimerkkiä siinä, että työt tehtäisiin vain työaikana. Erityisesti paljon etätyötä tekevien yritysten johdosta vain pieni osa (39 %) pystyi omalla toiminnallaan näyttämään esimerkkiä töiden rajaamisessa.
Mikäli organisaatoissa matkustettiin paljon, vain viidesosassa (20 %) oli sovittu palautumisesta tai vapaa-ajan järjestelyistä matkustuspäivien jälkeen.
Kehityskeskustelua kannattaisi hyödyntää paremmin jaksamisen tukemisessa
Työmäärästä ja sen ajoituksesta tulisi sopia nykyistä paremmin työhyvinvoinnin tukemiseksi.
Esimerkiksi yli puolet (51 %) vastanneista organisaatioista ei ole ohjeistanut, että kehityskeskusteluissa tulee käsitellä työmäärään ja jaksamiseen liittyviä kysymyksiä.
– Oli yllättävää, että yli puolessa organisaatioista puuttui ohjeistus käsitellä työmäärään ja jaksamiseen liittyviä kysymyksiä kehityskeskusteluissa, sanoo tutkimuspäällikkö Mikael Sallinen.
– Kehityskeskustelu on hyvä tilaisuus kiinnittää huomiota työn tauotukseen ja palautumiseen etätyössä ja tukea niin työntekijöiden mielenterveyttä ennaltaehkäisevästi, muistuttaa johtava tutkija Virpi Ruohomäki.
Palautumislaskuri organisaatioille
- Palautumislaskurin avulla työpaikka voi arvioida työpaikan työoloja palautumisen näkökulmasta. Laskuri soveltuu osaksi riskien arviointia ja työterveysyhteistyötä.
- Laskuri julkaistiin syyskuussa 2021, ja se on osa Työelämän mielenterveysohjelman julkaisemaa Mielenterveyden tuen työkalupakkia.
- Ensimmäisten vuoden aikana sitä on käytetty 1336 kertaa. Saadut vastaukset edustavat hyvin erikokoisia organisaatioita ja toimialoja. Samasta organisaatiosta on voitu vastata laskuriin useasti.
- Palautumislaskuriin tulleista organisaatioiden vastauksista mikro- ja pienyrityksiä oli 18 % ja 25 % ja keskikokoisia tai suuryrityksiä vastaavasti 22 % ja 35 %. Suurimmat kyselyihin vastanneet toimialat olivat terveys- ja sosiaalipalvelut (35 %), teollisuus (10 %) ja informaatio sekä viestintä (6 %). 58 %:ssa organisaatioista tehtiin yleisesti etätöitä ja 32 %:ssa oli vuorotyötä.
- Vastaaja saa laskurista palautteen organisaation nykytilasta sekä askelmerkit kehittämistyön käynnistämiseksi. Palautumislaskurin käyttö on maksutonta.
Lisätiedot
- Tutkimusprofessori Mikko Härmä, Työterveyslaitos, p. 040 5442750, mikko.harma@ttl.fi
- Tutkimuspäällikkö Mikael Sallinen, Työterveyslaitos, p. 040 768 6956, mikael.sallinen@ttl.fi
- Johtava tutkija Virpi Ruohomäki, Työterveyslaitos, p. 030 474 2941, virpi.ruohomaki@ttl.fi
Tutustu
- Mieli ja työ | Palautumislaskuri (ttl.fi)
- Palautumislaskuri ohjaa tulosten perusteella tutustumaan keinokortteihin, joissa ohjeistetaan ottamaan käyttöön palautumista edistävät toimintamallit.
- Työaika | Työterveyslaitos (ttl.fi)
- Työaika - Tyosuojelu.fi - Työsuojeluhallinto
- Jousto-opas : Sujuvuutta työhön yksilöllisillä ja yhteisöllisillä ratkaisuilla (julkari.fi)
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Juha Hietanenmediaviestinnän erityisasiantuntijaTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358504773267juha.hietanen@ttl.fiPäivi Lehtomurtomediaviestinnän erityisasiantuntijaTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358504156309paivi.lehtomurto@ttl.fiLinkit
Tietoja julkaisijasta
Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin asiantuntija, joka tutkii, palvelee ja vaikuttaa.
Kehitämme asiakkaidemme kanssa hyviä työyhteisöjä ja turvallisia työympäristöjä sekä tuemme työntekijöiden työkykyä. Asiakkaitamme ovat työpaikat, päättäjät, kansalaiset, työterveysyksiköt sekä muut työhyvinvointia kehittävät organisaatiot.
Visiomme on ”Hyvinvointia työstä”, sillä terveellinen, turvallinen ja mielekäs työ luo hyvinvointia. Toimipisteemme sijaitsevat Helsingissä, Kuopiossa, Oulussa, Tampereella ja Turussa. Henkilöstön määrä on noin 500.
Lisätietoja:
Tietoa meistä
Medialle-sivulta löydät asiantuntijoiden yhteystiedot ja aiemmat tiedotteemme
Aineistopankki (logot, asiantuntijoiden kuvat)
Twitter: @tyoterveys (fi), @FIOH (en)
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työterveyslaitos
Tervetuloa Työelämän suunta -webinaariin 5.6. kuulemaan skenaarioita väestörakenteen ja teknologian muutoksista26.5.2025 11:00:00 EEST | Kutsu
Miltä näyttää työelämä vuonna 2035? Työelämän suunta -raporttisarja valottaa suomalaisen työelämän tulevaisuudennäkymiä. Webinaarissa 5.6. kuullaan Työterveyslaitoksen tutkijoiden skenaarioita väestörakenteen ja teknologian muutoksista.
Den största risken med hybridarbete är de som har försvunnit till distansarbete22.5.2025 06:00:00 EEST | Pressmeddelande
Distansarbete och arbete på arbetsplatsen har sammanlänkats till en smidig helhet i en stor del av de finländska experternas arbetsliv. I hybridarbete är det emellertid viktigt att identifiera och stödja arbetstagare som har stannat i distansarbete och inte aktivt deltar i arbetsplatsens verksamhet. Med tanke på arbetshälsan och produktiviteten spelar ledarskapet, personalens delaktighet och arbetsförhållandena både hemma och på arbetsplatsen en avgörande roll.
Hybridityön suurin riski on etätyöhön kadonneet22.5.2025 06:00:00 EEST | Tiedote
Etätyö ja toimitiloissa työskentely ovat nivoutuneet sujuvaksi kokonaisuudeksi isossa osassa suomalaisten asiantuntijoiden työelämää. Hybridityössä on kuitenkin tärkeää tunnistaa ja tukea työntekijöitä, jotka ovat jättäytyneet etätyöhön eivätkä aktiivisesti osallistu työyhteisön toimintaan. Työhyvinvoinnin ja tuottavuuden näkökulmasta avainasemassa ovat johtaminen, henkilöstön osallistaminen ja työskentelyolosuhteet sekä kotona että toimitiloissa.
The greatest risk of hybrid work is people lost in remote work22.5.2025 06:00:00 EEST | Press release
Remote work and working on premises have become seamlessly integrated in the work life of most Finnish experts. However, in hybrid work, it is important to identify and support employees who opt to work entirely remotely and do not actively participate in the work community. Leadership, promoting employee engagement and paying attention to working conditions at home and in the office are of key importance from the perspective of well-being at work and productivity.
Närvårdare och sjukskötare arbetar huvudsakligen redan inom social- och hälsovårdsbranschen – extra reserver kan finnas bland branschbytare och pensionärer21.5.2025 10:30:00 EEST | Pressmeddelande
Sysselsättningsgraden bland närvårdare och sjukskötare är hög och över 90 procent av de utexaminerade börjar arbeta inom social- och hälsovårdsbranschen. Arbetslösa vårdare kan inte rädda den framtida bristen på arbetskraft inom social- och hälsovårdsbranschen. Den största outnyttjade arbetskraftsresursen finns bland dem som sökt sig till andra branscher. En liten räddning är också pensionärer, vars sysselsättning har blivit allt vanligare. Enligt en ny utredning är det viktigaste med tanke på bristen på arbetskraft emellertid att behålla de arbetstagare som redan finns i branschen. Högklassig introduktion, stöd för arbetsförmågan, möjligheter till anpassning av arbetet och branschens uppskattning uppmuntrar till att stanna kvar i branschen – och även att återvända till den.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme