Investoinnit ja inflaatio sekä kierrätysasteen nosto HSY:n vesi- ja jätehuollon maksukorotusten taustalla

HSY:n jäsenkunnissa veden arvonlisäverollinen käyttömaksu nousee 1,57 eurosta 1,74 euroon kuutiometriltä. Käyttömaksut perustuvat kiinteistön käyttämän veden määrään. Jätevesimaksun arvonlisäverollinen maksu nousee 1,85 eurosta 2,03 euroon kuutiometriltä.

Perusmaksun arvonlisäverollinen yksikköhinta nousee 0,0221 eurosta 0,0242 euroon kerrosneliöltä. Kuukausittain veloitettavaan perusmaksuun vaikuttaa kiinteistön kerrosalan lisäksi sen käyttötarkoitus. Esimerkiksi 150 kerrosneliön omakotitalolle, jonka vuosittainen vedenkulutus on 180 m3, käyttö- ja perusmaksujen nousu on yhteensä reilut 6 euroa kuukaudessa.

Vesihuollon palvelumaksut nousevat henkilötyön osalta 3,1 % sekä pääosin tarvikkeita ja materiaaleja sisältävien palveluiden osalta keskimäärin 10 %. Palvelumaksuja ovat esimerkiksi liitostöistä perittävät kustannukset. Keskimääräinen 10 % korotus kohdistuu myös vesihuollon liittymismaksuihin ja sprinklerimaksuihin.

Pääkaupunkiseudun vesihuoltoinfrastruktuuri tarvitsee nyt ja tulevina vuosina runsaasti ja enenevässä määrin saneeraustöitä. Saneerausinvestoinneilla huolehditaan vesihuoltoverkoston toimintavarmuudesta ja minimoidaan huonokuntoisesta verkostosta aiheutuvat ympäristöhaitat. Nykyiset vesimaksut eivät riitä kattamaan välttämättömiä investointeja.

– Kyse on myös vastuullisuudesta, emme voi jättää saneerauslaskua seuraavien sukupolvien maksettavaksi. Vesihuoltoverkostomme saneeraustarve näkyy siksi väistämättä vesimaksuissa, mutta maksut ovat korotuksen jälkeenkin alhaiset moniin muihin kaupunkeihin verrattuna, kertoo HSY:n toimitusjohtaja Tommi Fred.

Asukkaat voivat itse vaikuttaa jätehuollon kustannuksiin kierrättämällä

Jätehuollon hinnat nousevat keskimäärin 4,5 prosenttia. Korotus johtuu kohonneista hinnoista, mittavista investoinneista sekä panostamisesta kierrätyksen edistämiseen. Kierrätettävien jakeiden hintoja kiinteistöillä korotettiin vain kolme prosenttia.

– Asukkaiden kannattaa lajitella ja kierrättää jätteensä. Se vaikuttaa kiinteistön jätehuollon kustannuksiin huomattavasti, Fred kannustaa.

Biojäte on tärkeä mullan- ja energiantuotannon raaka-aine, ja biojätteen keräys laajenee kaikkiin asuinkiinteistöihin vapaa-ajan asuntoja lukuun ottamatta vaiheittain vuosien 2023 ja 2024 aikana. Myös uuden tyhjennettävän biojäteastian tuoman kustannusten nousun voi ehkäistä jätteiden lajittelulla ja kustannukset voivat jopa pienetä.

– Kun biojätteen ja pakkausjätteet lajittelee erilleen, sekajäteastian tyhjennysrytmiä voi harventaa. Kaikista edullisimmaksi tulee, jos biojätteen kompostoi itse kotikiinteistöllä, Fred toteaa.

Esimerkiksi omakotitalon, jonka sekajäte kerätään 240 litran astiassa ja tyhjennetään joka toinen viikko, kokonaiskustannus vuonna 2022 on 244,40 euroa. Mikäli kotitalous harventaa sekajätteen tyhjennysvälin joka neljänteen viikkoon, kierrättää pakkausjätteensä ja kompostoi biojätteen, kustannus vuonna 2023 on 128,29 euroa.

Kiinteistöjen jätemaksuilla katetaan myös kotitalouksien maksuttomia palveluita, kuten vaarallisen jätteen keräys, HSY:n kiertävät keräysautot, jäteneuvonta ja osa Sortti-asemien toiminnasta.

Lisätietoa vesihuollon saneeraustarpeesta: www.hsy.fi/vesimaksut2023
Lisätietoa biojätteen keräyksen laajenemisesta: www.hsy.fi/jatehuoltomaaraykset

Lisätietoa:
HSY:n toimitusjohtaja Tommi Fred, puh. 050 348 4841, tommi.fred(at)hsy.fi