Muuttunut tilastokäytäntö tiukentaa Suomen velkaantumisen rajoitteita

25.10.2022 07:00:00 EEST | Työn ja talouden tutkimus LABORE | Tiedote

Jaa

...mutta kiinnostavatko EU:n ohjausjärjestelmän rajoitteet enää ketään edes Suomessa?

Kuvio 2. Suomen julkisyhteisöjen EDP-velkasuhde (%) ennen Tilastokeskuksen kesällä 2022 tekemää revisiota ja sen jälkeen sekä EU:n talouden ohjausjärjestelmän mukainen EDP-velan maksimiarvo (60 %). Lähde: Tilastokeskus.

Suomen julkisen velan tilastomenetelmän muutos lisää Suomen laskennallista julkista velkaa. Jos EU:n talouden ohjausjärjestelmän velkarajoihin joskus palattaisiin, Suomi joutuisi siis supistamaan julkista velkaansa luultua enemmän. Siirtymävaiheessa Suomen talouteen voisi kohdistua tiukempaa sääntelyä kuin velan ollessa sallitun rajan alapuolella.

Muutoksen jälkeen suurin osa Valtion asuntorahaston takaamista korkotukilainoista tulkitaan EU:n talouden ohjausjärjestelmässä julkisen velan osaksi. Esimerkiksi vuonna 2021 muutos kasvattaa Suomen laskennallista velkasuhdetta 5,9 prosenttiyksikköä noin 72 prosenttiin, ja siirtää sen näin oleellisesti kauemmas sallitusta 60 prosentin maksimiarvosta.

Tilastomenetelmän muutos ei kuitenkaan näytä huolettavan Suomessa ketään. Huolipuheen vähäisyys viittaa vahvasti siihen, ettei ohjausjärjestelmän ennalleen palauttamiseen usko enää kukaan – ei edes Euroopan kenties sääntöuskovaisimmassa maassa.

Lue Laboren tutkimusohjaaja Ilkka Kieman koko blogikirjoitus aiheesta!

Avainsanat

EKP Euroopan keskuspankki Labore ohjausjärjestelmä rahapolitiikka Työn ja talouden tutkimus LABORE valtionvelka

Yhteyshenkilöt

Ilkka KiematutkimusohjaajaMakrotalous ja ennustetoiminta

Puh:040 940 2287ilkka.kiema@labore.fi

Kuvat

Kuvio 1. Korkotukilainoja rahoitustilinpidossa koskeva menetelmämuutos. Nuoli osoittaa velallisesta luotonantajaan.

Tietoja julkaisijasta

Työn ja talouden tutkimus LABORE
Arkadiankatu 7
00100 Helsinki

040 940 1940 https://labore.fi

Työn ja talouden tutkimus LABORE (ent. Palkansaajien tutkimuslaitos) on vuonna 1971 perustettu itsenäinen talouden tutkimuslaitos, jossa tehdään tieteen kansainväliset laatukriteerit täyttävää soveltavaa taloustieteellistä tutkimusta. Tutkimuksen painopistealueet ovat työn ja koulutuksen taloustiede, julkistaloustiede sekä makrotaloustiede. Lisäksi Labore tekee talousennusteita ja julkaisee Talous&Yhteiskunta-lehteä.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Työn ja talouden tutkimus LABORE

Meillä on yhteinen ongelma23.5.2025 10:08:31 EEST | Blogi

Viime aikojen keskustelu valtiovarainministeriön verovaikutusarvioista on oire syvemmästä ongelmasta: vaikuttavuusarvioinnit voivat olla politisoituneita, hajanaisia ja lyhytnäköisiä. Tarvitaan riippumaton, asiantunteva ja hyvin resursoitu instituutio, joka tuottaa päätöksenteon tueksi luotettavaa tietoa – ilman poliittista painolastia.

Juho Koistisen väitös: Odotusten rooli makrotaloudellisten vaikutusten mittaamisessa22.5.2025 15:44:56 EEST | Tiedote

Laboren ennustepäällikkö Juho Koistinen väittelee 30. toukokuuta Helsingin yliopistossa taloustieteen ekonometrian alaan kuuluvasta väitöskirjastaan. Tutkimus käsittelee, miten taloudellisten toimijoiden tulevaisuuteen suuntautuvat odotukset vaikeuttavat erityisesti rahapolitiikan dynaamisten vaikutusten mittaamista – ja millaisin menetelmin tämä haaste voidaan ratkaista.

Tuottavuus kasvuun palkkaamalla yrityksiin lisää korkeakoulutettuja30.4.2025 07:10:00 EEST | Tiedote

Yritysten tuottavuuden kasvu on kiinteässä yhteydessä siihen, että erityisesti STEM-alojen korkeakoulutettujen osuus niiden henkilöstössä kasvaa, kertoo Laboren uusi analyysi. Kaupallisen alan korkeakoulututkinnon suorittaneiden määrän kasvu näkyy yritysten tuottavuudessa vieläkin nopeammin. Analyysin tulokset korostavat korkeasti koulutetun työvoiman ratkaisevaa merkitystä Suomen talouden kehitykselle.

Yritysten väliset erot kasvattavat palkkaeroja Suomessa24.4.2025 07:20:00 EEST | Tiedote

Laboren uudessa tutkimuksessa tarkastellaan Suomen yrityssektorin palkkahajonnan ajureita vuosina 2001–2022. Vaikka yritysten sisäiset palkkaerot muodostavat suurimman osan palkkahajonnasta vuositasolla, yritysten välinen vaihtelu selittää suurimman osan palkkaerojen kasvusta pitkällä aikavälillä. Erityisesti korostuu toimialojen välinen vaihtelu ja pieni joukko toimialoja selittää suuren osan palkkahajonnan kasvusta. Vuosina ennen koronapandemiaa vaikutukset näkyvät erityisen selkeästi. Alueiden välinen palkkahajonta sen sijaan ei ole merkittävä tekijä.

Eläkkeiden inflaatiovakauttajan olisi voinut suunnitella toisin16.4.2025 06:45:00 EEST | Blogi

Tammikuussa sovittu eläkeuudistus toi mukanaan inflaatiovakauttajan, joka leikkaa eläkkeitä inflaatiopiikkien aikana. Uudistuksen tarkoituksena on vakauttaa eläkejärjestelmän rahoitus, mutta onko se onnistunut valinta? Tässä blogissa pohdimme, millaisia seurauksia inflaatiovakauttajalla voi olla eläkeläisten toimeentuloon ja makrotalouden vakauteen – ja olisiko samoihin tavoitteisiin voinut päästä vähemmän haitallisin keinoin.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme