Onnettomuustietoinstituutti

Lasten liikennekuolemien taustalla puutteita turvalaitteiden käytössä

Jaa
Kymmenessä vuodessa 2011–2020 liikenteessä kuoli 72 alle 15-vuotiasta lasta. Moottoriajoneuvoissa olleita lapsia kuoli 46, jalan kulkeneita 18 ja polkupyörällä liikkuneita kahdeksan. Menehtyneistä pyörällä tai jalan liikkuneista lapsista puolet oli koulumatkalla. Tiedot on koottu Onnettomuustietoinstituutin julkaisemaan, alle 15-vuotiaiden lasten liikennekuolemia taustoittavaan raporttiin.
Vuosina 2011–2020 liikenteessä kuoli 72 lasta. Heistä 18 kulki jalan ja 8 polkupyörällä. Kuva: Mostphotos, Barbro Wickström.
Vuosina 2011–2020 liikenteessä kuoli 72 lasta. Heistä 18 kulki jalan ja 8 polkupyörällä. Kuva: Mostphotos, Barbro Wickström.

Moottoriajoneuvossa kuolleista lapsista 44 oli matkustajia ja kaksi kuljettajia. Kuljettajina toimineet ja itse onnettomuudessa kuolleet lapset ajoivat henkilöautoa ja moottoripyörää ilman ajo-oikeutta. Onnettomuuksissa menehtyneistä lapsista vajaa puolet (43 %) oli 10–14-vuotiaita ja reilu kolmannes (37 %) oli 0–4-vuotiaita. Moottoriajoneuvojen onnettomuuksissa ajoneuvon kuljettajana toimi tyypillisimmin lapsen vanhempi.

Henkilöautoissa kuolleista 35 lapsesta kuusi matkusti ilman turvalaitetta. Lopuilla 29 lapsella oli käytössään turvaistuin tai turvavyö. Turvalaitetta käyttämättömistä kuudesta lapsesta kolme olisi tutkijalautakuntien mukaan voinut pelastua kuolemalta turvalaitetta käyttämällä. Lisäksi 11 turvalaitetta käyttäneistä lapsista olisi voinut pelastua, mikäli käytössä olisi ollut lapsen kokoon nähden sopivampi, oikein asennettu ja laadukkaampi turvalaite. Mopolla ja moottoripyörällä liikkuneista alle 15-vuotiaista lapsista kaikilla oli suojakypärä päässään onnettomuuden tapahtuessa.

- Lapsen kuolemaan johtaneissa onnettomuuksissa pieni lapsi tyypillisesti matkusti turvaistuimessa kasvot menosuuntaan, jolloin pää pääsi törmäyksessä retkahtamaan. Joissain tapauksissa istuin ei suojannut lasta sivusuunnasta tulleelta törmäysvoimalta, turvaistuin oli väärin kiinnitetty tai lapsen käytössä oli vain turvavyön lantio-osa, liikenneturvallisuustutkija Niina Sihvola taustoittaa.

Tutkijalautakunnat pitivät tärkeänä jatkaa valistusta oikeantyyppisen turvaistuimen valintaan sekä lasten turvalaitteiden ohjeiden mukaisesta kiinnittämisestä. Tienkäyttäjiä tulisi edelleen muistuttaa myös turvavyön käytön merkityksestä. Turvalaitteiden asianmukainen käyttö on tärkeää muistaa myös lyhyillä matkoilla.

Tutkijalautakuntien arvioimissa taustariskeissä nousi esille myös se, että joissain onnettomuuksissa ajoneuvossa matkustaneet lapset ovat saattaneet vaikuttaa kuljettajan keskittymiseen. Huomion herpaantumisesta on voinut aiheutua ajoneuvon hallinnan menetys tai havaintovirhe. Tiedotuksessa tulisikin korostaa liikenteen ja ympäristön jatkuvan seuraamisen tärkeyttä.

Puolet pyörällä tai kävellen liikkuneista onnettomuuden uhreista oli koulumatkalla

Jalankulkijan tai polkupyöräilijän kuolemaan johtaneissa onnettomuuksissa kuoli 18 jalan kulkenutta ja kahdeksan pyörällä liikkunutta lasta. Kaikissa onnettomuuksissa yhtenä osallisena oli moottoriajoneuvo: 15 henkilö- tai pakettiautoa, yhdeksän kuorma- tai linja-autoa, yksi työkone ja yksi raitiovaunu. Onnettomuuksissa kuolleista lapsista suurin osa, 21 lasta, oli kouluikäisiä, ja heistä yli puolet (13 lasta) oli onnettomuuden tapahtuessa koulumatkalla.

Jalankulkuonnettomuuksista viisi tapahtui suojatiellä. Kolmessa näistä raskas ajoneuvo oli kääntymässä oikealle, ja molemmille osapuolille paloi samanaikainen vihreä valo. Muista kuin suojatieonnettomuuksista viisi oli sellaisia, joissa jalankulkija ylitti ajorataa suojatien ulkopuolella. Kahdessa näistä onnettomuuksista lapsi tuli ajoradalle pysähtyneen tai juuri liikkeelle lähteneen linja-auton takaa.

Pyöräilyonnettomuuksista kaksi tapahtui tien ylityksen yhteydessä ja loput kuusi pyöräilijän ajaessa ajoradalla. Tien ylityksissä oli kyse risteävien ajosuuntien onnettomuudesta, jossa pyöräilijä ylitti tietä valo-ohjaamatonta pyörätien jatketta käyttäen. Näissä molemmissa tapauksissa pyöräilijä olisi liikennesääntöjen mukaan ollut väistämisvelvollinen.

Pyöräilyonnettomuuksissa kuolleista lapsista kolme käytti onnettomuushetkellä kypärää. Törmäyksen rajuudesta johtuen kypärän käytöllä ei näissä tapauksissa kuitenkaan ollut merkitystä. Kypärää käyttämättömistä viidestä lapsesta kolme olisi tutkijalautakuntien arvioiden mukaan voinut pelastua kypärää käyttämällä.

Kuljettajien ennakointivirheet taustariskinä

Havaintovirheet olivat tyypillisiä jalankulku- ja pyöräilyonnettomuuksissa. Osapuolet eivät joko havainneet toisiaan ollenkaan tai tekivät virheellisen havainnon toisesta osapuolesta tai tilanteesta.

Tyypillinen onnettomuuden taustalla vaikuttanut riskitekijä liittyi tutkijalautakuntien arvioiden mukaan moottoriajoneuvon kuljettajan näkökulmasta puutteelliseen ennakointiin tai toimintaan liikennetilanteessa. Useimmiten tämä tarkoitti käytännössä sitä, ettei kuljettaja ennakoinut lapsen äkillistä ja yllättävää tielle tuloa. Kuljettajan ennakointia ja havainnointia heikensi usein liian suuri tilannenopeus ja joissain tapauksissa myös selkeä ylinopeus.

- Erityisesti lasten kohdalla on yleistä, että he eivät tunnista vaaratilanteita liikenteessä ja lähtevät esimerkiksi tien ylitykseen ennakoimatta tai turvallisuutta varmistamatta. Vastuu lasten liikenneturvallisuudesta on kuitenkin aikuisilla - sekä liikenteessä liikkuessa että liikenteen järjestelyjä suunniteltaessa. Liikenneympäristö pitää suunnitella niin, että rakenteellisia vaaranpaikkoja ei synny. Lasten kohdalla nollavisioon eli liikennekuolemien estämiseen on pyrittävä kaikin keinoin, Onnettomuustietoinstituutin liikenneturvallisuusjohtaja Kalle Parkkari painottaa.

Tutkijalautakuntien mukaan olisi tärkeää, että jalankulun ja pyöräilyn liikennejärjestelyjä kehitettäisiin, ja alueiden suunnittelussa ja rakentamisessa huomioitaisiin nykyistä paremmin kaikkien tienkäyttäjien turvallinen liikkuminen. Suojateiden turvallisuutta tutkijalautakunnat parantaisivat muun muassa rakentamalla korotettuja ja keskisaarekkeisia suojateitä, jyrsimällä heräteraitoja tiehen ennen suojatietä sekä asentamalla suojatien yhteyteen liikennevalot tai aktivoituvat vilkkuvalot.

Tiedot lasten liikennekuolemista perustuvat liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien tutkimiin vuosina 2011–2020 tapahtuneisiin kuolemaan johtaneisiin onnettomuuksiin. Lautakunnat tutkivat kaikki kuolemaan johtaneet tieliikenneonnettomuudet Suomessa.

Lue OTI-Lasten liikenneonnettomuudet -raportti 2022

Lisätietoja:
Liikenneturvallisuustutkija Niina Sihvola, p. 040 922 5544
Liikenneturvallisuusjohtaja Kalle Parkkari, p. 050 306 9884
etunimi.sukunimi(at)oti.fi

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Vuosina 2011–2020 liikenteessä kuoli 72 lasta. Heistä 18 kulki jalan ja 8 polkupyörällä. Kuva: Mostphotos, Barbro Wickström.
Vuosina 2011–2020 liikenteessä kuoli 72 lasta. Heistä 18 kulki jalan ja 8 polkupyörällä. Kuva: Mostphotos, Barbro Wickström.
Lataa
Lapsen kuolemaan johtaneissa moottoriajoneuvo-onnettomuuksissa pieni lapsi tyypillisesti matkusti turvaistuimessa kasvot menosuuntaan, jolloin pää pääsi törmäyksessä retkahtamaan, kertoo Onnettomuustietoinstituutin liikenneturvallisuustutkija Niina Sihvola. Kuva: Eeva Murtolahti.
Lapsen kuolemaan johtaneissa moottoriajoneuvo-onnettomuuksissa pieni lapsi tyypillisesti matkusti turvaistuimessa kasvot menosuuntaan, jolloin pää pääsi törmäyksessä retkahtamaan, kertoo Onnettomuustietoinstituutin liikenneturvallisuustutkija Niina Sihvola. Kuva: Eeva Murtolahti.
Lataa
Lasten kohdalla nollavisioon eli liikennekuolemien estämiseen on pyrittävä kaikin keinoin. Vastuu lasten liikenneturvallisuudesta on aikuisilla, sanoo Onnettomuustietoinstituutin liikenneturvallisuusjohtaja Kalle Parkkari. Kuva: Eeva Murtolahti.
Lasten kohdalla nollavisioon eli liikennekuolemien estämiseen on pyrittävä kaikin keinoin. Vastuu lasten liikenneturvallisuudesta on aikuisilla, sanoo Onnettomuustietoinstituutin liikenneturvallisuusjohtaja Kalle Parkkari. Kuva: Eeva Murtolahti.
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Onnettomuustietoinstituutti
Onnettomuustietoinstituutti
Itämerenkatu 11-13
00180 Helsinki

Viestintä p. 040 450 4700http://www.oti.fi

Onnettomuustietoinstituutti (OTI) tekee työtä ennaltaehkäistäkseen liikenneonnettomuuksia Suomessa. OTI koordinoi liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien toimintaa ja hallinnoi tutkinnasta kerättyä tietoa muiden liikennevahinkotilastojensa lisäksi. Tilastotiedon määrä ja laatu ovat kansainvälisesti ainutlaatuisia. OTI tarjoaa tärkeää tietoa, jolla voidaan vaikuttaa liikenneturvallisuuteen sekä lainsäädännön että käytännön toimenpiteiden tasolla. Instituutti toimii erillisenä yksikkönä Liikennevakuutuskeskuksessa. www.oti.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Onnettomuustietoinstituutti

Liikennevahinkopiikit ajoittuvat lumipyryihin – Viime vuonna pahimpana päivänä kolisi joka toinen minuutti28.11.2024 06:10:00 EET | Tiedote

Onnettomuustietoinstituutti (OTI) saa vakuutusyhtiöiltä vuosittain tiedot korvatuista liikennevahingoista. Vuoden 2023 liikennevahinkotilasto on nyt julkaistu. Liikennevakuutuksesta korvattiin 89 702 vahinkoa vuonna 2023. Liikennevahinkojen määrä pysyi lähes ennallaan edelliseen vuoteen nähden, laskua oli vain 0,3 prosenttia. Vahinkomäärien äkillinen kasvu yksittäisinä päivinä liittyy yleensä huonoihin sää- ja keliolosuhteisiin.

Traktorimönkijäonnettomuudet: Kuolemantapauksista yli puolessa kuski päihtynyt, lievemmissä kolareissa alaikäisten kuljettajien määrä nousussa14.11.2024 06:08:00 EET | Tiedote

Onnettomuustietoinstituutti (OTI) on koonnut tietoa traktorimönkijäonnettomuuksista kymmenen vuoden ajalta. Vuosina 2013–2022 tapahtui 4 582 liikennevahinkoa ja 19 kuolemaan johtanutta onnettomuutta, joissa oli osallisena traktorimönkijä. Kuolemaan johtaneissa tapauksissa kuoli usein päihtynyt työikäinen, kun taas liikennevakuutuksesta korvatuissa vahingoissa suurin ja eniten osuuttaan kasvattanut ikäryhmä olivat 15–17-vuotiaat kuljettajat.

Tutkintatietoa ”nokkakolareista”: Kolmannes tapahtuu liukkailla keleillä, ajoneuvon hallinnan voi menettää kunnollinenkin kuljettaja3.10.2024 07:35:00 EEST | Tiedote

Onnettomuustietoinstituutti (OTI) on tehnyt teemaraportin, jossa on tarkasteltu vuosina 2018–2022 maanteillä tapahtuneita kuolemaan johtaneita kohtaamisonnettomuuksia. Kohtaamisonnettomuuksilla tarkoitetaan vastakkaisista ajosuunnista tulleiden ajoneuvojen törmäyksiä, onnettomuudet ovat tyypillisesti niin sanottuja ”nokkakolareita”. Onnettomuuksista reilu kolmannes tapahtui lumisella tai jäisellä kelillä. Raportin tiedot perustuvat liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien tutkimiin onnettomuuksiin.

Elokuun loppuun mennessä 121 kuolemaan johtanutta tieliikenneonnettomuutta – Jalan, pyörällä ja sähköajoneuvoilla kulkeneita lapsia ja nuoria menehtynyt edellisvuotta enemmän26.9.2024 07:33:00 EEST | Tiedote

Tammi‒elokuun välillä liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunnille tuli ennakkotietojen mukaan tutkittavaksi yhteensä 121 kuolemaan johtanutta tieliikenneonnettomuutta, joissa kuoli 127 henkilöä. Onnettomuuksien kokonaismäärä on lähes sama kuin viime vuonna vastaavalla ajanjaksolla. Henkilöauto-onnettomuuksien määrä on jatkanut vähenemistään. Jalankulkijoiden ja polkupyöräilijöiden menehtymiseen johtaneita onnettomuuksia tapahtui lähes vastaava määrä kuin edellisvuotena, mutta kuolleiden ikäryhmissä tapahtui muutosta. Vuosi 2024 on tähän mennessä ollut lasten ja nuorten osalta edellistä synkempi.

Kuolettavista tieltä suistumisista yhdeksän kymmenestä tapahtuu hyvällä ajokelillä, onnettomuudet painottuvat kesään7.6.2024 06:35:00 EEST | Tiedote

Onnettomuustietoinstituutin juuri julkaistussa teemaraportissa on tarkasteltu vuosina 2018–2022 maanteillä tapahtuneita kuolemaan johtaneita suistumisonnettomuuksia. Viiden vuoden aikana tapahtui 180 suistumisonnettomuutta, joissa menehtyi 198 henkilöä. Suistumisia aiheuttivat pääasiassa kuljettajien ajokunnon puutteet, eivät olosuhteet. Raportin tiedot perustuvat liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien tutkimiin onnettomuuksiin.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye