Miksi potilaat eivät käytä lääkkeitään ohjeen mukaan?

Vaikka hoitoon sitoutumista on tutkittu paljon, on edelleen mysteeri, miksi puolet pitkäaikaissairaista jättää lääkkeensä käyttämättä ohjeiden mukaisesti. Tämä heikentää lääkehoitojen vaikuttavuutta, potilaiden vointia ja elämänlaatua.
— Erityisen haastavassa asemassa ovat potilaat, joilla on useita sairauksia ja lääkehoitoja, sanoo HUS Apteekin vastaava proviisori ja väitöskirjatutkija Kirsi Kvarnström.
Kvarnström on hakenut väitöskirjassaan uusia tulokulmia tutkia hoitoon sitoutumista. Hänen tavoitteenaan on ollut ymmärtää syvällisemmin erityisesti pitkäaikaisessa lääkehoidossa olevien potilaiden hoitoon sitoutumiseen vaikuttavia tekijöitä.
Laajassa potilasnäkökulmaa kartoittaneessa kirjallisuuskatsauksessa, joka sisälsi 89 tutkimusta, Kvarnström osoitti, että potilaiden ajatukset, kokemukset, käsitykset ja tiedot omasta lääkehoidostaan tulee ottaa paremmin huomioon terveydenhuollossa. Potilaat haluavat keskustella lääkkeisiinsä tai lääkehoitoihinsa liittyvistä huolista.
Avaintekijöiksi onnistuneeseen lääkehoitoon nousivat tutkimuksessa esiin sairauteen ja sen hoitoon liittyvät potilaan tiedot ja taidot, potilaan ja terveydenhuollon ammattilaisen välinen luottamus, vuorovaikutus ja tuki sekä riittävät resurssit.
— Potilaan elämäntilanne tulee huomioida, kun hänen lääkehoitoaan suunnitellaan. On tärkeää, että potilas osallistuu päätöksentekoon ja häntä aidosti kuunnellaan. Potilas tietää parhaiten, miten hän pystyy toteuttamaan lääkehoitoaan omassa arjessaan. Nykytilanteen korjaamiseksi tarvitaan parempaa potilaan ja terveydenhuollon ammattilaisten välistä vuorovaikutusta ja lääkeneuvontaa, toteaa Kvarnström.
Tukea farmasian ammattilaisilta
Kvarnström tutki myös lääkäreiden näkemyksiä hoitoon sitoutumisesta. Lääkärit tunnistivat hoitoon sitoutumisen haasteina potilaan sairauteen, terveydenhuoltojärjestelmään, lääkehoitoihin ja terveydenhuollon ammattilaisten yhteistyöhön liittyviä tekijöitä. Lääkärit toivoivat parempaa hoidon koordinointia, moniammatillisuutta ja farmasian ammattilaisten osallistumista erityisesti monilääkittyjen ja monisairaiden potilaiden hoidon tukemiseen.
Lisäksi Kvarnström kuvaa uutta toimintamallia, jossa farmaseutti selvittää ja päivittää potilaan kotilääkityksen terveysasemalla ennen lääkärin vastaanottoa ja osallistuu lääkeneuvontaan.
─ Tässä yhteydessä on mahdollista tunnistaa myös hoitoon sitoutumisen ongelmia ja niiden syitä, sekä pyrkiä ratkomaan niitä yhdessä potilaan ja hoitotiimin kanssa, sanoo Kvarnström.
Toimintamalli on ollut käytössä HUSissa jo vuodesta 2019 ja Kvarnströmin mukaan siihen ovat olleet tyytyväisiä sekä potilaat että lääkärit.
Väitös
Proviisori Kirsi Kvarnström väittelee 4.11.2022 kello 12.15 Helsingin yliopiston farmasian tiedekunnassa aiheesta "Why patients do not take medication as prescribed: The complexity of medication adherence as a phenomenon". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Athena-sali 302, Siltavuorenpenger 3A, Helsinki. Väitöstä voi seurata myös etänä.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Proviisori Kirsi Kvarnström, kirsi.kvarnstrom@helsinki.fi, puh. 050 5717471
Kuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Tiedottaja Eeva Karmitsa, Helsingin yliopiston viestintä, puh. 0294158461
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Itämerennorppien määrästä uusi tarkempi arvio – metsästys jarruttaa kannankasvua16.7.2025 09:02:24 EEST | Tiedote
Itämerennorppakanta on kasvanut viisinkertaiseksi 1970-luvulta, jolloin pitkään jatkunut liikametsästys ja ympäristömyrkyt uhkasivat lajin tulevaisuutta. Uusi tilastollinen malli tarkentaa nyt norpan kanta-arviota.
Liito-orava on taigametsien tulevaisuuden avainlaji9.7.2025 11:26:52 EEST | Tiedote
Tuore geneettinen tutkimus paljastaa yllättäviä piirteitä liito-oravan evoluutiosta sekä vakavia huolia lajin suojelun kannalta. Kaukoidässä saattaa asustaa oma alalaji.
Noin joka seitsemäs hakija pääsi sisään Helsingin yliopistoon3.7.2025 09:42:00 EEST | Tiedote
Yhteishaussa Helsingin yliopistoon valittiin 4 703 uutta opiskelijaa. Helsingin yliopisto oli Suomen suosituin yliopisto ensisijaisten hakijoiden määrän sekä hakijoiden kokonaismäärän perusteella.
Kaasuvuoto aloittaa haavan korjauksen kasveissa2.7.2025 18:01:00 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkijat ovat löytäneet mekanismin, jonka avulla kasvit korjaavat suojaavan uloimman kerroksensa, korkkisolukon. Tällä löydöllä voi olla merkittäviä vaikutuksia maatalouteen ja elintarvikkeiden säilyvyyteen. Etyleenin ja hapen diffuusio haavan läpi käynnistää kasvin luonnollisen paranemisprosessin.
Kaksoisvalohoito vähentää ikenien verenvuotoa ja tulehdusta hammasimplanttien ympärillä1.7.2025 09:59:32 EEST | Tiedote
Kaksoisvalohoito (Lumoral) tarjoaa kotikäyttöön turvallisen ja tehokkaan vaihtoehdon implanttien ympäristön tulehduksen hallintaan ilman antibiootteja.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme