ERTO esittää taloushallintoalalle 4,6 %:n palkankorotusta ja 500 euron kertaerää

”Taloushallintoala kasvaa ja menestyy. Alaa vaivaa työvoimapula. Kuluvan vuoden palkankorotukset ovat sekä yritysten menestykseen että inflaatioon nähden aivan liian maltilliset. Ensi vuonna ei voida toistaa tämän vuoden virhettä, jonka myötä ostovoima heikentyi massiivisesti”, sanoo ERTOn puheenjohtaja Juri Aaltonen.

ERTO perustelee korotusesitystään mm. taloushallintoalan vuosia jatkuneella menestyksellä. Taloushallintoliiton mukaan alan liikevaihto kasvoi tämän vuoden ensimmäisellä neljänneksellä 5,0 %:a ja toisella neljänneksellä 7,1 %:a viime vuoteen verrattuna.

ERTO toteutti lokakuussa taloushallintoalalle palkkakyselyn, johon vastasi 827 alan ammattilaista. Heistä 58 %:a arvioi oman työpaikkansa työn määrän kasvavan seuraavan kuuden kuukauden aikana ja vain kolme prosenttia arvioi työn vähenevän. Vastaajista 9 %:a ennusti työvoiman määrän vähenevän omalla työpaikalla ja vastaavasti työvoiman määrän kasvua ennusti jopa kaksi kolmesta.

Aaltosen mukaan Suomen talous- ja työllisyyskehityksen suuri ongelma on kuluttajien luottamus omaan talouteen. Yksityinen kulutus on noin puolet koko kansantaloudesta. Tilastokeskuksen mukaan kuluttajien odotus Suomen taloudesta oli tämän vuoden lokakuussa synkin koskaan. Kuluttajat pitävät nykyhetkeä huonoimpana ajankohtana koskaan kestokulutushyödykkeiden ostamiselle. Kulutuksen heikentyminen uhkaa vakavasti työllisyyttä.

Kuluttajien luottamusta heikentää Ukrainan sota, mutta erityisesti hurjaa vauhtia nousevat hinnat. Ruoan hinnan ennustetaan nousevan kuluvana vuonna yli 10 prosenttia ja palkansaajan ostovoima on heikentymässä arviolta neljä prosenttia.

"Inflaation kiihtyminen ei saa jäädä yksin palkansaajien maksettavaksi. Kuluttajien kiukkua aiheuttaa monien yritysten, kuten Keskon, mahtitulokset. Palkkoja pitää nostaa ja ostovoiman historiallisen heikkoa kehitystä pitää korjata. Vain tällä tavalla voimme ensi vuonna parantaa kuluttajien luottamusta ja turvata kotitalouksien kysynnän avulla työllisyyttä”, jatkaa Aaltonen.

”Suomen taloudella menee tällä hetkellä hyvin. Avoimia työpaikkoja on maassa ennätysmäärä. Yritykset tekevät edelleen erinomaisia, jopa ennätyksellisiä, tuloksia. Työllisyysaste ja tehtyjen työtuntien määrä on historiallisen korkea. Kun lisäksi inflaatio ylittää kahdeksan prosenttia ja pysynee ensi vuonnakin totuttua korkeammalla, on palkankorotukset enemmän kuin tarpeen ja ansaittuja”, Aaltonen summaa.

Vuoden 2023 talouteen liittyy epävarmuuksia. Esimerkiksi Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n suhdannebarometrin (27.10.2022) mukaan teollisuuden tilaukset ovat vähenemässä, mutta taso on edelleen yli normaalina pidetyn tason.

Taloushallintoalan työehtosopimuksen ns. optiovuoden palkankorotusneuvottelut ovat parhaillaan käynnissä. Jos neuvotteluissa ei saavuteta viimeistään 11.11. yksimielisyyttä palkankorotuksista 1.3.2023 lukien, on työehtosopimus osapuolten irtisanottavissa päättymään 30.11.2022.