VATT: Valtion innovaatiotuet lisäävät talouskasvua, mutta tuet on kohdennettava oikein

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) johtavan tutkijan Elias Einiön mukaan valtion kannattaa tukea yritysten T&K-toimintaa, koska siten voidaan parantaa tuottavuutta ja taloudellista hyvinvointia. Einiön mukaan tämä edellyttää kuitenkin tukien onnistunutta kohdentamista ja mitoitusta.

”Yritykset toteuttavat itse hankkeita, joita pitävät tuottavina ja samoin toimivat yksityiset rahoittajat. Valtion roolina on löytää hankkeet, joiden tukemiseen yritykset tai yksityiset rahoittajat eivät lähde, mutta jotka kansantalouden näkökulmasta kannattaa toteuttaa”, Einiö sanoo.

T&K-tuen määrä, malli ja painotukset ovat poliittinen ratkaisu. VATT:n mukaan päävaihtoehdot – suora tuki ja verotuki – sisältävät sekä hyviä että huonoja puolia. Einiön mukaan suorat hankekohtaiset tuet on mahdollista kohdentaa tehokkaasti, mutta kohdennus voi myös epäonnistua. Verohelpotusten kohdennus on keskimääräinen, mutta tutkimustiedon mukaan myös niillä myönteiset vaikutukset ovat merkittäviä.

Einiö tiivistää perimmäisen tavoitteen veronmaksajan kannalta: ”Olennaista verorahojen käytön näkökulmasta on, ettei veroeuroja tuhlattaisi hankkeisiin, jotka markkina toteuttaisi muutoinkin. Tuen avulla pitäisi saada aikaan aidosti uutta T&K-investointia, jolla on myös myönteisiä vaikutuksia koko talouteen esimerkiksi tiedon ja ideoiden leviämisen myötä.”

Aikaisemmin tänä vuonna julkaistussa VATT:n ja Etlan tutkimuksessa selvitettiin innovaatiopolitiikan vaikutuksia koko talouden tasolla. Einiö avaa hankkeen tuloksia suhteessa hallituksen lakiesitykseen:

”Optimaalinen vaikutus yritysten tuottavuuteen saavutettaisiin oikein kohdennetuilla suorilla tuilla ja se lisäisi hyvinvointia 3,7 prosenttia. Kohdentamattoman yleisen T&K-verotuen vaikutus olisi hyvinvoinnin 1,4 prosentin kasvu. Tämä saavutettaisiin noin 40 prosentin tuki-intensiteetin nostolla. Kaavaillun verohuojennuksen tuki-intensiteetti on jäämässä melko kauas tästä tasosta.”

Einiö korostaa, että yritysten T&K-tuet kasvavat pitkällä aikavälillä miljardien eurojen kokonaisuudeksi ja siksi niiden toteuttamistapoihin, kohdentamiseen ja vaikuttavuuden arviointiin on syytä panostaa:

”T&K-investointeja ja tuottavuutta voidaan julkisin toimin kasvattaa osittain myös menoja lisäämättä. Tämä onnistuu tehostamalla nykyisen yritystukikokonaisuuden kohdentumista. Käytännössä tämä tarkoittaa tuottavuutta parantavien innovaatiotukien lisäämistä ja muiden vähentämistä. On myös hyvä huomata, että Suomi kuuluu toistaiseksi OECD-maista vähiten T&K-tukia suhteessa BKT:hen jakavien maiden joukkoon.”