Hyvä käytäntö -konsensussuositus pohjautuisi vahvemmin riskiarvioon ja auttaisi kohdentamaan suun terveydenhoidon tutkimuksia oikeille ihmisille oikea-aikaisesti.

Suomessa neljännes suun terveydenhuollon toimenpiteistä on tutkimuksia ja hammastarkastuksia. Suun terveydenhuollossa tehdään vuosittain lähes 2,5 miljoonaa tutkimusta, ja suurin osa näistä julkisessa terveydenhuollossa.

– Tämä on tärkeä suositus, joka tukee suun terveydenhuollon terveyshyötyä tuottavaa ja oikeudenmukaista järjestämistä, toteaa Käypä hoito -päätoimittaja Jorma Komulainen.

– Suunterveys on osa kokonaisvaltaista terveyttä, joten on luonnollista, että konsensussuositukseen osallistuu myös lääketieteen asiantuntijoita. Hammaslääkäriprofession aloitteesta ja johtamana pyrimme suositukseen, joka otetaan käyttöön koko Suomen julkisessa terveydenhuollossa, Komulainen jatkaa.

Suun tutkimukset halutaan kohdentaa yksilöllisesti niihin potilaisiin, joilla on suurimmat suun sairauksien riskitekijät tai yleissairauksien taakkaa. Jotta suunterveydenhoidon palvelut riittävät niitä tarvitseville, on tärkeää laatia kansallinen suositus yksilöllisen tutkimus- ja hoitovälin määrittämiseksi.

– Riskitekijöiden pohjalta suunniteltu tarkastus- ja hoitoväli auttaa estämään suun sairauksien etenemistä, ja siten parantaa suun terveyttä suuren riskin potilaalla. Toisaalta niillä potilailla, joilla sairauksien syntymisen tai etenemisen riski on pieni, vältetään tarpeettomia tarkastuskäyntejä, sanoo Apollonian puheenjohtaja Leo Tjäderhane.

Konsensussuosituksessa pyritään huomiomaan se, että kaikki eivät hyödy samasta hoidosta. Eri ikäryhmien – lapset, aikuiset, ikäihmiset – kohdalla huomioidaan yksilöllisesti erityistarpeet, kuten lasten purennan seuranta tai laitospotilaiden tarpeet. Konsensussuositus kartoittaa myös, vähentääkö yksilöllisesti määritetty tutkimus- ja hoitoväli ja sen noudattaminen esimerkiksi ensiapuluontoisen hoidon tarvetta, paikkauskierrettä tai hampaiden poistoja.

Hammaslääketieteellisissä Käypä hoito -suosituksissa on jo suosituksia hoitoväleistä, mutta konsensussuosituksessa tiedot kootaan yhteen ja niitä täydennetään eri näkökulmista potilaiden riskiprofiilit ja kustannukset huomioiden. Tätä työtä tekee laaja-alainen paneeli, joka pohtii myös suosituksen käytännön toteuttamista ja soveltuvuutta suomalaiseen terveydenhoitojärjestelmään.

Hyvä käytäntö -konsensussuositus pohjautuu tieteelliseen näyttöön, mutta tutkimusnäytön mahdollisia puutteita täydennetään kokemusperäisesti perustelluilla menettelytavoilla. Kirjoittaja- ja asiantuntijaryhmä valmistelevat suositusmateriaalin, ja asiantuntijapaneeli päättää suosituksen sisällöstä. Hyvä käytäntö -konsensussuosituksen suun tutkimus- ja hoitovälin määrittämisestä arvioidaan valmistuvan vuoden 2024 alussa.

Lisätietoja:

Asiantuntijapaneelin pj., Apollonian pj. Leo Tjäderhane, leo.tjaderhane@helsinki.fi, p. 050 311 8028

Asiantuntijaryhmän pj., Käypä hoito -päätoimittaja Jorma Komulainen, jorma.komulainen@duodecim.fi, p. 050 591 2526