Kantatien 67 parantaminen välillä Ilmajoki – Seinäjoki on edennyt yleissuunnitteluvaiheeseen
ELY-keskus on tehnyt päätöksen jatkosuunnitteluun valittavasta vaihtoehdosta:
Ilmajoen päässä Hannukselantien ja Välimäentien välisellä osuudella yleissuunnittelua jatketaan vaihtoehdolla Siltala A.
Valitussa vaihtoehdossa Siltalan eritasoliittymä toteutetaan nykyisen liikennevaloliittymän kohdalle ja Palontien tasoristeys jää ennalleen puolipuomein vartioiduksi tasoristeykseksi. Muut suunnittelualueen tasoristeykset poistetaan.
Ilmajoen ja Seinäjoen alueille sijoittuvalla Välimäentien ja Katilantien välisellä osuudella yleissuunnittelua jatketaan vaihtoehdolla 3B.
Kantatietä parannetaan muuten nykyiselle paikalleen, mutta Ahonkylän kohdalla noin kolmen kilometrin matkalla kantatielinjaus toteutetaan nykyisen junaradan kohdalle, ja uusi ratalinjaus toteutetaan nykyisen radan pohjoispuolelle. Radan siirron pituutta arvioitiin olevan, tarkemmassa jatkosuunnittelussa, mahdollista jonkin verran lyhentää. Uusi kantatien linjaus alkaa Nikkolantien kohdalta ja palaa takaisin nykyiselle kantatielle Ilmajoen ja Seinäjoen kuntarajan kohdalla. Uusi Ahonkylän eritasoliittymä toteutetaan Ahonkylän länsipuolelle (Ilmajoen keskustan puolelle) ja Rintalan eritasoliittymä kantatien ja Suupohjantien liittymän kohdalle. Nykyinen kantatie jää Ahonkylän kohdalla rinnakkaistieksi.
Valinta on tehty keväällä 2022 valmistuneen ympäristövaikutusten arviointiselostuksen (YVA-selostus) sekä alustavan hankearvioinnin perusteella. Arvioinnissa tarkasteltiin kaikkia YVA-menettelyn aikana arvioituja vaihtoehtoja. YVA-selostuksessa Hannukselantien ja Välimäentien välisellä osuudella arvioitiin vaihtoehtoja Siltala A, B ja C. Välimäentien ja Katilantien välisellä osuudella arvioitiin vaihtoehtoja 1A, 1B, 2, 3A ja 3B. Katilantien ja Seinäjoen välillä tarkasteltiin vain yhtä vaihtoehtoa. Koko suunnitteluvälillä arvioitiin myös nykyisen väyläverkon vähäistä kehittämistä vaihtoehdossa 0+. Parantamishankkeen tavoitteena on nelikaistainen, korkeatasoinen ja turvallinen kantatieyhteys Ilmajoen ja Seinäjoen välillä. Tarkastellut vaihtoehdot olivat parantamishankkeelle asetettujen tavoitteiden kannalta yhtäläisiä muutoin, paitsi vaihtoehdon 0+ osalta, joka ei toteuta kantatielle asetettuja liikenteellisiä tavoitteita.
Hannukselantien ja Välimäentien välisellä osuudella vaihtoehtoa Siltala C ei valittu jatkosuunnitteluun, koska se on maankäytön sekä hyötykustannussuhteen osalta selkeästi heikoin vaihtoehto. Vaihtoehdossa Siltala B radan tasauksen nostaminen ja tasoristeyksen poisto jätetään odottamaan radan kehittämistä.
Välimäentien ja Katilantien välisellä osuudella kaikki arvioidut vaihtoehdot 1A, 1B, 2, 3A ja 3B mahdollistavat vaiheittain toteuttamisen, jolloin kustannuksia voidaan jakaa pidemmälle aikajänteelle. Kaikissa arvioiduissa vaihtoehdoissa on myös junarataa siirrettävä ainakin jonkin verran. Vaihtoehtoja 1B, 2, ja 3A ei valittu jatkosuunnitteluun, koska ne olivat etenkin liikenteellisiltä hyödyiltään sekä hyötykustannussuhteiltaan hieman heikompia. Arviointien perusteella parhaimmiksi osoittautuivat vaihtoehdot 1A ja 3B.
Vaihtoehdon 3B vaikutukset ihmisten elinoloihin ja paikalliseen liikenteeseen Ahonkylän ja Seinäjoen välillä ovat myönteisemmät kuin vaihtoehdossa 1A. Kantatien linjauksen muutos Ahonkylän kohdalla vaihtoehdossa 3B vähentää liikenteen aiheuttamia haittoja Ahonkylän alueen asutukselle. Rinnakkaistiejärjestelyt Ahonkylästä Seinäjoelle ovat vaihtoehdossa 1A hankalasti toteutettavissa, ja niistä aiheutuu merkittävää kiertohaittaa paitsi ajoneuvoliikenteelle, myös jalankulku- ja polkupyöräliikenteelle. Vaihtoehdossa 3B voidaan Ahonkylän kohdalla hyödyntää nykyistä kantatietä rinnakkaistienä ja se voi jatkua Suupohjantielle saakka kantatien vieressä. Rinnakkaistien varteen on esitetty kävely- ja pyöräilyväylä. Vaihtoehdon 3B rakentamisen aikaisten haittojen arvioidaan olevan jonkin verran pienemmät verrattuna vaihtoehtoon 1A.
Väylävirastossa selvitetään vähäliikenteisten rataosuuksien osalta myös tulevaisuuden tarpeita. Suupohjan radan osalta tilanne voi kuitenkin tällä rataosalla jatkua epävarmana vielä pidemmän aikaa, mistä johtuen tiehankkeen ratkaisut on tehtävä tämänhetkisiin tietoihin perustuen. Radan kunnostaminen vaatii joka tapauksessa toimenpiteitä ja merkittävää parantamista, mikäli rataosalle sellainen tarve tulevaisuuden toimintaympäristömuutosten perusteella syntyy.
Jatkosuunnitteluun valitusta vaihtoehdosta tehdään lain mukainen yleissuunnitelma, joka valmistuu vuoden 2023 aikana. Suunnitelmaluonnoksia tullaan esittelemään yleissuunnittelun aikana, jolloin suunnitelmista on myös mahdollista antaa palautetta.
Hankkeen internetsivuilla kerrotaan suunnittelun etenemisestä ja osallistumismahdollisuuksista. Sivuilta löytyy myös suunnittelijoiden yhteystiedot sekä ohjeet hankkeen postituslistalle liittymiseen. Suunnittelusta ja tilaisuuksista tiedotetaan internetsivujen lisäksi myös alueen lehdissä ja sähköisellä postituslistalla.
Lisätietoja:
Hankkeen internet-sivut https://vayla.fi/kt-67-ilmajoki-seinajoki
Ympäristöhallinnon internetsivut (YVA-menettely): https://www.ymparisto.fi/kt67ilmajokiseinajokiYVA
Liite: Kartta yleissuunnitteluun valitusta vaihtoehdosta
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Yksikön päällikkö Janne Ponsimaa, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi, puh 029 502 7746
Johtaja Anders Östergård, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi, puh 029 502 7766
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Päätoimipaikka Seinäjoki: Alvar Aallon katu 8, PL 156
Vaasa: Wolffintie 35 | Kokkola: Pitkänsillankatu 15
0295 027 500http://www.ely-keskus.fi/etela-pohjanmaa
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus on monialainen, alueellinen toimija. Haluamme edistää alueemme elinvoimaa, kestävää kasvua ja hyvää tulevaisuutta sekä hyvinvointia ja sisäistä turvallisuutta. Hoidamme elinkeinoihin, ympäristöön ja liikenteeseen liittyviä tehtäviä asiakkaidemme eli ihmisten, yritysten ja yhteisöjen hyväksi. Teemme työtämme Etelä-Pohjanmaan lisäksi Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan alueilla ympäristö- ja liikenneasioissa.
ELY-keskusten valtakunnallisia tiedotteita voit lukea täältä: ELY-keskukset
NTM-centralen i Södra Österbotten är en branschövergripande, regional aktör. Vi vill främja livskraft, hållbar tillväxt, en god framtid samt välstånd och intern säkerhet i regionen. Vi sköter uppgifter i anslutning till näringslivet, miljön och trafiken för våra kunders, dvs. människors, företags och sammanslutningars bästa. Vi är verksamma utöver i Södra Österbotten även i Österbotten och Mellersta Österbotten i fråga om miljö- och trafikfrågor.
NTM-centralernas riksomfattande pressmeddelanden kan du läsa här: NTM-centralerna
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus | NTM-centralen i Södra Österbotten
Vattenståndet som snabbt steg i början av veckan har börjat sjunka i åarna (Landskapen i Österbotten)29.11.2024 14:24:19 EET | Pressmeddelande
Vattenståndet som snabbt steg i början av veckan i åarna i Österbotten har börjat sjunka. Vattenföringen var hög för årstiden. I Kyro älv steg vattenståndet så att det var nära flödesgränsen, men översvämningsluckorna måste inte öppnas.
Alkuviikolla nopeasti nousseet pohjalaisjoet ovat kääntyneet laskuun (Pohjalaismaakunnat)29.11.2024 14:24:19 EET | Tiedote
Alkuviikolla nopeasti nousseet pohjalaisjoet ovat kääntyneet laskuun. Vuodenaikaan nähden virtaamat olivat suuria. Kyrönjoella vesi kävi lähellä tulvarajaa, mutta tulvaluukkuja ei jouduttu avaamaan.
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus on antanut YVA-yhteysviranomaisen perustellun päätelmän Hoikkanevan loppusijoitusaluetta koskevasta YVA-selostuksesta (Keski-Pohjanmaa)28.11.2024 12:37:01 EET | Tiedote
Keliber Technology Oy suunnittelee Hoikkanevalle, Kaustisen kunnan alueelle analsiimihiekan loppusijoitusaluetta. Loppusijoitusalueen pinta-ala on noin 17,5 hehtaaria. Alueen sijaintipaikka on Hoikkanevalla, jonne Kaustisen keskustasta on matkaa noin 15 kilometriä Toholammin suuntaan. Hankkeesta vastaa Keliber Technology Oy, joka on eteläafrikkalaisen Sibanye-Stillwater-konsernin suomalainen tytäryhtiö.
Översvämningarna i de österbottniska landskapen börjar sjunka undan (Landskapen i Österbotten)27.11.2024 11:46:08 EET | Pressmeddelande
Översvämningarna som förekommit under de senaste dagarna i de österbottniska landskapen har börjat minska. Under tisdagen nåddes flödestoppen i Lappfjärds å, Tjöck å och Närpes å. Under onsdagen väntas flödestoppen nås i Malax å och i Toby–Laihela å.
Pohjalaismaakuntien tulvat lähtemässä laskuun (Pohjalaismaakunnat)27.11.2024 11:46:08 EET | Tiedote
Viime päivien tulvat pohjalaismaakunnissa ovat laskusuunnassa. Tulvahuiput saavutettiin tiistain aikana Lapväärtin-Isojoella, Teuvanjoella ja Närpiönjoella. Keskiviikon aikana tulvahuippunsa saavuttavat Maalahdenjoki ja Laihianjoki.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme