Uudet professorit esittäytyvät perinteisillä juhlaluennoilla Agorassa
17.11.2022 14:00:00 EET | Jyväskylän yliopisto | Tiedote
Juhlaluentonsa pitävät fysiikan professori Anu Kankainen, ohjauksen tutkimuksen professori Jaana Kettunen, oppimisen sekä lasten ja nuorten hyvinvoinnin professori Minna Torppa, soveltavan kielitieteen professori Sigurd D'hondt sekä laskentatoimen professori Antti Rautiainen.
Anu Kankainen: Missä kultaa tehdään? Ydinastrofysiikan tutkimuksella tietoa alkuaineiden synnystä
Ydinastrofysiikka pyrkii vastaamaan kysymyksiin, missä ja miten alkuaineet ovat syntyneet maailmankaikkeudessa. Lisäksi kiinnostuksen kohteena on ydinfysiikan rooli tähtien elinkaaressa sekä siihen liittyvissä tapahtumissa, kuten supernovaräjähdyksissä.
Anu Kankainen esittelee luennossaan tutkimustaan ja alan kiinnostavia kysymyksiä liittyen erityisesti raskaiden alkuaineiden syntyyn. Jyväskylän yliopiston kiihdytinlaboratoriossa tehdyillä mittauksilla saadaan perustietoa eksoottisten ydinten ominaisuuksista, joita tarvitaan tähdissä tapahtuvan alkuainesynteesin mallintamiseen. Samalla tutkimus tuottaa tietoa ydinten rakenteesta ja niiden lähettämästä säteilystä. Alkuainesynteesin mallinnus tarjoaa hyvän vertailupohjan siihen liittyvien avaruuden ilmiöiden havaintojen tulkitsemiseen.
- Ydinastrofysiikka onkin monipuolinen ala, jonka kehitystä kiihdyttävät niin ydinfysiikan huippututkimus kuin uudet havainnot avaruudesta, Kankainen kertoo.
Jaana Kettunen: Ohjaus on jatkuvan oppimisen sydän
Tänä päivänä ihmiset pohtivat työhön, opintoihin, uraan ja osaamisen liittyviä kysymyksiä lähes päivittäin. Monikanaisten ohjauspalvelujen kysyntä ja tarve on suurempi kuin koskaan aiemmin.
Uuden teknologian ja sosiaalisen median käytön yleistymisen myötä on tunnistettu tarve modernisoida ja parantaa ohjauspalveluja ja niiden saatavuutta. Teknologian käyttö ei poista ohjaajien tarvetta, mutta haastaa perinteisiä ohjauksen valta- ja vuorovaikutussuhteita ja edellyttää uutta osaamista niin käyttäjiltä kuin palvelujen tarjoajilta. Ohjaajien tulee pohtia tietoista verkkoläsnäoloa ja yhteisöllistä toimintakulttuuria ympäristössä, jossa ohjauksen kysymykset ovat läsnä.
- Tarvitaan vahvempaa sitoutumista teknologian ohjauskäytön systemaattiseen ja kestävään kehitykseen elinikäisessä ohjauksessa sekä jatkuvassa oppimisessa, Jaana Kettunen korostaa.
Minna Torppa: Oppimisen ja hyvinvoinnin pitkittäistutkimuksesta
Lasten ja nuorten oppiminen ja hyvinvointi ovat yhteiskunnan keskeisiä tavoitteita. Oppiminen ja hyvinvointi ovat laajoja ja monitahoisia ajassa muuttuvia ja kehittyviä ilmiöitä. Niiden tutkimuksessa pitkittäistutkimus, siis samojen ihmisten kehityksen seuraaminen usean ajankohdan yli, on keskeinen tutkimusmenetelmä.
- Pitkittäistutkimuksen avulla voimme esimerkiksi tunnistaa erilaisia oppimisen ja hyvinvoinnin yksilöllisiä kehityspolkuja ja ennustaa kehitystä aiempien tietojen avulla, mikä on tärkeää esimerkiksi varhaisen tuen tarpeen tunnistamiseksi. Myös erilaisten kehityksen riskitekijöiden ja suojaavien tekijöiden tunnistaminen lasten ja nuorten kasvuympäristössä mahdollistuu pitkittäistutkimuksen avulla.
Tutkimusalueen tärkeinä tulevaisuudensuuntina Torppa nostaa esiin kriittisen lukutaidon tutkimuksen, matemaattisten taitojen varhaiskehityksen tutkimuksen, sekä oppimisvaikeuksien ja hyvinvoinnin yhteyden tutkimuksen.
Sigurd D'hondt: The lawyer and the linguist: contrasting perspectives on the international criminal court
In his lecture, Professor Sigurd D'hondt will explain how linguistic anthropology and interaction analysis can shed new light on the process of criminal adjudication, with a special focus on the International Criminal Court (ICC) and the way it administers justice for international crimes like mass atrocities or genocide. The ICC faces a series of specific challenges, one of which we shall be looking at in more detail: how do judges pass judgment on facts that were committed in a context with which they have little cultural affinity?
Antti Rautiainen: Tärkeintä ei ole voitto vaan reilu voitto
Tilinpäätöksestä löytyvä tilikauden voitto ei kerro kaikkea yrityksen menestyksestä, koska yritystoimintaan liittyy monia tarkastelujaksoja ja näkökulmia, esimerkiksi kestävään kehitykseen ja vastuullisuuteen liittyen. Oikean ja relevantin tiedon löytäminen informaatiotulvasta tai nykypäivän vaihtoehtoisen informaation joukosta kuuluu laskenta-ammattilaisten hyvään ammatilliseen osaamiseen. Esimerkiksi tilintarkastajat osaltaan katsovat, että tilinpäätösraporteissa annettu informaatio on oikeaa ja riittävää eri sidosryhmien päätöksentekotarpeita ajatellen.
- Yritystoiminnan jatkuvuus, menestys ja vastuullisuus sekä yritysinformaation oikea raportointi ovat avainasemassa myös yhteiskunnan elinvoimaisuuden kannalta. Sopivat kannusteet ja rajoitteet ajavat toimintaa oikeaan, tehokkaaseen ja samalla reiluun ja vastuulliseen suuntaan yrityksissä ja koko yhteiskunnassa: tärkeintä ei ole voitto vaan reilu voitto, laskentatoimen professori Antti Rautiainen summaa.
Uusien professoreiden esittelyt: https://www.jyu.fi/fi/akateemiset-tapahtumat/uusien-professoreiden-juhlaluennot
Yhteyshenkilöt
Liisa Harjulaviestintäpäällikkö
Puh:040 805 4403viestinta@jyu.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Aivoviikon tapahtuma Jyväskylän yliopistossa: miten oppiminen muokkaa aivojamme?13.3.2026 08:52:43 EET | Tiedote
Miten oppiminen, liike, uni ja ympäristö muovaavat aivojamme? Näihin kysymyksiin pureudutaan Jyväskylän yliopiston Aivoviikon yleisötilaisuudessa Oppivat ja muovautuvat aivot tiistaina 17.3.2026. Kaikille avoin tapahtuma järjestetään yliopiston Lähde-kirjaston Tietoniekka-tilassa sekä verkossa.
Viisaudella on oma muutosten ja kehityksen polkunsa – uusi Oxfordin kustantama kansainvälinen käsikirja julkaistu12.3.2026 13:14:02 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitoksen dosentti Eeva K. Kallio on toiminut toisena toimittajana juuri ilmestyneessä teoksessa The International Handbook of Adult Development and Wisdom. Kallion työparina on ollut Fielding Graduate Universityn psykologian emeritaprofessori Judith Stevens-Long.
Kuukautiskierron vaikutus energia-aineenvaihduntaan on vähäinen12.3.2026 09:52:41 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopistossa tehty väitöstutkimus osoittaa, että kuukautiskierron aikaiset muutokset energia-aineenvaihdunnassa ovat keskimäärin pieniä. Tutkimus on merkittävä, sillä liikuntatieteissä naisia on tutkittu perinteisesti miehiä vähemmän. Tutkimus tarkentaa käsityksiä kuukautiskierron aineenvaihdunnallisista vaikutuksista. LitM Ida Löfbergin väitöskirja tarkastetaan lauantaina 14.3.2026 klo 12.00 Jyväskylän yliopistossa.
Uusi tutkimus paljastaa, miten puolijohteet mahdollistavat vihreän vedyn tuotannon12.3.2026 07:05:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston tutkijat ovat kansainvälisessä yhteistyössä selvittäneet, miten puolijohdemateriaalit mahdollistavat vihreän vedyn tuotannon (valo)sähkökemiallisesti. Uudenlaiset atomitason simulaatiot ja tarkat sähkökemialliset kokeet paljastavat reaktioiden perusmekanismeja ja tukevat uusien materiaalien kehittämistä. Tutkimus myös tunnisti uuden ilmiön: ulkoisen potentiaalin synnyttämät paikalliset varaukset voivat aktivoida reaktion TiO₂‑puolijohde-elektrodien pinnalla.
Kietoutuneet molekyylit sitovat sulfaattia – tulevaisuuden ratkaisuja vedenpuhdistukseen ja ympäristön seurantaan11.3.2026 07:05:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston tutkijat ovat kehittäneet uudenlaisen luokan synteettisiä molekyylejä, jotka pystyvät sitomaan ennennäkemättömän tehokkaasti vedessä esiintyvää sulfaattia, joka on laajalle levinnyt teollinen ja ympäristöllinen haitta-aine. Kietoutuneita molekyylirakenteita on pitkään pidetty lähinnä kemiallisina erikoisuuksina, mutta tutkimus osoittaa, että niitä voidaan suunnitella käytännön sovelluksiin, kuten veden puhdistukseen, kemikaalien havaitsemiseen ja ympäristön seurantaan.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme





