Suomalaistutkijat Etelänavalla – täsmällisempää tietoa mannerjäätikön tulevaisuudesta

Suomalaistutkijoiden retkikunta FINNARP 2022 lähti matkaan 8.11. Suomen Etelämanner-tutkimusasema Aboalle Kuningatar Maudin maalle, josta paluu on helmikuussa 2023.
Mukana on lumen, jään ja kaukokartoituksen tutkijoita sekä geologeja Maanmittauslaitokselta, Ilmatieteen laitokselta ja Luonnontieteellisestä museosta. Kymmenen hengen retkikunnasta puolet on tutkimusaseman tekniikasta, ruoasta ja lääkintähuollosta vastaavaa henkilökuntaa
Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskus FGI:tä edustaa tutkimusprofessori Antero Kukko. Hän on mukana Suomen Akatemian rahoittamassa Maanmittauslaitoksen ja Ilmatieteen laitoksen LAS3R-yhteisprojektissa, jossa Antarktiksen lumen ja merijään pinnankarkeutta määritetään lasermittauksin satelliittipohjaisten albedo- ja altimetriahavaintojen kehittämiseksi.
– Projektissa tutkitaan lumen ja merijään pinnankarkeutta ja pyritään luomaan tarkempi heijastuvuusmalli satelliittihavaintojen tulkitsemiseksi, hän kertoo.
Etelämantereen olosuhteet eduksi tutkimukselle
Antarktiksen mannerjäätikkö ja merijää ovat tärkeitä maapallon ilmastojärjestelmän osia. Niiden tilan seuraaminen satelliittihavainnoin vaatii laajaa ymmärrystä erilaisista havaintoihin vaikuttavista tekijöistä, mutta tähän asti lumen ja jään pinnankarkeuden vaikutusta satelliittimittauksiin on tunnettu heikosti.
– Etelämanner on valtava, 41 kertaa Suomen pinta-alan kokoinen alue, joka on 98-prosenttisesti lumen ja jään peitossa. Siksi sillä on suuri merkitys maapallon ilmastolle. Etelämantereen ilmasto on todella kuivaa ja lumi on rakenteeltaan ja heijastusominaisuuksiltaan erilaista kuin kotoinen lumemme, Kukko kuvailee.
Nyt tehtävässä tutkimuksessa mitataan Antarktiksen lumi- ja jääpintojen pinnankarkeutta laserkeilausmenetelmällä, joka tuottaa lasersäteen avulla kohteestaan tarkkaa kolmiulotteista tietoa. Tutkimuksen avulla voidaan parantaa merkittävästi satelliittihavaintojen laatua ja tarkkuutta, joiden avulla voidaan tehdä tarkempia ennusteita Antarktiksen lumen ja jään tulevaisuudesta.
Tutkimuskalustoa droneista moottorikelkkaan
Etelämantereella kenttätyöt ovat merkittävässä osassa tutkimusta
– Tehtävänäni on kerätä tarkkaa pinnankarkeustietoa kerrallaan noin 0,5–1 km2 kokoisilta alueilta isolla hybrididroonilla laserkeilaamalla lumen, jään ja merijään pintaa eri paikoista muutaman kymmenen kilometrin säteellä Aboa-tutkimusasemasta. Merijäälentoja varten tehdään retki rannikolle noin 150 kilometrin matkan päähän Aboasta, ja siellä suoritetaan usean kilometrin pituisia jonomaisia lentoja pitkien aallonpituuksien havaitsemiseksi merijään rakenteessa, Kukko kertoo.
Mittauksissa käytettävät mittalaitteet ovat Paikkatietokeskuksen kehittämiä. Paikkatietokeskus on maailman johtava liikkuvan laserkeilauksen tutkimusryhmä maailmassa.
Kauden aikana suoritetaan muutamassa valitussa paikassa säännöllisiä toistomittauksia, joiden avulla voidaan seurata lumen pinnankarkeuden muutoksia ja kesäauringon säteilyn vaikutusta lumen pinnan rakenteeseen ja heijastuvuuteen.
Mittauksia ajoitetaan samanaikaisesti satelliittien ylilentojen kanssa.
– Satelliittien reiteille osumiseksi käytämme rataennusteita ja valitsemme sopivimmat huomioiden etäisyyden ja vallitseva sään. Näille alueille liikumme moottorikelkoilla.
Ilmatieteen laitoksella toimiva Suomen Etelämanner-operaatio FINNARP järjestää vuosittaiset tutkimusretkikunnat Aboalle ja tukee Suomen Akatemian rahoitusta saaneiden hankkeiden kenttätöitä Etelämantereella. Tutkimustyö keskittyy pääosin Kuningatar Maudin maalle, tutkimusasema Aboan lähiympäristöön ja maastoretkillä myös kauempana sijaitseville alueille.
Retkikunnan kuulumisia voi seurata Ilmatieteen laitoksen sivuilla
Yhteyshenkilöt
Lisätiedot Maanmittauslaitoksen tutkimustyöhön ja LAS3R-hankkeeseen liittyen
Osastonjohtaja, prof. Juha Hyyppä, kaukokartoituksen ja fotogrammetrian osasto
etunimi.sukunimi@maanmittauslaitos.fi
Kuvat

Tietoja julkaisijasta

PL 84 (Opastinsilta 12C)
00521 HELSINKI
029 530 1100 (Vaihde)https://www.maanmittauslaitos.fi/
Teemme maanmittaustoimituksia, ylläpidämme kiinteistöjen ja osakehuoneistojen tietoja, huolehdimme omistusoikeuksien rekisteröinneistä ja kiinnityksistä, tuotamme kartta-aineistoja sekä teemme paikkatietoalan tutkimusta.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Maanmittauslaitos
Mökinomistajan muistilista – mistä näkee tontin rajat, kuka tiellä saa kulkea?29.4.2025 08:51:01 EEST | Tiedote
Kun kesä ja mökkikausi taas koittavat, mökkiin ja sen omistamiseen liittyvät asiat mietityttävät monia. Maanmittauslaitoksen muistilista antaa vastaukset tärkeimpiin mökinomistajien kysymyksiin.
Tulviiko Suomessa tänä keväänä? Tutkimus osoittaa, että tulvien ajankohdat ovat muuttuneet arvaamattomiksi28.4.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Maanmittauslaitos on mukana tutkimuksessa, jossa on saatu viitteitä siitä, että tulvat ovat alkaneet siirtyä keväästä muihin vuodenaikoihin. Tutkijat rakentavat Suomen joista digitaalista mallia, joka auttaa ennakoimaan tulvien vaikutuksia ja varautumaan sään ääri-ilmiöihin.
Laki muuttuu: Maanmittauslaitos hoitamaan itärajan esteaidan korvausmenettelyt 1.5. alkaen25.4.2025 13:34:20 EEST | Tiedote
Suomen itärajalle nousevaan esteaitaan liittyvää korvausmenettelyä tehostetaan siten, että Maanmittauslaitos ratkaisee 1.5. lähtien korvausasiat Rajavartiolaitoksen sijaan. Tasavallan presidentti vahvisti lakimuutoksen perjantaina 25.4.
Tahallinen häirintä itärajalla piinaa lentoliikennettä ja yhteiskunnalle miljoonien arvoista aineistonkeruuta, nyt Maanmittauslaitoksen tutkijat testaavat ratkaisuja ongelmaan15.4.2025 07:56:54 EEST | Tiedote
Maanmittauslaitoksen tutkijat kehittävät ja testaavat satelliittipaikannuksen häirinnän tunnistusta ja sen vahinkojen torjuntaa huhtikuussa käynnistyvän EU:n rahoittaman tutkimushankkeen avulla. Ratkaisuja tullaan testaamaan Pohjois-Karjalassa. Ongelmanratkaisulle on huutava pula, sillä paikannushäirintä aiheuttaa turvallisuusriskejä ja taloudellista vahinkoa viranomaisille ja yrityksille.
Kolme miljoonaa rajapyykkiä epätarkasti kartalla – epäselvät tapaukset ratkeavat rajankäynnissä8.4.2025 07:12:47 EEST | Tiedote
Suomen metsissä ja tonttien kulmilla on noin 12 miljoonaa rajapyykkiä, joista joka neljännen sijainti ei ole tarkasti tiedossa. Modernit, tarkat mittalaitteet on saatu maanmittarien käyttöön vasta tällä vuosituhannella. Epätarkkoja sijainteja mitataan tarkoiksi aina maanmittaustoimitusten yhteydessä sekä tarvittaessa erillisessä rajankäynnissä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme