Suomalaistutkijat Etelänavalla – täsmällisempää tietoa mannerjäätikön tulevaisuudesta

Suomalaistutkijoiden retkikunta FINNARP 2022 lähti matkaan 8.11. Suomen Etelämanner-tutkimusasema Aboalle Kuningatar Maudin maalle, josta paluu on helmikuussa 2023.
Mukana on lumen, jään ja kaukokartoituksen tutkijoita sekä geologeja Maanmittauslaitokselta, Ilmatieteen laitokselta ja Luonnontieteellisestä museosta. Kymmenen hengen retkikunnasta puolet on tutkimusaseman tekniikasta, ruoasta ja lääkintähuollosta vastaavaa henkilökuntaa
Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskus FGI:tä edustaa tutkimusprofessori Antero Kukko. Hän on mukana Suomen Akatemian rahoittamassa Maanmittauslaitoksen ja Ilmatieteen laitoksen LAS3R-yhteisprojektissa, jossa Antarktiksen lumen ja merijään pinnankarkeutta määritetään lasermittauksin satelliittipohjaisten albedo- ja altimetriahavaintojen kehittämiseksi.
– Projektissa tutkitaan lumen ja merijään pinnankarkeutta ja pyritään luomaan tarkempi heijastuvuusmalli satelliittihavaintojen tulkitsemiseksi, hän kertoo.
Etelämantereen olosuhteet eduksi tutkimukselle
Antarktiksen mannerjäätikkö ja merijää ovat tärkeitä maapallon ilmastojärjestelmän osia. Niiden tilan seuraaminen satelliittihavainnoin vaatii laajaa ymmärrystä erilaisista havaintoihin vaikuttavista tekijöistä, mutta tähän asti lumen ja jään pinnankarkeuden vaikutusta satelliittimittauksiin on tunnettu heikosti.
– Etelämanner on valtava, 41 kertaa Suomen pinta-alan kokoinen alue, joka on 98-prosenttisesti lumen ja jään peitossa. Siksi sillä on suuri merkitys maapallon ilmastolle. Etelämantereen ilmasto on todella kuivaa ja lumi on rakenteeltaan ja heijastusominaisuuksiltaan erilaista kuin kotoinen lumemme, Kukko kuvailee.
Nyt tehtävässä tutkimuksessa mitataan Antarktiksen lumi- ja jääpintojen pinnankarkeutta laserkeilausmenetelmällä, joka tuottaa lasersäteen avulla kohteestaan tarkkaa kolmiulotteista tietoa. Tutkimuksen avulla voidaan parantaa merkittävästi satelliittihavaintojen laatua ja tarkkuutta, joiden avulla voidaan tehdä tarkempia ennusteita Antarktiksen lumen ja jään tulevaisuudesta.
Tutkimuskalustoa droneista moottorikelkkaan
Etelämantereella kenttätyöt ovat merkittävässä osassa tutkimusta
– Tehtävänäni on kerätä tarkkaa pinnankarkeustietoa kerrallaan noin 0,5–1 km2 kokoisilta alueilta isolla hybrididroonilla laserkeilaamalla lumen, jään ja merijään pintaa eri paikoista muutaman kymmenen kilometrin säteellä Aboa-tutkimusasemasta. Merijäälentoja varten tehdään retki rannikolle noin 150 kilometrin matkan päähän Aboasta, ja siellä suoritetaan usean kilometrin pituisia jonomaisia lentoja pitkien aallonpituuksien havaitsemiseksi merijään rakenteessa, Kukko kertoo.
Mittauksissa käytettävät mittalaitteet ovat Paikkatietokeskuksen kehittämiä. Paikkatietokeskus on maailman johtava liikkuvan laserkeilauksen tutkimusryhmä maailmassa.
Kauden aikana suoritetaan muutamassa valitussa paikassa säännöllisiä toistomittauksia, joiden avulla voidaan seurata lumen pinnankarkeuden muutoksia ja kesäauringon säteilyn vaikutusta lumen pinnan rakenteeseen ja heijastuvuuteen.
Mittauksia ajoitetaan samanaikaisesti satelliittien ylilentojen kanssa.
– Satelliittien reiteille osumiseksi käytämme rataennusteita ja valitsemme sopivimmat huomioiden etäisyyden ja vallitseva sään. Näille alueille liikumme moottorikelkoilla.
Ilmatieteen laitoksella toimiva Suomen Etelämanner-operaatio FINNARP järjestää vuosittaiset tutkimusretkikunnat Aboalle ja tukee Suomen Akatemian rahoitusta saaneiden hankkeiden kenttätöitä Etelämantereella. Tutkimustyö keskittyy pääosin Kuningatar Maudin maalle, tutkimusasema Aboan lähiympäristöön ja maastoretkillä myös kauempana sijaitseville alueille.
Retkikunnan kuulumisia voi seurata Ilmatieteen laitoksen sivuilla
Yhteyshenkilöt
Lisätiedot Maanmittauslaitoksen tutkimustyöhön ja LAS3R-hankkeeseen liittyen
Osastonjohtaja, prof. Juha Hyyppä, kaukokartoituksen ja fotogrammetrian osasto
etunimi.sukunimi@maanmittauslaitos.fi
Kuvat

Tietoja julkaisijasta

PL 84 (Opastinsilta 12C)
00521 HELSINKI
029 530 1100 (Vaihde)https://www.maanmittauslaitos.fi/
Teemme maanmittaustoimituksia, ylläpidämme kiinteistöjen ja osakehuoneistojen tietoja, huolehdimme omistusoikeuksien rekisteröinneistä ja kiinnityksistä, tuotamme kartta-aineistoja sekä teemme paikkatietoalan tutkimusta.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Maanmittauslaitos
The relatively cold early summer has slowed down the spruce bark beetle’s activity, but there is no end in sight for the forest damage – drones are used to detect damage to trees faster than before7.7.2025 11:30:57 EEST | Press release
The spruce bark beetle belongs to Finnish nature, but the forest damage it causes has increased significantly since the 2010s. The beetle causes financial losses of millions of euros in commercial forests every year. Researchers at the National Land Survey of Finland have developed an artificial intelligence method that helps detect the early signs of damage faster.
Kylig försommar har bromsat upp granbarkborren men något slut på skogsskador är inte i sikte – drönare hjälper upptäcka skador på träden snabbare än tidigare7.7.2025 11:21:26 EEST | Pressmeddelande
Granbarkborren är en del av Finlands natur, men de skogsskador som barkborrarna orsakar har ökat avsevärt sedan 2010-talet. I ekonomiskogar orsakar granbarkborren årligen förluster på miljontals euro. Forskare vid Lantmäteriverket har utvecklat en AI-metod som gör det möjligt att upptäcka begynnande skador snabbare än tidigare.
Kolea alkukesä on hidastanut kirjanpainajia, mutta metsätuhoille ei näy loppua – droonien avulla havaitaan puiden tuhot entistä nopeammin7.7.2025 09:28:53 EEST | Tiedote
Kirjanpainajakuoriainen kuuluu Suomen luontoon, mutta sen aiheuttamat metsätuhot ovat kasvaneet merkittävästi 2010-luvulta alkaen. Talousmetsissä kirjanpainaja aiheuttaa vuosittain miljoonien eurojen rahalliset menetykset. Maanmittauslaitoksen tutkijat ovat kehittäneet tekoälymenetelmän, jonka avulla alkavat tuhot voidaan havaita entistä nopeammin.
Nationella program för flygfotografering och laserskanning får fortsättning – exaktare tredimensionell information om Finland än tidigare3.7.2025 15:41:14 EEST | Pressmeddelande
Nya nationella program för flygfotografering och laserskanning inleds 2026, och samtidigt ökar laserskanningarnas exakthet avsevärt. Det nuvarande programmet avslutas under pågående sommar.
Kansalliset ilmakuvaus- ja laserkeilausohjelmat saavat jatkoa – luvassa entistä tarkempaa kolmiulotteista tietoa Suomesta3.7.2025 09:40:52 EEST | Tiedote
Uudet kansalliset ilmakuvaus- ja laserkeilausohjelmat käynnistyvät vuonna 2026, ja samalla laserkeilausten tarkkuus kasvaa merkittävästi. Nykyinen ohjelma päättyy kuluvana kesänä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme