Kuntien verkkoviestinnän ja sosiaalisen median käytön selvitys 2022­

Twitterin käyttö vähenee kunnissa, TikTokin käyttö kasvussa

Yleisimmin kunnat toimivat sosiaalisessa mediassa Facebookissa (99 %), Instagramissa (93 %) ja YouTubessa (83 %). Linkedin (56 %) on noussut Twitterin (52 %) ohi neljänneksi käytetyimmäksi some-kanavaksi.  Tieto selviää Kuntaliiton verkkoviestinnän ja sosiaalisen median käytön kyselystä, joka toteutetaan kahden vuoden välein.

TikTokin käyttö on kasvussa, mutta on vielä pientä. 15 % vastanneista kunnista käyttää Tik­Tokkia.

Nuorisotoimi, kirjasto, kulttuuri- ja liikuntatoimi ovat kunnan toimialoista useimmiten sosiaalisen median kanavissa.

Eniten sosiaalisen median palveluissa toimitaan suomeksi (95 %). Englannin ja ruotsin osuus 26 %.

Kaksi kunnanjohtajaa kolmesta sosiaalisessa mediassa

Lähes kaksi kolmesta (64 %) kunnanjohtajasta toimii työroolissaan sosiaalisessa mediassa. Osuudessa ei ole juurikaan muutosta kahden vuoden takaiseen.

– Vaikuttaa siltä, että kunnanjohtajien some-aktiivisuus on tasaantunut. Ne kunnanjohtajat, joille sosiaalinen media on luonteva väline, toimivat jo työroolissaan sosiaalisessa mediassa, toteaa Kuntaliiton viestinnän kehittämispäällikkö Tony Hagerlund.

Yleisimmin kunnanjohtajat toimivat sosiaalisen median kanavista Facebookissa (49 %). Twitterin (38 %) merkitys on pienentynyt kahden vuoden takaisesta. Instagramia käyttää nyt työroolissaan joka neljäs kunnanjohtaja (26 %).

Valtuuston kokouksia voi seurata suorana kunnan verkkosivuilla tai muilla tavoin 78 prosentilla vastanneista kunnista.

Verkkopalvelu-uudistuksia on käynnissä vähemmän kuin kolme vuotta sitten

Joka kolmas vastanneista kunnista (32 %) on uusimassa kunnan julkista verkkopalvelua. Kolme vuotta sitten uudistus oli käynnissä 54 prosentilla. Myös kunnan intranetia uusii aiempaa harvempi, kolme vuotta sitten uudistus oli käynnissä 42 prosentilla kunnista, nyt 23 prosentilla.

– Luultavasti muutosta selittää kaksi asiaa. Muutama vuosi sitten kunnat uusivat verkkopalveluitaan huomioimaan saavutettavuuslain, ja tarpeen oli parantaa myös responsiivisuutta (eli sivuston toimimista esimerkiksi mobiililaitteilla). Nyt isot uudistukset on tehty ja on palattu normaalimpaan tilanteeseen, arvioi Hagerlund.

Likimain kaikilla vastanneilla kunnilla (96 %) on verkkopalveluissa sisältöä suomeksi. Englanniksi on sisältöä 49 prosentilla, ja ruotsiksi 32  prosentilla kunnista.

Verkkopalveluiden saavutettavuuden osalta tilanne on paras käyttöliittymien ja teknisen toteutuksen osalta. Verkkopalveluiden sisältöjen saavutettavuuden suhteen on työtä tehtävänä, ja haastavin tilanne on liitteiden osalta.

Hyvinvointialueuudistuksella vaihteleva vaikutus kunnan verkkopalveluihin

Kyselyn yhteydessä pyydettiin myös kuntien arvioita siitä, miten hyvinvointialueuudistus vaikuttaa kunnan verkkopalveluihin.

Monella kunnalla uudistus ei aiheuta lainkaan muutoksia verkkopalveluihin, sillä sote-palvelut on jo aiemmin siirretty kuntayhtymään. Osalla kunnista muutos merkitsee suurta läpikäyntiä, sivustorakenteen uudistusta, uudelleenlinkityksiä ja yhteystietojen päivittämistä. Kuntalaisten ohjaamiseen oikean tiedon äärelle on varauduttu alkuvuodesta.

– Tietyissä kunnissa ylimenokausi tulee pitkittymään, sillä hyvinvointialueen verkkosivut eivät ehdi täysin valmistua vuodenvaihteeseen, toteaa Kuntaliiton viestinnän asiantuntija Riikka Komu.

Kuntaliiton verkkoviestinnän ja sosiaalisen median kyselyyn vastasi 181 kuntaa, vastausprosentti oli 58,6.

Lisätietoja:

Tony Hagerlund, viestinnän kehityspäällikkö, Kuntaliitto, 050 526 2158
Riikka Komu, viestinnän asiantuntija, Kuntaliitto, 044 543 1987
etunimi.sukunimi@kuntaliitto.fi