RS-virus vie vauvoja jälleen sairaalahoitoon
RSV (respiratory syncytial virus) on yleisin pienten lasten hengitystieinfektioita aiheuttava virus.
“Vaikka koronavirusta todetaan väestössä edelleen runsaasti, kuormittaa RS-virus lasten osalta terveydenhoitoa huomattavasti koronaa enemmän”, sanoo lasten infektiolääkäri Tea Nieminen HUSin Uudesta lastensairaalasta.
RS-virus aiheuttaa tyypillisesti vastasyntyneille, imeväisille sekä pikkulapsille alempien hengitysteiden tulehduksen. Epidemian aikana RS-viruksen aiheuttamat hengitysvaikeudet ovat merkittävin sairaalahoidon syy lapsilla.
Suurimmassa riskissä vakavalle taudille ovat pienet, alle 12 viikon ikäiset vauvat. Erityisesti ennenaikaisesti syntyneillä lapsilla on kohonnut riski sairastua vakavaan RS-infektioon. Suurin osa sairaalahoitoon johtaneista RSV-infektioista todetaan kuitenkin perusterveillä lapsilla.
“RS-virusinfektioon ei ole käytössä täsmälääkettä. Sairaalahoidossa huolehdimme lapsen nesteytyksestä sekä tuemme hengitystä tarvittaessa lisähapella ja erilaisilla hengitystukimuodoilla. Hengitystä voidaan helpottaa ylähengitysteiden limaimuilla”, Tea Nieminen jatkaa.
Hyvä käsihygienia ja väkijoukkojen välttely ehkäisevät sairastumista
RS-virus leviää pisaratartuntana. Viruksen itämisaika on yleensä 4–5 päivää. Sairastunut henkilö erittää virusta noin viikon ajan ensimmäisten oireiden jälkeen. Oireisiin kuuluu hengityksen vaikeutuminen, joka voi esiintyä selkeänä vinkunana tai rohinana ja kohonneena hengitystaajuutena. Lapsella voi olla limaisuutta ja kuumetta, pienillä imeväisillä ainoana oireena voi olla hengityskatkot. Jälkitauteina voi ilmetä mm. korvatulehduksia.
“Imeväinen saa usein tartunnan päiväkotia käyvältä sisarukseltaan. Pienten vauvojen vanhempien kannattaakin vältellä paikkoja, joissa liikkuu paljon ihmisiä sekä noudattaa huolellista käsihygieniaa”, toteaa Tea Nieminen.
Jos vanhempi epäilee vauvalla RS-virusinfektiota ja vauvalla on esimerkiksi hengitys- tai syömisvaikeuksia, tulee soittaa Päivystysapuun p. 116 117 (0 €) lisäohjeiden saamiseksi. Hätätapauksissa soitetaan hätänumeroon 112.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Lasten infektiolääkäri Tea Nieminen, HUS Lasten ja nuorten sairaudet, p. 050 4287406, tea.nieminen@hus.fi
Tietoja julkaisijasta
HUS Helsingin yliopistollisessa sairaalassa saa vuosittain hoitoa noin 680 000 potilasta. HUSissa työskentelee lähes 27 000 ammattilaista kaikkien potilaiden parhaaksi. Vastuullamme on 24 jäsenkunnan asukkaiden erikoissairaanhoito. Lisäksi meille on keskitetty valtakunnallisesti useiden harvinaisten ja vaikeiden sairauksien hoito.
HUS on Suomen suurin terveydenhuoltoalan toimija ja maan toiseksi suurin työnantaja. Osaamisemme on kansainvälisesti tunnettua ja tunnustettua. Yliopistollisena sairaalana tutkimme ja kehitämme jatkuvasti hoitomenetelmiämme sekä toimintaamme.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta HUS
Riktad screening kan förebygga farliga hjärnblödningar hos rökande medelålders kvinnor26.6.2025 08:58:18 EEST | Pressmeddelande
Enligt en undersökning utförd av finländska neurokirurger har till och med var tionde kvinna i åldern 50–60 år som röker ett hjärnaneurysm. En screening riktad till denna riskgrupp kan förebygga allvarliga hjärnblödningar.
Kohdennettu seulonta voi ehkäistä vaarallisia aivoverenvuotoja tupakoivilla keski-ikäisillä naisilla26.6.2025 08:58:18 EEST | Tiedote
Suomalaisten neurokirurgien tutkimuksen mukaan jopa joka kymmenennellä tupakoivalla 50–60-vuotiaalla naisella on aivovaltimopullistuma. Tälle riskiryhmälle kohdennettu seulonta voi ehkäistä vakavia aivoverenvuotoja.
Targeted screening may prevent dangerous cerebral hemorrhages in middle-aged women who smoke26.6.2025 08:58:18 EEST | Press release
According to a study by Finnish neurosurgeons, up to one in ten female smokers aged 50–60 have an intracranial aneurysm. Screening targeted at this risk group may prevent severe cerebral hemorrhages.
Arteriovenösa missbildningar i hjärnan orsakar sällan plötslig död utanför sjukhus24.6.2025 08:59:37 EEST | Pressmeddelande
En finländsk studie visar att arteriovenösa missbildningar i hjärnan (AVM) endast sällan leder till plötslig död utanför sjukhus. Överraskande nog visade sig epileptiska anfall vara en vanligare dödsorsak än hjärnblödningar.
Aivojen valtimo-laskimoepämuodostumat aiheuttavatkin vain harvoin äkkikuolemia sairaalan ulkopuolella24.6.2025 08:59:37 EEST | Tiedote
Suomalaistutkimus osoitti, että aivojen valtimo-laskimoepämuodostumat (AVM) johtavat vain harvoin äkillisiin kuolemiin sairaalan ulkopuolella. Yllättäen epilepsiakohtaukset osoittautuivat yleisemmäksi kuolinsyyksi kuin aivoverenvuodot.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme