Kone opetettiin seulomaan röntgenkuvasta varhaista nivelrikkoa ennustava piirre – voi säästää tarpeettomilta tutkimuksilta ja hoidoilta
Nivelrikko on maailman yleisin nivelvaiva, joka aiheuttaa Suomessa vuosittain jopa 600 000 lääkärikäyntiä. Sen on arvioitu aiheuttavan vuosittain jopa miljardin euron arvoiset menetykset kansantaloudelle.
Jyväskylän yliopiston Digitaalisen terveysälyn laboratoriossa, osana AI Hub Keski-Suomi -hanketta kehitetty tekoälymenetelmä hyödyntää maailmalla laajasti käytettyä neuroverkkopohjaista teknologiaa. Uusi menetelmä opetettiin tunnistamaan röntgenkuvista nivelrikon varhainen piirre, joka ei vielä kuulu diagnostiikassa käytettyihin kriteereihin, mutta ortopedit pitävät sitä varhaisvaiheen nivelrikon merkkinä.
– Projektimme pyrkimyksenä oli opettaa tekoäly tunnistamaan röntgenkuvasta nivelrikkoa ennustava piirre, jonka kokeneet lääkärit ovat aiemminkin pystyneet silmämääräisesti erottamaan kuvasta, kertoo menetelmän kehittämisestä vastannut tutkija Anri Patron.
Käytännössä tekoäly pyrkii tunnistamaan kuvasta ovatko ihmisen polvinivelessä sääriluun yläpinnalla olevat väliharjut terävöityneet vai eivät. Jos väliharjut ovat terävöityneet niin se voi olla merkki nivelrikosta.
Menetelmän luotettavuutta arvioitiin yhdessä KSSHP:n erikoislääkäreiden kanssa.
– Tekoälymallin kehityksessä käytettiin noin 700 röntgenkuvaa, malli validoitiin noin 200 kuvalla. Tekoäly onnistui tekemään lääkärin kanssa yhteneväisen arvion terävöitymisestä 87% tapauksissa, mikä on lupaava tulos, Patron kuvailee.
Tekoälyn avulla voidaan tukea nivelrikon varhaista diagnosointia perusterveydenhuollossa
Jyväskylän yliopiston digitaalisen terveysälyn laboratorion johtaja dosentti Sami Äyrämö kertoo nivelrikon varhaiseen diagnoosin tähtäävän tekoälymenetelmäkehittämisen olevan kansainvälisestikin aktiivista.
– Polven nivelrikon havaitsemiseen on aiemmin kehitetty useampia tekoälymalleja, jotka pystyvät tunnistamaan pitkälle edenneet tapaukset, jotka ammattilaisten on muutoinkin helppo tunnistaa.
Nykymenetelmienherkkyys ei vielä riitä alkuvaiheessa olevan sairauden tunnistamiseen. Nyt kehitetyllä menetelmällä pyritään edistämiseen etenkin varhaista tunnistamista röntgenkuvista, mille on suuri tarve.
Tavoitteena on, että tulevaisuudessa tekoäly pystyisi osoittamaan polven nivelrikon ensimmäisiä merkkejä röntgenkuvasta, jolloin ensidiagnoosin voisi tehdä myös entistä useammin terveyskeskuslääkäri.
Projekti tehtiin yhteistyössä Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kanssa, jonka johtaja ja kirurgian professori Juha Paloneva sanoo, että varhaisessa vaiheessa havaittua nivelrikkoa voidaan hoitaa tehokkaasti.
– Jos diagnoosi pystytään tekemään varhaisessa vaiheessa, vältytään epävarmuudelta siitä mistä on kyse sekä kalliilta tarpeettomilta tutkimuksilta, kuten magneettikuvaukselta. Lisäksi kansalaista voidaan motivoida toimenpiteisiin, jotka voivat hidastaa tai jopa pysäyttää oireisen nivelrikon etenemisen. Parhaassa tapauksessa potilas säästyy tekonivelleikkaukselta, Paloneva kertoo.
Lisätietoa
Tutkija Anri Patron
anri.a.patron@jyu.fi
Dosentti Sami Äyrämö
Digital Health Intelligence laboratorion johtaja
sami.ayramo@jyu.fi
050 325 5685
Kirurgian professori Juha Paloneva
Keski-Suomen sairaanhoitopiirin johtaja
050 336 3695
Digitaalisen terveysälyn laboratorio toimii Jyväskylän yliopiston informaatioteknologian tiedekunnassa. Laboratorion tavoitteena on kehittää älykkäitä tietoon perustuvia ratkaisuja reaalimaailman ongelmiin, jotka ovat keskeisiä ihmisten terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen kannalta. AI Hub Keski-Suomi -hanke on saanut tukea Euroopan aluekehitysrahastolta (EAKR).
Tutkimusartikkeli Patron, A., Annala, L., Lainiala, O., Paloneva, J., & Äyrämö, S. (2022). An Automatic Method for Assessing Spiking of Tibial Tubercles Associated with Knee Osteoarthritis. Diagnostics, 12(11), Article 2603. https://doi.org/10.3390/diagnostics12112603
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Teemu RahikkaViestinnän asiantuntija
Puh:+358 50 469 9377teemu.m.rahikka@jyu.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Mikä tekee kodista kodin? Tuore filosofian väitöskirja tutkii kodin merkityksellisyyttä kokemuksena29.4.2025 13:43:17 EEST | Tiedote
Mikä saa kodin tuntumaan kodilta? Miksi taas kaikki asuinpaikat eivät tunnu kodilta? YTM Olli-Pekka Paanasen väitöstutkimus tarkastelee, miten kokemus kodista rakentuu, millainen on kodin ja asumisen välinen suhde ja miten tunnesiteet kotia kohtaan rakentuvat.
Perinnöllinen lihasvoima pienentää riskiä kuolla sydän- ja verisuonitauteihin29.4.2025 10:26:45 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa toteutetussa tutkimuksessa havaittiin, että miehillä, joilla oli parempaa lihasvoimaa tukeva geeniperimä, oli matalampi riski kuolla sydän- ja verisuonitauteihin. Tämä yhteys oli riippumaton aikuisiän vapaa-ajan fyysisen aktiivisuuden määrästä ja muista elämäntapoihin liittyvistä tekijöistä.
Väitöstutkimus paljastaa Raamatun kymmenen käskyn roolin yhteiskunnan muodostumisessa klassikkoteoksen valossa25.4.2025 10:39:50 EEST | Tiedote
Mikä tekee yhteiskunnastamme mahdollisen? YTM Jukka Ruokanen selvitti väitöskirjassaan, millaiset tekijät tukevat sosiaalisuuden, yhteisöjen ja yhteiskunnan olemassaoloa saksalaisen politiisen filosofin ja oikeusoppineen Johannes Althusiuksen teoksessa Politica Methodice Digesta. Althusiuksen mukaan yhteiskunta ei synny vain ihmisten toiminnan tai luonnollisten syiden seurauksena – myös Jumalan toimet, kuten kymmenen käskyä, ovat olennaisia yhteiselomme aikaansaamiseksi.
Kansainvälinen konferenssi rakentaa tulevaisuudenuskoa ja selviytymiskykyä23.4.2025 11:00:47 EEST | Tiedote
Ympäristökysymysten lisäksi aikamme yhteiskunnat kamppailevat monimutkaisten sosiaalisten haasteiden kanssa. Lapset, nuoret ja heidän perheensä ovat usein ensimmäisiä, joita tämän hetken yhteiskunnalliset haasteet koettelevat.
Maankäyttö vaikuttaa boreaalisten järvien energialähteisiin17.4.2025 07:10:00 EEST | Tiedote
Järviekosysteemit vastaanottavat valuma-alueelta peräisin olevaa eloperäistä ainesta, joka päätyy mikrobien avustuksella ravintoverkkoon. Jyväskyläläinen tutkijaryhmä selvitti vedyn pysyvien isotooppien avulla maalta peräisin olevan eloperäisen energian määriä. Tutkimuksen mukaan pohjaeläinten ja niitä syövien kalojen maalta peräisin olevan energian määrä oli suurempaa kuin ulappa-alueen eläinplanktonin ja niitä syövien kalojen. Kaikkien kuluttajaryhmien maalta peräisin olevan energian määrä väheni tummista happamista metsäjärvistä kohti reheviä järviä, joiden valuma-alueella on paljon maataloutta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme