Hallituksen ministerit kohtaavat täyslaidallisen vihapuhetta Twitterissä
"Noin joka kahdeskymmenes ministereille lähetetty twiitti on tavalla tai toisella vihamielinen", kertoo taloustieteen yliopistonopettaja, tutkija Jari-Mikko Meriläinen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulusta.
Ministerin sukupuoli ei vaikuta vihapuheen esiintyvyyteen, mutta ministerien välillä on huomattavia eroja. Eniten vihapuhetta kohtasi eurooppa- ja omistajaohjausministeri Tytti Tuppurainen. Salkkujakauma voi olla yksi tekijä vihapuheen kohdistumisen taustalla.
Ministerin ikä ei selitä vihapuheen esiintyvyyttä. Vihapuhe ei myöskään kohdistu selkeästi oikeistoon tai vasemmistoon, mutta SDP:n ja RKP:n ministerit kohtasivat muiden puolueiden ministereitä useammin vihapuhetta. Puoluejohtajat kohtasivat vihapuhetta muita ministereitä vähemmän.
Twiittiaktiivisuus painottuu tutkimusaineistossa arkipäiville, mutta vihapuhetta esiintyy suhteellisesti eniten perjantaina ja lauantaina. 90 prosenttia aineiston käyttäjistä ei osallistunut vihapuheeseen, mutta muuten vihapuhe ei ole erityisen keskittynyt ilmiö. Suurin osa vihapuheesta tulee vihapuhujien enemmistöltä.
Vihapuheen tuottavat enimmäkseen perussuomalaisten kannattajat
Meriläinen rakensi tutkimuksessa myös aineiston tileistä, joita aineiston noin kolmesataa vihapuhetta viestinyttä käyttäjää Twitterissä seurasivat.
Yhteensä seurattuja tilejä oli 43 000 kappaletta. Kolmenkymmenen seuratuimman tilin joukossa on 26 perussuomalaisen tai maahanmuuttokriittisen käyttäjän tiliä. Listan kärjessä ovat Jussi Halla-aho ja Riikka Purra. Myös 30 tykätyimmän tilin joukossa on eniten perussuomalaisia vaikuttajia.
Vihapuhetta voi kitkeä arvojohtajuudella
Twitterin vihapuhetta on vaikea rajoittaa, koska anonyymiys ja uuden tilin luomisen vaivattomuus tekevät siitä helppoa. Aiemmassa tutkimuksessa on ehdotettu toimenpiteitä vihapuheen kitkemiseen. Näiden toimenpiteiden joukossa on arvojohtaminen.
"Koska Marinin hallituksen ministereihin kohdistuva vihapuhe on enimmäkseen lähtöisin perussuomalaisten kannattajilta, Riikka Purralla, Jussi Halla-aholla ja muilla perussuomalaisten vaikuttajilla on erinomainen tilaisuus osoittaa arvojohtajuutta", Meriläinen toteaa.
Tutkimuksessa käytettiin laajaa, käsin luokiteltua twiittiaineistoa Marinin hallituksen ministereihin kohdistuvan vihamielisen puheen tutkimisessa. Kaikki aineiston kymmenentuhatta twiittiä on luokiteltu lukemalla vihamielisiin ja neutraaleihin twiitteihin. Vihapuheeksi luokiteltiin kaikki kunniaa loukkaava, ammattiroolin ulkopuolinen vihamielinen puhe.
Alkuperäisartikkeli Marinin hallituksen ministereihin Twitterissä suunnattu vihapuhe on julkaista Prologi-lehdessä.
Lisätiedot ja kommentit medialle:Jari-Mikko Meriläinen, Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulujari-mikko.jm.merilainen@jyu.fi, puh. +358 40 628 3213Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Petra Thurenviestinnän asiantuntijaJyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu
Puh:+358504711642petra.t.thuren@jyu.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Tuore työelämäprofessori vahvistaa tilastotieteen opiskelijoiden työelämään siirtymistä30.9.2025 07:05:00 EEST | Tiedote
Antti Liski on aloittanut syyskuun alussa Jyväskylän yliopiston matematiikan ja tilastotieteen laitoksen työelämäprofessorina. Liskin tehtävä keskittyy uuden tilastotieteen ja datatieteen diplomi-insinöörikoulutuksen kehittämiseen. Hänen tavoitteenaan on toimia siltana yliopiston ja alan työelämän välillä tarjoten tilastotieteen ja datatieteen opiskelijoille entistä paremmat valmiudet työelämään siirtymisessä. Lisäksi hän haluaa tarjota yrityksille entistä tehokkaamman väylän rekrytoida tulevaisuuden työntekijöitä.
Väitös: Kotoutumistoimenpiteet tukevat maahanmuuttaneiden työmarkkinoille pääsyä, anonyymit rekrytoinnit edistävät palkkaamista29.9.2025 11:12:17 EEST | Tiedote
KTM Sanni Kiviholma tutki Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun taloustieteen väitöskirjassaan maahanmuuttaneita työmarkkinoilla sekä maahanmuuton vaikutuksia työmarkkinoihin. Tulosten mukaan kotoutumistoimenpiteet tukevat työmarkkinoille pääsemistä, ja anonyymit rekrytoinnit palkkaamista. Määräaikaishaastatteluilla ei havaittu työllistymisvaikutusta. Lisäksi tutkimus osoittaa, että saatavuusharkinnan poisto lisäsi ulkomaalaisten työntekijöiden määrää poikkeusammateissa.
Uudet tarkemmat tietokonemallit avaavat varhaisen maailmankaikkeuden materiaa29.9.2025 07:05:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston tutkija Heikki Mäntysaari on ollut osa kansainvälistä tutkimusryhmää, joka on tuottanut edistysaskeleita raskasionitörmäysten mallinnuksessa. Uudet tietokonemallit antavat lisätietoa varhaisen maailmankaikkeuden äärimmäisen kuumasta ja tiheästä ydinaineesta.
Vapaaehtoistyöstä syntyy vertaissuhde, joka hyödyttää molempia osapuolia29.9.2025 06:30:00 EEST | Tiedote
TtM Irma Äyräväisen väitöstutkimus tarkastelee kotona asuvien iäkkäiden ja heitä auttavien eläkeikäisten vapaaehtoisten välistä suhdetta. Tutkimuksessa vapaaehtoiset ulkoilivat iäkkäiden kanssa kerran viikossa kolmen kuukauden ajan. Tulokset osoittavat, että suhde koettiin vastavuoroisena vertaissuhteena, ei yksipuolisena auttamisena. Julkaistu 24.9.2025
Väitös: Velvoittava aktivointi estää mielekkään ja yhteiskuntaa hyödyttävän kuntouttavan työn26.9.2025 07:57:00 EEST | Tiedote
YTM Ossi Laaksamon sosiaalityön väitöstutkimus nostaa esiin, miten kuntouttava työtoiminta voi tuottaa merkittäviä sosiaalisia ja ekologisia hyötyjä sekä palvelunkäyttäjälleen että laajemmin yhteiskunnalle. Kuntouttavalta työtoiminnalta odotetaan kuitenkin pääosin vaikutuksia pitkäaikaistyöttömien etenemiseen kohti virallisia työmarkkinoita, mitä velvoittavalla aktivoinnilla terästetään. Velvoittava aktivointi asettaa vaatimuksia ja aikarajoja palveluun osallistuville henkilöille sosiaaliturvan menettämisen tai leikkaantumisen uhalla. Ekologisesti ja sosiaalisesti arvokas kuntoutujien tekemä työ romuttuu velvoittavan aktivoinnin vuoksi.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme