Kustannusosakeyhtiö Parvs

Uutuuskirja tarjoaa uuden näkökulman Alvar Aallon arkkitehtuurin suhteesta luontoon

Jaa
Luonnon yhteys arkkitehtuuriin on arkkitehti Alvar Aallon suunnittelutyön kiinnostavimpia piirteitä. Aalto yhdisti taitavasti maiseman osaksi suunniteltua ympäristöä ja rakensi luonnolle mahdollisuuden kasvaa osaksi arkkitehtuuria: ”Kaikki minkä kotoiseen maaperään liitämme, on tehtävä niin, ettei se pilaa vaan päinvastoin jalostaa ennen ’puhdasta luontoa’ ollutta maisemaamme.”

Alvar Aalto – Mittapuuna luonto -kirja esittelee ensi kertaa kattavasti Aallon tuotantoa puutarhataiteen ja maisema-arkkitehtuurin kannalta. Suunnittelutyöhönsä ja näkemyksiinsä hän sai vaikutteita niin Suomen luonnosta kuin Välimeren maiden kulttuurimaisemista, antiikin maailmasta tai Japanin puutarhoista. Hänen asenteensa on yleispätevä ja edelleen ajankohtainen: ”Valkoinen pöytä opetti minulle, että luontoa kohtaan täytyy osoittaa hienovaraisuutta, että elämää täytyy vaalia – mutta ei teknisin keinoin.”

Alvar Aallolla oli hyvin tietoinen, luontoon  perustuva arkkitehtuuri-ideologia. Hän palasi luontoteemaan toistuvasti kirjoituksissaan ja lausunnoissaan läpi koko elämänsä. Kaikissa töissään hän korosti rakennuspaikan ja maiseman luonnonolosuhteita ja historiaa. Hän näki tehtäväkseen rikastuttaa arkkitehtuurin kautta paikkoja ja maisemia ja jalostaa niitä edelleen luovalla maisema-arkkitehtuurilla.

Runsaasti kuvitettu kirja on merkittävä lisä laajaan Aaltoa käsittelevään kirjallisuuteen, ja siinä eritellään muun muassa Aino ja Alvar Aallon oman talon, Villa Mairean, Säynätsalon kunnantalon, Muuratsalon koetalon sekä Maison Carren puutarhataiteellisia ja maisema-arkkitehtonisia taustatekijöitä. Teoksen kirjoittajat ovat Aalto-asiantuntijoita Suomesta ja Ruotsista.

Historioitsija Rainer Knapas tarkastelee kirjoituksessaan Alvar Aallon lapsuutta ja kouluvuosia sekä selvittää Aallon omistautumista eurooppalaiselle kulttuurille.

Arkkitehtuurin historiaan perehtynyt arkkitehti Vilhelm Helander tarkastelee Aallon kiinnostusta välimerelliseen kulttuurimaisemaan historiallisesta näkökulmasta ja osoittaa, miten Aallon tapa käsitellä maisemaa työssään on eurooppalaisen humanistisen perinteen läpäisemä.

Maisema-arkkitehtuuriin erikoistunut arkkitehti Tom Simons on tutkinut, miten Alvar Aalto tutustui puutarhataiteeseen nuorena opiskelijana ja uransa alkuvuosina 1920-luvulla. Hän kuvailee puutarhoja, jotka Aalto suunnitteli yhdessä Aino ja Elissa Aallon kanssa, ja osoittaa, miten merkittävä asema niillä on 1900-luvun puutarhataiteen ja maisema-arkkitehtuurin historiassa.

Islamilaiseen kulttuuriin perehtynyt arkkitehti ja arkkitehtuurihistorioitsija Johan Mårtelius analysoi Aallon töitä, joissa on havaittavissa tämän kiinnostus islamilaiseen arkkitehtuuriin ja puutarhataiteeseen.

Alvar Aallon näyttelyitä pitkään kuratoinut taidehistorioitsija Teija Isohauta kirjoittaa Suomessa ja ulkomailla pidetyistä Aalto-näyttelyistä ja siitä, miten niissä on käsitelty luonnon ja kulttuurin teemoja.

Kirja julkaistaan samaan aikaan sekä suomeksi että ruotsiksi.

Alvar Aalto – Mittapuuna luonto (ISBN 978-952-7226-69-8), kieli suomi
Alvar Aalto – Nature som måttstock (ISBN 978-952-7441-18-3), kieli ruotsi
Toim. Rainer Knapas & Tom Simons
Kirjoittajat: Vilhelm Helander, Teija Isohauta, Rainer Knapas, Johan Mårtelius, Tom Simons
156 sivua, 216 kuvaa
Parvs 2022
Arvioitu ilmestymispäivä 21.12.2022

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Lataa
Alvar Aalto – Mittapuuna luonto, Parvs 2022
Alvar Aalto – Mittapuuna luonto, Parvs 2022
Lataa
Alvar Aalto – Naturen som måttstock, Parvs 2022
Alvar Aalto – Naturen som måttstock, Parvs 2022
Lataa
Alvar Aalto. Kuva: Alvar Aalto -säätiö
Alvar Aalto. Kuva: Alvar Aalto -säätiö
Lataa
Alvar Aalto hoitaa ”elämän sydäntä” pihalla 1960-luvun alussa. Istutukset talon ulkopuolella ja rikkakasvit pation tiilien välissä kukoistavat. Kuva: Alvar Aalto -säätiö
Alvar Aalto hoitaa ”elämän sydäntä” pihalla 1960-luvun alussa. Istutukset talon ulkopuolella ja rikkakasvit pation tiilien välissä kukoistavat. Kuva: Alvar Aalto -säätiö
Lataa
Nuoren taiteilijan roolissa. Neljätoistavuotias Alvar Aalto luonto- ja maisema-aiheisten maalaustensa edessä. Kuva: Alvar Aalto -säätiö
Nuoren taiteilijan roolissa. Neljätoistavuotias Alvar Aalto luonto- ja maisema-aiheisten maalaustensa edessä. Kuva: Alvar Aalto -säätiö
Lataa
Alvar Aalto: Luonnon muotojen ja värien tarkkailua. Talvinen maisema, lumi ja hiihtolatu, guassi ja akvarelli, 1914. Kuva: Alvar Aalto -säätiö
Alvar Aalto: Luonnon muotojen ja värien tarkkailua. Talvinen maisema, lumi ja hiihtolatu, guassi ja akvarelli, 1914. Kuva: Alvar Aalto -säätiö
Lataa
Nuori Alvar Aalto valmistautuu Viipurin kirjaston kuvauksiin. Kuva: Alvar Aalto -säätiö
Nuori Alvar Aalto valmistautuu Viipurin kirjaston kuvauksiin. Kuva: Alvar Aalto -säätiö
Lataa
Eteläiselle, eli potilaita ajatellen aurinkoiselle puolelle, Alvar Aalto loi ympäröivään metsään sommittelultaan tavattoman modernin avoimen terassipuutarhan. Se oli yksi Euroopan ensimmäisiä abstrakteja geometrisia puutarhoja. Kuva: Alvar Aalto -säätiö
Eteläiselle, eli potilaita ajatellen aurinkoiselle puolelle, Alvar Aalto loi ympäröivään metsään sommittelultaan tavattoman modernin avoimen terassipuutarhan. Se oli yksi Euroopan ensimmäisiä abstrakteja geometrisia puutarhoja. Kuva: Alvar Aalto -säätiö
Lataa
Alvar Aalto: Tukholman Skogskyrkogården 1940. Vasemmalla kappelikompleksi, oikealla meditaatiolehto. Ajaton maisema, rehevä ja dynaaminen kasvillisuus puuttuu. Leikatulla nurmella aika on pysähtynyt. Kuva: C.G. Rosenberg / Stockholms kyrkogårdsförvaltning, arkisto, Tukholma
Alvar Aalto: Tukholman Skogskyrkogården 1940. Vasemmalla kappelikompleksi, oikealla meditaatiolehto. Ajaton maisema, rehevä ja dynaaminen kasvillisuus puuttuu. Leikatulla nurmella aika on pysähtynyt. Kuva: C.G. Rosenberg / Stockholms kyrkogårdsförvaltning, arkisto, Tukholma
Lataa
Alvar Aalto: Malmin hautausmaa 1950. Merkittävä maisema-arkkitehtuurin teos. Metsäisen rinteen juurelle on sijoitettu kolme kappelia. Mäen harjalla seisoo 60 katkaistua pylvästä ja kellotorni. Kuva: Alvar Aalto -säätiö
Alvar Aalto: Malmin hautausmaa 1950. Merkittävä maisema-arkkitehtuurin teos. Metsäisen rinteen juurelle on sijoitettu kolme kappelia. Mäen harjalla seisoo 60 katkaistua pylvästä ja kellotorni. Kuva: Alvar Aalto -säätiö
Lataa
Alvar Aalto piirtää Nemi-järven rannalla. Kuva: Alvar Aalto -säätiö
Alvar Aalto piirtää Nemi-järven rannalla. Kuva: Alvar Aalto -säätiö
Lataa
Alvar Aalto: luonnos Sisiliasta. Kuva: Alvar Aallon perilliset
Alvar Aalto: luonnos Sisiliasta. Kuva: Alvar Aallon perilliset
Lataa
Ruotsiin 1940-luvulla sijoittuvissa, toteuttamattomiksi jääneissä ehdotuksissa Alvar Aalto kehittelee uusia ideoita rakennusryhmien sijoituksesta maisemaan. Kuvassa Johnson-keskus Avestaan. Kuva: Alvar Aalto -säätiö
Ruotsiin 1940-luvulla sijoittuvissa, toteuttamattomiksi jääneissä ehdotuksissa Alvar Aalto kehittelee uusia ideoita rakennusryhmien sijoituksesta maisemaan. Kuvassa Johnson-keskus Avestaan. Kuva: Alvar Aalto -säätiö
Lataa
Alvar Aalto: Villa Mairea 1936. Orgaanisesti hahmotellun uima-altaan muoto on plastisen pehmeä. Geometriasta vapautunutta vallankumouksellista maisema-arkkitehtuuria. Kuva: Tom Simons
Alvar Aalto: Villa Mairea 1936. Orgaanisesti hahmotellun uima-altaan muoto on plastisen pehmeä. Geometriasta vapautunutta vallankumouksellista maisema-arkkitehtuuria. Kuva: Tom Simons
Lataa
Alvar Aalto: Maison Carré. Strategisesti metsän reunaan sijoitettu ylellinen huvila rinteessä, 
jonka alla on hedelmätarhoja. Talosta avautuu näkymä kohti upeaa tasankomaista kulttuurimaisemaa. Kuva: Alvar Aalto -säätiö
Alvar Aalto: Maison Carré. Strategisesti metsän reunaan sijoitettu ylellinen huvila rinteessä, jonka alla on hedelmätarhoja. Talosta avautuu näkymä kohti upeaa tasankomaista kulttuurimaisemaa. Kuva: Alvar Aalto -säätiö
Lataa
Alvar Aalto: Riola di Vergaton kirkon ääriviivat ovat vuoropuhelussa Reno-jokea kohti laskeutuvien Apenniinien rinteiden kanssa. Kuva: Merja Nieminen / Alvar Aalto -säätiö
Alvar Aalto: Riola di Vergaton kirkon ääriviivat ovat vuoropuhelussa Reno-jokea kohti laskeutuvien Apenniinien rinteiden kanssa. Kuva: Merja Nieminen / Alvar Aalto -säätiö
Lataa
Shirazissa Alvar ja Elissa Aalto otattivat valokuvan itsestään Vakil-moskeijan pihalla, jossa keskuslammikkoa kehystää arkkitehtuurin kasvikoristeinen kaakeliverhous. Kuva: Alvar Aalto -säätiö
Shirazissa Alvar ja Elissa Aalto otattivat valokuvan itsestään Vakil-moskeijan pihalla, jossa keskuslammikkoa kehystää arkkitehtuurin kasvikoristeinen kaakeliverhous. Kuva: Alvar Aalto -säätiö
Lataa
Riihitie 20 vuonna 1996, 
kaksi vuotta Elissa Aallon kuoleman jälkeen. Kuva: Alvar Aalto -säätiö
Riihitie 20 vuonna 1996, kaksi vuotta Elissa Aallon kuoleman jälkeen. Kuva: Alvar Aalto -säätiö
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Kustannusosakeyhtiö Parvs
Kustannusosakeyhtiö Parvs
Uudenmaankatu 26 A 3a
00120 HELSINKI

https://parvs.fi/

Kustannusosakeyhtiö Parvs on taidekirjoihin ja arkkitehtuurijulkaisuihin erikoistunut helsinkiläinen kustantamo, joka on perustettu vuonna 2006.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Kustannusosakeyhtiö Parvs

Parvs-kustantamon ja Serlachiuksen taidekirjat vuonna 202510.4.2025 12:59:46 EEST | Tiedote

Parvs-taidekirjakustantamon ja Serlachiuksen taidemuseon tiivis julkaisuyhteistyö on jatkunut jo lähes vuosikymmenen, ja sen tuloksena syntyneitä taidekirjoja on vuosina 2016–2025 ilmestynyt yhteensä jo yli 60. Tänä vuonna Parvs ja Serlachius julkaisevat yhdessä kahdeksan uutta teosta. Serlachiuksen monipuoliseen ja kunnianhimoiseen julkaisuohjelmaan kuuluu museon näyttelyitä dokumentoivia julkaisuja, Gösta Serlachiuksen taidesäätiön kokoelman teoksia esitteleviä julkaisuja, historiateoksia sekä vertaisarvioitua taidehistoriallista tutkimusta.

Esseekirja käsittelee sisällissodan unohdettuja naiskohtaloita Johanna Lecklinin taiteen kautta19.3.2025 10:12:18 EET | Tiedote

Kuvataiteilija ja tutkija Johanna Lecklin on viime vuosina tarkastellut teoksissaan tarinoita ja tarinankertomista – ja etenkin kertomuksia ja kuvia vuoden 1918 tapahtumista Suomessa. Nyt julkaistava esseekokoelma avaa Lecklinin taiteen kautta keskustelua historian tulkinnasta ja tarkastelee sitä, miten taiteessa voi lähestyä päivänpolttavia aiheita, jotka kumpuavat historiasta.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye