Suuret lumimassat saattavat aiheuttaa vaurioita kattopinnoille – nämä asiat on syytä huomioida

“Uudempien, 2000-luvulla tehtyjen, uudisrakennusten katoilla lumipeitteen paksuus aiheuttaa harvemmin ongelmia, koska lumimassan kattopinnoille aiheuttamiin laskennallisiin kuormiin on otettu huomioon myös epätavalliset lumien pakkautumiset kattojen taitoskohtiin, syvänteisiin ja jiireihin”, kertoo Keskuskauppakamarin hyväksymä tavarantarkastaja (HTT), rakennusmestari Juhani Leijamaa.

Vaikka katon rakenteet olisivatkin erittäin kestävät, on Leijamaan mukaan syytä muistaa, että noin 500 mm paksun tiivistyneen suojalumivaipan alla olevan kattopinnan kuormitusta on joka tapauksessa syytä keventää. Vanhojen rakennusten kohdalla asia toinen. Varsinkin tasakattoisissa tai loivilla kattopinnoilla tehdyissä rakennuksissa voivat lumikuorman kestot olla hyvinkin rajallisia ja jopa 200 mm paksu tiivistynyt suojalumivaippa voi olla niille liikaa.

“Tällaisilta katoilta joudutaan hyvin usein pudottamaan lunta pois henkilö- ja omaisuusturvallisuuden varmistamiseksi, lumivaipan paksuudesta ja massasta riippumatta, varsinkin alaräystään alueelta jää- ja lumimassoja jo vähäisemmänkin lumisateen tai pakkasjakson aikana sekä niiden jälkeen”, toteaa Leijamaa.

Leijamaa muistuttaa, että lumimassojen kertyessä on syytä huomata se, että suojakelin tullessa lumimäärä näyttäisi painuvan kasaan, mutta lumen massa kuitenkin säilyy samana – suojalumi voi jopa painaa vähän enemmän. Jos seuraa pelkästään lumipeitteen paksuutta ja jää odottelemaan uutta lunta, voi tämä aiheuttaa katolle kriittisen kuorman.

Mitä kattolumien pudottamisessa tulee huomioida

Kattolumien ja jäiden pudotuksiin tulee valita yrityksiä, joilla on kokemusta lumenpudotustöistä. Asiansa osaava yritys tekee lumenpudotustyöt huolellisesti rakenteita rikkomatta ja ottaa huomioon ensisijaisesti henkilöturvallisuuden, niin ulkopuolisten kuin oman henkilökuntansakin osalta.

“Kun tilaaja on valinnut lumenpudottajaksi urakoitsijan, on ennen töiden aloittamista syytä laatia vielä kirjallinen sopimus, jossa sovitaan pelisäännöt ja korvausvastuut tilaajaa kohtaan sekä mahdollisesti kolmannelle osapuolelle syntyneisiin henkilö- ja omaisuusvahinkoihin”, sanoo Keskuskauppakamarin lakimies Raisa Harju.

Harju muistuttaa, että ennakoivana toimenpiteenä ja sopimuksen pohjana ennen talvikunnossapidon alkua olisi järkevää teettää kattopinnoilla katselmus, jolla saadaan selvyys siitä, mitä mahdollisia ongelmia katolle on edellistalvien lumienpudotusten jälkeen jäänyt, esimerkiksi vanhoja reikiä.

“Kattolumien pudotuksissa on tärkeää huomioida alapuolisten kävely- ja autoliikennealueiden rajaaminen, merkitseminen sekä liikenteen ohjaaminen pudotushetkellä. Kaupunki- tai taajama-alueella tärkeää on myös jälkityöt, kuten jalankulkureittien puhdistaminen lumikasoista sekä liukkauden torjunta”, muistuttaa Leijamaa.

Mitä jos kattopinnoille syntyy talvikunnossapidosta vahinko?

Ammattitaitoinen lumenpudotusyritys tietää myös, minkälaisilla työvälineillä lunta tulee pudottaa, jotta kattomateriaali ei vaurioidu. Mikäli lumenpudotus on kuitenkin aiheuttanut vaurioita kattoon, saattaa syntyä tilanne, jossa tilaaja ja lumenpudotusyrittäjä eivät ole samaa mieltä siitä, milloin vahinko on sattunut tai kuka sen on aiheuttanut.

“Mikäli asioiden selvittäminen keskustelemalla ei tuota tulosta, on syytä kutsua paikalle tavarantarkastaja. Tavarantarkastajan erityisosaamisella ja puolueettomalla toiminnalla syntyy tarkastuskertomus, joka omalta osaltaan avustaa osapuolia pääsemään totuudenmukaiseen ja oikeaan lopputulokseen”, kertoo Leijamaa.

HTT-tavarantarkastajat ovat puolueettomia ja ammattitaitoisia asiantuntijoita, jotka suorittavat palveluiden ja tavaroiden teknisiä tarkastuksia eri asiantuntemusalueilla.