Veronmaksajien palkkaverovertailu: Kireä progressio Suomen riesana – Ruotsi verottaa palkansaajaa selvästi kevyemmin
15.12.2022 01:00:00 EET | Veronmaksajain Keskusliitto | Tiedote
Palkkojen verotus on Suomessa vertailumaihin nähden sitä kireämpää, mitä suuremmat ovat palkansaajan tulot, kertoo Veronmaksajain Keskusliiton Kansainvälinen palkkaverovertailu 2022.
Palkansaajan tuloverotus on Suomessa kireämpää kuin naapurimaa Ruotsissa kaikilla vertailun neljällä tulotasolla. Keskituloisen palkansaajan veroprosentti on Suomessa 5,3 prosenttiyksikköä korkeampi, joten samasta 47 000 euron vuositulosta jää suomalaiselle palkansaajalle käteen noin 2 500 euroa vähemmän kuin Ruotsissa.
Suomen palkkaverotus on kansainvälisesti vertailtuna varsin progressiivista. Suomalaista keskipalkkaa, eli 47 000 euroa vuodessa ansaitsevan veroprosentti on kolme prosenttiyksikköä korkeampi kuin eurooppalaisissa vertailumaissa keskimäärin. Vertailun suurimmalla 152 500 euron tulotasolla tämä ero kasvaa 7,3 prosenttiyksikköön.
– Jyrkkä progressio ja korkeat marginaaliverot ovat sitkeä erityispiirre palkkaverotuksessamme, Veronmaksajien pääekonomisti Mikael Kirkko-Jaakkola toteaa.
Suomessa palkansaajan veroprosentti on selvityksen matalimmalla eli 30 500 euron vuosittaisella palkkatasolla eurooppalaisten vertailumaiden keskitasoa. Verotus kiristyy kuitenkin nopeasti palkansaajan tulojen noustessa, kun korkeat marginaaliveroprosentit iskevät uralla etenemisen ja lisäansioiden kannustimiin.
Suomessa lisätulojen marginaaliverot ovat ankarat tulotasosta riippumatta. Keskipalkkaisen marginaaliveroprosentti on Suomessa Pohjoismaiden korkein ja suurituloisimman koko vertailujoukon toiseksi korkein Belgian jälkeen.
– Suomen ei kannata profiloitua jyrkän progression maaksi kansainvälisillä työmarkkinoilla, vaan työnteon ja uralla eteenpäin pyrkimisen kannusteista on pidettävä huolta yhä digitalisoituneemmassa ympäristössä.
Työnantajamaksut ovat Suomessa Euroopan vertailumaiden keskitasoa. Naapurimaista Virossa ja Ruotsissa ne ovat selvästi korkeammat, mikä nostaa näissä maissa työhön kohdistuvaa palkkaverokiilaa. Tanskassa työnantajamaksujen merkitys on taasen lähes olematon.
Kansainvälinen palkkaverovertailu 2022 –selvitys vertailee työn verotusta 18 OECD-maassa* neljällä eri palkkatasolla. Selvityksen on laatinut Veronmaksajien pääekonomisti Mikael Kirkko-Jaakkola. Selvitys infografiikoineen on ladattavissa osoitteessa veronmaksajat.fi
* Alankomaat, Belgia, Britannia, Espanja, Irlanti, Italia, Itävalta, Norja, Ranska, Ruotsi, Saksa, Suomi, Sveitsi, Tanska, Viro, Australia, Kanada ja Yhdysvallat.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
pääekonomisti Mikael Kirkko-Jaakkola, puh. 050 536 4126
Tietoja julkaisijasta
Veronmaksajain Keskusliitto on kansalaisten ja yhteisöjen riippumaton järjestö, jolla on noin 230 000 jäsentä. Järjestön tavoitteena on kohtuullinen ja oikeudenmukainen verotus, ja se neuvoo suomalaisia kaikissa verotukseen liittyvissä asioissa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Veronmaksajain Keskusliitto
Veronmaksajien kuntaverovertailu 2026: Ero keskituloisten pariskuntien maksamissa kunnittaisissa veroissa on jopa 5 800 euroa25.3.2026 01:00:00 EET | Tiedote
Keskituloiset palkansaajapuolisot maksavat tänä vuonna eniten tuloveroja Pomarkussa, noin 30 600 euroa. Ero samoista tuloista maksetuissa tuloveroissa maan keveimpään kuntaverottajaan Kauniaisiin on miltei 5 800 euroa. Kunnallisveroprosentti Pomarkussa on 10,9 ja Kauniaisissa 4,7, kertoo Veronmaksajain Keskusliiton uusin kuntaverovertailu. Kuluvalle vuodelle tuloveroprosenttiaan nosti 38 kuntaa ja alensi viisi. Manner-Suomen keskimääräinen tuloilla painotettu kunnallisveroprosentti nousi 0,03 prosenttiyksikköä. Suurimpia veroprosenttiaan korottaneita kuntia olivat Lahti, Nurmijärvi ja Kerava. Veroprosenttiaan keventäneet kunnat olivat väkiluvultaan pieniä kuntia. - Tuloveroprosenttien kevennysten taustasyyt vaihtelevat: kuntatalouden sopeutus toisaalla on voinut tuoda pelivaraa, mutta myös uusia tuloja esimerkiksi kaivosmineraaliverosta ja voimalaitosten kiinteistöveroista. Tämä on vähentänyt tarvetta kerätä veroja ansiotuloista, selvityksen laatinut ekonomisti Janne Kalluinen sanoo. S
Veronmaksajien kansainvälinen palkkaverovertailu: Ylimmät marginaaliverot kevenevät – Suomi vihdoin Ruotsin alapuolelle10.12.2025 01:00:00 EET | Tiedote
Vuonna 2026 suomalaisen hyvätuloisen palkansaajan lisätulosta menevä marginaalivero alenee ja Suomen kilpailukyky korkeiden ansiotulojen verotuksessa kohenee suhteessa keskeisiin verrokkimaihin. Ruotsissa marginaalivero on 165 000 euron tulotasolla ensi vuonna 53,7 prosenttia ja Suomessa 52,3 prosenttia. Vielä vuonna 2025 marginaalivero on Suomessa tällä tulotasolla 58,2 prosenttia, mikä on toiseksi korkein 18 vertailumaan joukossa. Palkkaverotuksen progressiivisuus on Suomessa edelleen kansainvälisessä vertailussa jyrkkää, kertoo Veronmaksajain Keskusliiton uusi Kansainvälinen palkkaverovertailu. - Suomen huippukireiden korkeimpien marginaaliverojen tuntuva alentaminen on perusteltua jo sen takia, ettei niiden ole millään varmuudella voinut sanoa edes lisänneen verotuottoja. On selvää, että ylikireät verot ovat ehkäisseet ansioiden kertymistä, millä voi olla myös laajemmin vaikutusta innovaatioihin ja aineettoman pääomaan, toteaa selvityksen tekijä, pääekonomisti Mikael Kirkko-Jaakkol
Kuoppa täyttyy vihdoin – palkansaajan ostovoima palaamassa 2026 viimein vuoden 2020 tasolle11.9.2025 08:53:42 EEST | Tiedote
Vuonna 2026 reaalipalkkojen nousu ja palkkaverotuksen keveneminen nostavat keskituloisen palkansaajan ostovoiman vihdoin kuuden vuoden takaiselle tasolle. Keskituloisen palkansaajan nettopalkan ostovoima oli korkean inflaation jäljiltä vuonna 2023 yli kuusi prosenttia matalampi kuin vuonna 2020. Palkan ostovoima oli edellisen kerran ollut matalampi 15 vuotta aiemmin vuonna 2008. Vuoden 2023 jälkeen ostovoima on kasvanut vahvasti, kun kuluttajahintojen nousuvauhti on hidastunut, ansiotaso noussut ja palkkaverotus keventynyt. Kuluvana vuonna keskituloisen palkan ostovoima on kuitenkin yhä yli kaksi prosenttia matalampi kuin huippuvuonna 2020. Ostovoima kohenee vuonna 2026 kolmatta vuotta perätysten. Reaalipalkan kahden prosentin kasvu yhdistettynä palkkaverotuksen kevenemiseen merkitsee keskituloisen 4 058 e/kk ansaitsevan palkansaajan nettopalkan ostovoiman kasvua 2,2 prosentilla vuonna 2026. Tämän myötä ostovoima saavuttaa viimein edellisen huippuvuoden 2020 tason ja kuuden vuoden osto
Veronmaksajat budjettiriihestä: Onnistunut verolinja - ansiotulojen veroja kevennetään, ylimpiä marginaaliveroja alennetaan ja perintöverotusta korjataan2.9.2025 22:56:35 EEST | Tiedote
Veronmaksajain Keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen pitää budjettiriihen verolinjaa odotettuna ja pääosin onnistuneena kokonaisuutena. Kevään kehysriihessä linjatut veromuutokset toteutetaan lähes sellaisenaan. -Ansiotulojen verotuksen muutokset tukevat talouden kääntymistä kasvuun. Samalla ratkotaan joitakin verojärjestelmän pitkäaikaisia rakenteellisia vinoumia. Tärkein muutos on ansiotulojen verojen yleinen keventäminen, jonka yhteydessä myös alennetaan selvästi korkeimpia marginaaliveroja. Suomessa toteutetaan siis vihdoin marginaaliverojen uudistus, jonka naapurimaamme Ruotsi käynnisti jo vuonna 2020 poistamalla tuloveroasteikosta ylimmän asteikkoluokan. - On jo korkea aika kohtuullistaa erityisen ankaria ylimpiä marginaaliveroja myös Suomessa. Lehtinen muistuttaa, että näiden alennusten jälkeenkin hyvätuloisten lisäansioista menee edelleen yli puolet veroihin. Esimerkiksi 8000 euroa kuukaudessa ansaitsevan hyväpalkkaisen lisätuloon kohdistuva marginaalivero alenee nykyises
Veronmaksajien selvitys: Hallituksen kulutusveropäätökset kiristävät verotusta 1,4 miljardia euroa vuodessa21.8.2025 01:00:00 EEST | Tiedote
Pääministeri Petteri Orpon hallituksen päättämät kulutusveromuutokset ovat kohdistuneet ennen kaikkea arvonlisäveroon. Niistä merkittävin on yleisen arvonlisäverokannan korotus 1,5 prosenttiyksiköllä, mikä kiristi verotusta noin miljardilla eurolla vuodessa. Myös alennetuissa arvonlisäverokannoissa sekä valmisteveroissa on päätetty huomattavista muutoksista suuntaan ja toiseen. Tähän asti vaalikaudella päätettyjen kulutusveromuutosten tuottovaikutusten summa kiristää verotusta vuositasolla noin 1,4 miljardia euroa. Luvut käyvät ilmi Veronmaksajien ekonomisti Janne Kalluisen laatimasta uudesta selvityksestä Kulutusverotus meillä ja muualla 2025. Vuonna 2024 Suomessa kerättiin kulutusveroja 36,5 miljardia euroa, joka vastasi vajaata kolmannesta kaikista kerätyistä veroista ja veronluonteisista maksuista. Kulutusverojen suhde bruttokansantuotteeseen oli Suomessa OECD-maiden kuudenneksi korkein toissa vuonna. Kulutusverotuksen rakenne Suomessa on vähitellen muuttunut aiempaa enemmän arvonl
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme