Jyväskylän yliopisto

Vähäinen happi tappaa uhanalaisen jokihelmisimpukan poikasia

Jaa
Jokihelmisimpukka eli raakku on erittäin uhanalaiseksi luokiteltu laji, jonka kannat ovat heikentyneet lajin koko esiintymisalueella. Tärkeimpänä syynä raakkujen vähenemiseen pidetään jokipohjien liettymistä, mikä tukehduttaa raakun poikaset. Jyväskylän yliopiston tutkijat testasivat ensimmäistä kertaa laboratoriokokeessa raakun poikasten alhaisen hapen sietokykyä.
Virkeä, hyväkuntoinen pikkuraakku mikroskoopin linssin läpi. Simpukasta ulostyöntyvä vaaleanharmaa uloke on simpukan jalka, jota se käyttää liikkumiseen, tarttumiseen ja ravinnonottoon joen pohjasoran sisällä. Kuva:  Tuomo Sjönberg
Virkeä, hyväkuntoinen pikkuraakku mikroskoopin linssin läpi. Simpukasta ulostyöntyvä vaaleanharmaa uloke on simpukan jalka, jota se käyttää liikkumiseen, tarttumiseen ja ravinnonottoon joen pohjasoran sisällä. Kuva: Tuomo Sjönberg

Pienet raakut elävät ensimmäiset vuotensa kotivesistönsä pohjasoraan kaivautuneena. Pohjan liettyminen voi estää veden vaihtumisen pohjasorassa, mikä johtaa pohjan hapettomuuteen. Tämän on ajateltu aiheuttavan raakun poikasten menehtymisen, mutta raakun poikasten hapensietokykyä ei ole aiemmin tutkittu.

Jyväskylän yliopiston tutkijat testasivat alhaisen hapen vaikutusta raakun poikasten elinkykyyn. Konneveden tutkimusasemalla kasvatettuja Ähtävänjoen raakun poikasia pidettiin 10 päivää eri happipitoisuuksissa.

”Haastavinta oli kehittää menetelmä, jolla hapen pitoisuus saadaan kokeessa pysymään lähellä nollaa, mutta lähes vuoden työn jälkeen tässä onnistuttiin”, toteaa väitöskirjatutkija Heini Hyvärinen Jyväskylän yliopiston Bio- ja ympäristötieteiden laitokselta.

Lähes hapettomat olot olivat kohtalokkaita pikkuraakuille

Alimmissa happipitoisuuksissa, lähellä hapettomia olosuhteita, poikasista tuli elottomia kokeen aikana. Keskimääräisessä ja korkeassa happipitoisuudessa poikaset pysyivät hengissä. 

Tutkimustulokset tukevat teoriaa, jonka mukaan poikaset eivät selviä joen pohjasoran happitilanteen ollessa huono. Maastotutkimuksissa raakkujokien pohjasedimentistä on muualla mitattu nolla-happiarvoja. Huono happitilanne johtuu jokeen huuhtoutuvasta kiintoaineksesta, liettymisestä; vesi ei enää virtaa pohjan sorakerroksissa.

”Tutkimuksen tulokset osoittavat, että lyhytkestoinenkin hapettomuus pohjasedimentissä on poikasille kohtalokas”, selventää bio- ja ympäristötieteiden laitoksen väitöskirjatutkija Tuomo Sjönberg.

Tutkimus on raakun suojelun kannalta merkittävä, sillä se todistaa pohjan happitilanteen merkityksen lajin säilyvyyden kannalta, summaa tutkimushankkeen vastuullinen johtaja, professori Jouni Taskinen.

”On tärkeätä tehostaa tapoja, joilla hienojakoisen aineksen huuhtoutumista valuma-alueelta vähennetään. Lisäksi tulokset osoittavat, että on perusteltua kunnostaa liettyneitä jokipohjia vettä läpäiseväksi raakun lisääntymisalueilla,” Taskinen jatkaa.

Raakkututkimus on osa ympäristöministeriön rahoittamaa puutteellisesti tunnettujen ja uhanalaisten lajien ja luontotyyppien tutkimusohjelmaa.

Tutkimusartikkeli Effect of low dissolved oxygen on the viability of juvenile Margaritifera margaritifera: Hypoxia tolerance ex situ. on julkaistu kansainvälisessä Aquatic Conservation: Marine and Freshwater Ecosystems -julkaisusarjassa.

Lisätietoja

professori Jouni Taskinen, Bio- ja ympäristötieteiden laitos
jouni.k.taskinen@jyu.fi
040 355 8094

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Virkeä, hyväkuntoinen pikkuraakku mikroskoopin linssin läpi. Simpukasta ulostyöntyvä vaaleanharmaa uloke on simpukan jalka, jota se käyttää liikkumiseen, tarttumiseen ja ravinnonottoon joen pohjasoran sisällä. Kuva:  Tuomo Sjönberg
Virkeä, hyväkuntoinen pikkuraakku mikroskoopin linssin läpi. Simpukasta ulostyöntyvä vaaleanharmaa uloke on simpukan jalka, jota se käyttää liikkumiseen, tarttumiseen ja ravinnonottoon joen pohjasoran sisällä. Kuva: Tuomo Sjönberg
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Jyväskylän yliopisto
Jyväskylän yliopisto
PL 35
40014 Jyväskylä

http://www.jyu.fi

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Tutkimus: Vihreä kulutus painottuu brändeihin ja muotiin – Suomi erottuu vaatimattomilla vihreillä kuluttajilla12.5.2025 07:30:00 EEST | Tiedote

Jyväskylän yliopiston ja LUT-yliopiston tutkimuksen mukaan vihreä kuluttaminen on yleisempää Suomessa kuin Ruotsissa ja Iso-Britanniassa, mutta myös ei-vihreiden kuluttajien määrä on huomattava. Vihreät kuluttajat olivat tyypillisesti paitsi ekologisuutta arvostavia, myös brändi- ja muotitietoisia. Näillä niin sanotuilla premium-vihreillä kuluttajilla oli keskivertoa paremmat tulot ja he olivat nuorempia kuin muut kuluttajat.

Liikunta ja kuidut muokkaavat suolistomikrobiston toimintaa – edistävät maksan ja koko kehon terveyttä12.5.2025 06:30:00 EEST | Tiedote

Yhteiselo ihmisen ja mikrobien välillä näkyy erityisesti suolistossa, jossa bakteerien tuottamat aineenvaihduntatuotteet vaikuttavat koko kehon terveyteen. Väitöstutkimuksessa selvitettiin, miten suolistomikrobisto reagoi liikuntaan ja ravitsemukseen sekä miten nämä muutokset voivat lievittää metabolista rasvamaksatautia. Tutkimus osoitti, että sekä fyysinen aktiivisuus että prebioottikuitujen lisääminen ruokavalioon muokkaavat mikrobiston aineenvaihduntaa, mikä voi parantaa metabolista terveyttä.

Pyöräillen vai vanhempien kyydillä kouluun? Vanhempien liikunnallisuus ja lyhyet matkat edistävät aktiivista kulkemista8.5.2025 06:30:00 EEST | Tiedote

Koulumatkojen kulkeminen aktiivisesti, esimerkiksi pyöräillen tai kävellen, on vähentynyt merkittävästi, osoittaa Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan pitkittäistutkimus. Tutkimuksessa verrattiin 1980-luvulla koulua käyneiden koulumatkaliikkumista heidän lastensa koulumatkaliikkumiseen 2010-luvun lopulla. Vanhempien rooli on tärkeä, sillä heidän liikunnallisuutensa vaikuttaa myönteisesti lasten aktiiviseen koulumatkaliikkumiseen.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye