Jyväskylän yliopisto

Pyöräillen vai vanhempien kyydillä kouluun? Vanhempien liikunnallisuus ja lyhyet matkat edistävät aktiivista kulkemista

Jaa

Koulumatkojen kulkeminen aktiivisesti, esimerkiksi pyöräillen tai kävellen, on vähentynyt merkittävästi, osoittaa Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan pitkittäistutkimus. Tutkimuksessa verrattiin 1980-luvulla koulua käyneiden koulumatkaliikkumista heidän lastensa koulumatkaliikkumiseen 2010-luvun lopulla. Vanhempien rooli on tärkeä, sillä heidän liikunnallisuutensa vaikuttaa myönteisesti lasten aktiiviseen koulumatkaliikkumiseen. 

"On tärkeää, että koulumatkat pysyisivät riittävän lyhyinä, jotta pyöräillen tai kävellen kouluun kulkeminen olisi mahdollista”,  sanoo tutkija Tuuli Suominen liikuntatieteellisestä tiedekunnasta.
"On tärkeää, että koulumatkat pysyisivät riittävän lyhyinä, jotta pyöräillen tai kävellen kouluun kulkeminen olisi mahdollista”, sanoo tutkija Tuuli Suominen liikuntatieteellisestä tiedekunnasta. Mostphotos

Tuoreen LIITU-tutkimuksen tulosten mukaan  lasten ja nuorten arkeen tarvitaan lisää liikettä. Aktiivinen koulumatkaliikkuminen, kuten kävely tai pyöräily, on tärkeä arkiaktiivisuuden muoto lapsille ja nuorille. Koulumatkojen kulkeminen aktiivisesti on kuitenkin vähentynyt viime vuosikymmeninä useissa maissa. 

“Myös tässä tutkimuksessa havaitsimme, että aktiivinen koulumatkaliikkuminen oli yleisempää vanhemmalla sukupolvella kuin heidän lapsillaan”, kertoo tutkija Tuuli Suominen. 

Koulumatkan pituus oli odotetusti tärkein aktiivista kulkemista selittävä tekijä molemmilla sukupolvilla sekä kesä- että talviolosuhteissa. Lyhyemmät matkat kuljetaan useammin kävellen tai pyöräillen. Myös kaupunkimainen elinympäristö edistää aktiivista kulkemista, kun taas maaseudulla koulumatkat kuljetaan passiivisemmin. 

Myös oppilaiden ikä vaikuttaa. Aktiivinen kulkeminen on yleisintä alakouluiässä, jolloin koulumatkat ovat tyypillisesti lyhyempiä kuin yläkoulussa ja toisella asteella. Vanhemmalla sukupolvella aktiivinen kulkeminen väheni alakoulusta yläkouluun siirryttäessä. Nuoremmalla sukupolvella aktiivinen kulkeminen näyttäisi vähenevän vasta toisella asteella.  

”Aktiivista koulumatkaliikkumista on pyritty edistämään Suomessa erityisesti peruskoulun vuosiluokilla 1-9, muun muassa Liikkuva koulu -ohjelman avulla. Tämä saattaa osin selittää havaittuja eroja sukupolvien välillä, kertoo Suominen. 

Myös perheen tulotason vaikutus koulumatkaliikuntaan oli sukupolvilla erilainen. Korkea tulotaso oli yhteydessä aktiiviseen kulkemiseen 1980-luvulla, mutta ei enää 2010-luvulla. Sukupuoli ja vanhempien koulutustaso eivät olleet yhteydessä aktiiviseen koulumatkaliikkumiseen.  

Vanhempien rooli on ratkaiseva 

”Tutkimuksen perusteella aktiivinen koulumatkaliikkuminen näyttäisi olevan Suomessa tasa-arvoista riippumatta sukupuolesta, vanhempien koulutustasosta ja 2010-luvulla myös perheen tulotasosta. Aktiivista koulumatkaliikkumista tulisi tukea erityisesti maaseudulla, ja on tärkeää, että koulumatkat pysyisivät riittävän lyhyinä, jotta pyöräillen tai kävellen kouluun kulkeminen olisi mahdollista.”  

Mielenkiintoinen havainto oli myös se, että vanhempien liikunta-aktiivisuus oli positiivisessa yhteydessä lasten aktiiviseen koulumatkaliikkumiseen sekä kesällä että talvella.  

“Aktiivista kulkemista voidaan edistää monin tavoin, ja vanhemmat ovat usein ratkaisevassa asemassa siinä, kuinka heidän lapsensa kulkevat koulumatkansa. Vanhempien liikkumisen tukemisella voi olla positiivisia vaikutuksia paitsi heidän omaan aktiivisuuteensa myös heidän lastensa liikkumiseen.” 

Tutkimus on osa laajempaa, vuonna 1980 käynnistynyttä Lasten Sepelvaltimotaudin Riskitekijät (LASERI) -pitkittäistutkimusta, joka laajeni kolmen sukupolven tutkimukseksi viimeisimmässä seurannassa vuonna 2018. Tässä tutkimuksessa hyödynnettiin kahdelta sukupolvelta kerättyä kyselyaineistoa koulumatkaliikkumisesta ja siihen vaikuttavista tekijöistä 9-18 vuoden iässä. Alkuperäisten tutkittavien koulumatkaliikkumista tutkittiin vuonna 1983 ja heidän jälkeläistensä kulkemista vuonna 2018. Koulumatkaliikkumista tutkittiin erikseen sekä kesä- että talviolosuhteissa. Kyselyaineistoa saatiin 2075 alkuperäiseltä tutkittavalta sekä heidän 1137 jälkeläiseltään. 

Tutkimusta on rahoittanut Opetus- ja kulttuuriministeriö sekä Jenny ja Antti Wihurin säätiö.  

Alkuperäisjulkaisu:  

Suominen TH, Kukko T, Yang X, Pahkala K, Rovio S, Hirvensalo M, Kähönen M, Raitakari O, Tammelin T & Salin K. Correlates of active commuting to school across two generations: the Cardiovascular Risk in Young Finns Study. Scandinavian Journal of Public Health. 2024;0(0). https://doi.org/10.1177/14034948241304246 

Lisätietoja:   

Apulaisprofessori Kasper Salin, kasper.j.salin@jyu.fi, puh. +358 40 805 3964   

Tutkija (TtT) Tuuli Suominen, tuuli.suominen@jyu.fi 

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Tutkijat ovat askeleen lähempänä antineutriinon massan ymmärtämistä6.5.2025 07:05:00 EEST | Tiedote

Neutriinot ja antineutriinot ovat alkeishiukkasia, joilla on pieni mutta toistaiseksi vielä tuntematon massa. Jyväskylän yliopiston kiihdytinlaboratoriossa tehdyt erittäin tarkat atomimassamittaukset paljastivat, että hopea-110-isotoopin isomeeristä tilaa voitaisiin tulevaisuudessa käyttää elektronin antineutriinon massan määrittämiseen. Tulos on merkittävä askel matkalla tulevaisuuden antineutriinomittauksiin.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye