Keramidit kertyvät ikääntyvään lihakseen – tutkijat löysivät uuden ikääntymismekanismin

Helsingin yliopiston ja Sveitsin Lausannen teknillisen korkeakoulun tutkimuksessa selvisi, että ikääntyessä lihaskudokseen kertyy keramidi-rasvamolekyylejä, jotka heikentävät sen toimintaa. Keramideilla on tärkeä tehtävä ihon suojarakenteena ja niitä käytetään ihonhoitotuotteissa, mutta niiden merkitystä ikääntymisessä ei toistaiseksi ole varmasti tiedetty. Tutkimus julkaistiin Nature Aging -tiedelehdessä joulukuussa.
Tavallisesti ikääntyessä lihaskudoksen määrä pienenee ja toimintakyky heikkenee. Tutkijat havaitsivat nyt ensi kertaa, että kun ihminen ikääntyy, keramidien ja muiden sfingolipidi-rasvamolekyylien määrä lihaskudoksessa kasvaa. Tällä on merkitystä, koska sfingolipidit toimivat solun sisäisinä viestinviejinä.
”Sfingolipidien yhteys ikääntymiseen ja siihen liittyviin sairauksiin on laaja ja kiehtova aihe, koska ne välittävät useita erilaisia tehtäviä soluissa, kuten solunjakautumista, erilaistumista ja insuliinin signalointia”, kertoo lääketieteen tohtori Pirkka-Pekka Laurila Helsingin yliopistosta ja Lausannen teknillisestä korkeakoulusta.
Keramidien vähentäminen paransi lihasvoimaa ja kantasolujen uusiutumiskykyä
Ensin tutkijat selvittivät, voisiko keramidien tuotannon estäminen soluissa pysäyttää ikääntymiseen liittyvää lihaskatoa. He antoivat ikääntyville hiirille vatsaonteloon myriosiini-nimistä lääkeainetta, jonka tiedetään estävän keramidien tuotantoa muun muassa lihassoluissa. Myriosiini jarrutti hiirten lihaskatoa, säilytti niiden lihasvoimat ja paransi niiden tasapainoa ja juoksukykyä. Selvisi, että vaikutukset liittyivät kantasolujen toimintaan.
”Normaalisti lihasten kantasolujen määrä pienenee ikääntyessä. Havaitsimme, että kun keramidien tuotanto solussa estetään, lihaksen kantasolujen määrä ja niiden toimintakyky pysyivät lähes ennallaan”, kertoo professori Johan Auwerx Lausannen teknillisestä korkeakoulusta.
Myriosiinia saaneilla hiirillä kantasolut erilaistuivat tehokkaammin kypsiksi lihassyiksi ja lisäsivät lihasvoimaa ja -nopeutta ylläpitävien valkoisten lihassyiden määrää.
Keskeinen merkitys myös ihmisen ikääntymisessä
Lopuksi tutkijat halusivat tietää, voisiko keramidien muodostumisen estäminen ehkäistä lihaskatoa myös ihmisissä. Tutkijat hyödynsivät tuhansia verinäytteitä, joita oli kerätty laajassa Helsinki Birth Cohort Study -tutkimuksessa 70–80-vuotiailta helsinkiläisiltä. Tutkijat havaitsivat, että 25 prosentilla tutkittavista oli geenimuoto, jolla oli sama vaikutus kuin myriosiinilla, eli se vähensi keramideja lihaksessa.
”Näillä ikäihmisillä, joilla oli geneettinen mekanismi keramidien vähentämiseksi lihaskudoksessa, käsivoimat olivat parantuneet ja he pystyivät kävelemään pidempiä matkoja ja nousemaan helpommin tuolista. Tästä voi päätellä, että sfingolipidien tuotantoa estävä lääke voisi olla tehokas myös ihmisissä”, kertovat Helsinki Birth Cohort Study -tutkimuksesta vastanneet Helsingin yliopiston professorit Jari Lahti ja Johan Eriksson.
Tutkimus avaa uuden tutkimussuunnan keramidien ja muiden sfingolipidien vaikutuksesta ikääntymiseen, ja löydökset rohkaisevat kehittämään potentiaalisia lääkeaineita myös ihmisille.
Artikkeli:
Laurila, PP., Wohlwend, M., Imamura de Lima, T. et al. Sphingolipids accumulate in aged muscle, and their reduction counteracts sarcopenia. Nat Aging (2022). https://doi.org/10.1038/s43587-022-00309-6
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Pirkka-Pekka Laurila
Lääketieteen tohtori, Helsingin yliopisto ja École Polytechnique Fédérale de Lausanne
pirkka-pekka.laurila@helsinki.fi
Puh. 050 352 1235
Kuvat

Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Viikin lehmät kirmasivat laitumelle – lataa riemukkaat videot median käyttöön!3.5.2025 13:26:46 EEST | Tiedote
Suomen urbaaneimmat lehmät ovat kirmanneet iloiten laitumelle Viikin tutkimustilalla ensimmäisen kerran talven jälkeen. Perinteikäs koko perheen tapahtuma keräsi yleisöä laitumen laidalle Helsingin maantieteelliseen keskipisteeseen lauantaina 3.5. arviolta 6 000 henkeä.
Polttavaa tiedettä, viileitä tanssimuuveja – Suomeen voitto kansainvälisessä tiedeviestintäkilpailussa2.5.2025 13:17:05 EEST | Tiedote
Sulo Roukan ja monitaiteellisen tiimin tanssiaskeleet toivat voiton arvostetun Science-lehden Dance Your Ph.D. -kilpailussa.
Luonnontieteellisen keskusmuseon tutkijat löysivät yli 150 tieteelle uutta lajia vuonna 202429.4.2025 07:15:00 EEST | Tiedote
Suuri osa maapallon eliölajeista on vielä tuntemattomia. Tutkimustieto lajeista ja niiden välisistä suhteista, levinneisyysalueista ja elintavoista auttaa ymmärtämään paremmin maapallon monimuotoisuutta ja suojelutarpeita.
Kylmään sopeutuneet lajit väistyvät lämpimään sopeutuneiden tieltä24.4.2025 08:12:47 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkimus osoittaa, että ilmaston muuttuessa lämpimään ilmastoon sopeutuneet lajit, kuten tietyt linnut ja perhoset, ovat yleistyneet Suomessa. Samaan aikaan viileään ilmastoon sopeutuneet lajit ovat vähentyneet ja siirtyneet pohjoisemmaksi.
Suomalaisten turvallisuuskäsitykset ovat sopeutuneet maailmanpolitiikan myllerrykseen24.4.2025 07:01:00 EEST | Tiedote
Suomalaisten suhtautuminen puolustuspolitiikkaan on muuttunut huomattavasti Suomen Nato-jäsenyyttä seuranneen kahden vuoden aikana. Nykyisessä geopoliittisessa tilanteessa suomalaiset mieltävät Nato-jäsenyyden edelleen laajasti (80 %) Suomen turvallisuutta vahvistavaksi tekijäksi.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme