Keramidit kertyvät ikääntyvään lihakseen – tutkijat löysivät uuden ikääntymismekanismin
10.1.2023 08:23:16 EET | Helsingin yliopisto | Tiedote

Helsingin yliopiston ja Sveitsin Lausannen teknillisen korkeakoulun tutkimuksessa selvisi, että ikääntyessä lihaskudokseen kertyy keramidi-rasvamolekyylejä, jotka heikentävät sen toimintaa. Keramideilla on tärkeä tehtävä ihon suojarakenteena ja niitä käytetään ihonhoitotuotteissa, mutta niiden merkitystä ikääntymisessä ei toistaiseksi ole varmasti tiedetty. Tutkimus julkaistiin Nature Aging -tiedelehdessä joulukuussa.
Tavallisesti ikääntyessä lihaskudoksen määrä pienenee ja toimintakyky heikkenee. Tutkijat havaitsivat nyt ensi kertaa, että kun ihminen ikääntyy, keramidien ja muiden sfingolipidi-rasvamolekyylien määrä lihaskudoksessa kasvaa. Tällä on merkitystä, koska sfingolipidit toimivat solun sisäisinä viestinviejinä.
”Sfingolipidien yhteys ikääntymiseen ja siihen liittyviin sairauksiin on laaja ja kiehtova aihe, koska ne välittävät useita erilaisia tehtäviä soluissa, kuten solunjakautumista, erilaistumista ja insuliinin signalointia”, kertoo lääketieteen tohtori Pirkka-Pekka Laurila Helsingin yliopistosta ja Lausannen teknillisestä korkeakoulusta.
Keramidien vähentäminen paransi lihasvoimaa ja kantasolujen uusiutumiskykyä
Ensin tutkijat selvittivät, voisiko keramidien tuotannon estäminen soluissa pysäyttää ikääntymiseen liittyvää lihaskatoa. He antoivat ikääntyville hiirille vatsaonteloon myriosiini-nimistä lääkeainetta, jonka tiedetään estävän keramidien tuotantoa muun muassa lihassoluissa. Myriosiini jarrutti hiirten lihaskatoa, säilytti niiden lihasvoimat ja paransi niiden tasapainoa ja juoksukykyä. Selvisi, että vaikutukset liittyivät kantasolujen toimintaan.
”Normaalisti lihasten kantasolujen määrä pienenee ikääntyessä. Havaitsimme, että kun keramidien tuotanto solussa estetään, lihaksen kantasolujen määrä ja niiden toimintakyky pysyivät lähes ennallaan”, kertoo professori Johan Auwerx Lausannen teknillisestä korkeakoulusta.
Myriosiinia saaneilla hiirillä kantasolut erilaistuivat tehokkaammin kypsiksi lihassyiksi ja lisäsivät lihasvoimaa ja -nopeutta ylläpitävien valkoisten lihassyiden määrää.
Keskeinen merkitys myös ihmisen ikääntymisessä
Lopuksi tutkijat halusivat tietää, voisiko keramidien muodostumisen estäminen ehkäistä lihaskatoa myös ihmisissä. Tutkijat hyödynsivät tuhansia verinäytteitä, joita oli kerätty laajassa Helsinki Birth Cohort Study -tutkimuksessa 70–80-vuotiailta helsinkiläisiltä. Tutkijat havaitsivat, että 25 prosentilla tutkittavista oli geenimuoto, jolla oli sama vaikutus kuin myriosiinilla, eli se vähensi keramideja lihaksessa.
”Näillä ikäihmisillä, joilla oli geneettinen mekanismi keramidien vähentämiseksi lihaskudoksessa, käsivoimat olivat parantuneet ja he pystyivät kävelemään pidempiä matkoja ja nousemaan helpommin tuolista. Tästä voi päätellä, että sfingolipidien tuotantoa estävä lääke voisi olla tehokas myös ihmisissä”, kertovat Helsinki Birth Cohort Study -tutkimuksesta vastanneet Helsingin yliopiston professorit Jari Lahti ja Johan Eriksson.
Tutkimus avaa uuden tutkimussuunnan keramidien ja muiden sfingolipidien vaikutuksesta ikääntymiseen, ja löydökset rohkaisevat kehittämään potentiaalisia lääkeaineita myös ihmisille.
Artikkeli:
Laurila, PP., Wohlwend, M., Imamura de Lima, T. et al. Sphingolipids accumulate in aged muscle, and their reduction counteracts sarcopenia. Nat Aging (2022). https://doi.org/10.1038/s43587-022-00309-6
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Pirkka-Pekka Laurila
Lääketieteen tohtori, Helsingin yliopisto ja École Polytechnique Fédérale de Lausanne
pirkka-pekka.laurila@helsinki.fi
Puh. 050 352 1235
Kuvat

Tietoja julkaisijasta
Helsingin yliopistoPL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Kutsu 4.6.: Tutkimus tuo toivoa – tiedettä potilaan parhaaksi26.5.2026 10:00:58 EEST | Kutsu
Tervetuloa viettämään Toivon päivää 4.6. ja kuulemaan, kuinka suomalaista huippututkimusta viedään käytäntöön potilaiden parhaaksi. Neljä Meilahden kampuksen tutkijaa kertoo tarinansa siitä, kuinka tutkimus ja potilaiden kohtaaminen kulkevat käsi kädessä – ja tuovat ihmisille toivoa.
Alkoholin vaurioittamat lapset jäävät ilman diagnoosia ja tukea26.5.2026 07:39:35 EEST | Tiedote
Sikiöaikainen alkoholialtistus näkyy lapsen oppimisessa, muistissa ja arjen taidoissa. Varhainen tuki parantaisi altistuneiden lasten kykyä selviytyä arjessa.
Vuoden dosentti 2026 on Tapio Lahtero26.5.2026 07:12:00 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston dosenttiyhdistys on valinnut vuoden 2026 dosentiksi harjoittelukoulujen johtavan rehtorin, kasvatustieteiden tohtori Tapio Lahteron.
Helsingin yliopisto: Maksullinen tutkinto avoimessa korkeakoulussa ei auta ratkaisemaan koulutustason noston haastetta22.5.2026 12:23:27 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston rehtori ja hallitus pitävät korkeakoulutettujen määrän ja osaamistason nostamista välttämättömänä tavoitteena. Hallituksen esittämä malli maksullisista tutkinnoista avoimessa korkeakouluopetuksessa ei kuitenkaan ole oikea keino tavoitteen saavuttamiseen. Nuorten tutkintokoulutusten säilyttäminen saavutettavana ja maksuttomana on tärkeä osa suomalaista demokratiaa ja yhdenvertaisuutta. Helsingin, Itä-Suomen ja Jyväskylän yliopistot ovatkin hankkeen ohjausryhmässä esittäneet osaamistason nostoon vaihtoehdoksi maksullisia lyhyttutkintoja.
Ruokahävikki voi olla myös valinta21.5.2026 10:00:00 EEST | Tiedote
Ruokahävikki ei synny vain tietämättömyydestä tai huolimattomuudesta, vaan se voi olla myös valinta ajankäytön ja kustannusten näkökulmasta. Helsingin yliopiston tutkimus osoittaa, miksi ruokahävikki ei vähene, vaikka halua olisikin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme