EU:n biomassa-allergia on kasvava huolenaihe - päästökauppauudistus rankaisee edelläkävijöitä

Alun perin komissio ehdotti energialähteinään yli 95 % biomassaa käyttävien laitosten sulkemista ulos päästökaupasta. Tämä tarkoittaisi myös sitä, että edelläkävijälaitokset poistuvat maksuttomien päästöoikeuksien piiristä. Maksuttomien päästöoikeuksien on tarkoitus vähentää hiilivuotoa eli tuotannon siirtymistä löysemmän ilmastosääntelyn maihin. Parlamentti pyrki korjaaman tämän epäkohdan, mutta valitettavasti näin ei käynyt.

- Useat keskusteluun osallistuneet tahot näkivät tämän selvän epäkohdan, joka kohdistuu pitkälti pohjoismaiseen teollisuuteen. Suomalainen ja ruotsalainen metsäteollisuus on etujoukoissa irtautumassa fossiilitaloudesta ja siirtynyt jo voimalla uusiutuviin energianlähteisiin. Tätä kehitystä nyt jarrutetaan. EU:n lainsäädäntökoneiston krooninen biomassa-allergia levisi nyt myös päästökauppaan, toteaa Metsäteollisuus ry:n päästökauppa-asiantuntija Heikki Vierimaa.

Myös meriliikenteen liittäminen nykyiseen päästökauppajärjestelmään sekä uusi tieliikenteen päästökauppa kasvattavat metsäteollisuuden kustannuksia. Suomen metsäteollisuuden tuotteista yli 90 % menee vientiin, mikä tapahtuu meriteitse. Raaka-ainetta tehtaille kuljetetaan puolestaan tieliikenteessä. Päästökauppa aiheuttaa molempiin kuljetusmuotoihin lisäkustannuksia. Päästökauppadirektiivin lopulliset neuvottelutulokset eivät ole vielä julkisia, joten lopullinen arvio metsäteollisuudelle koituvista kustannuksista on vielä osin epäselvä.

Lisäregulaatiota metsäteollisuudelle on tulossa myös muista Fit for 55 -ilmastopaketin osista. Vaarana on, että energiatehokkuusdirektiivi rajoittaa päästöttömän energian käyttöä, joka on tärkeä osa sähköistymistä sekä kehitysvaiheessa olevia hiilidioksidin talteenottoa ja vetytaloutta. Uusiutuvan energian edistämistä koskeva direktiivi puolestaan uhkaa rajoittaa puunjalostusta, ja energiaverodirektiivi saattaa myös osaltaan lisätä valmistavan teollisuuden kustannuksia.

- Suomen on syytä pitää lopuissa Fit for 55 -paketin neuvotteluissa puunjalostuksen puolta sekä välttää lisäkustannuksia EU-lainsäädännön toimeenpanossa sekä kansallisissa päätöksissä. On muistettava, että metsäteollisuuden ilmastotiekartan mukaan alan tehtaat voivat irtautua fossiilisista päästöistä lähes kokonaan vuoteen 2035 mennessä ja että alan tuotteet tuottavat jo nykyisin noin 16 miljoonan hiilidioksiditonnin ilmastohyödyn, kun ne korvaavat enemmän päästöjä aiheuttavia tuotteita. Lisäksi alalla on suuri merkitys kansantaloudelle, työllisyydelle sekä huoltovarmuudelle Suomessa, sanoo Vierimaa.

Lisätiedot: Heikki Vierimaa, energia- ja päästökauppa-asiantuntija, Metsäteollisuus ry, p. 040 830 4094, heikki.vierimaa@forestindustries.fi

Suomi on maailman suurimpia sellun, paperin ja kartongin tuottajia sekä Euroopan kärkeä sahatavaran tuottajana. Metsäteollisuuden laaja kotimainen arvoketju työllistää noin 74 000 suomalaista ja vastaa noin viidenneksestä maamme tavaraviennistä. Suomalainen metsäteollisuus tunnetaan myös metsävaroja kasvattavasta osaamisestaan sekä uutta luovista innovaatioistaan. Metsäteollisuus ry toimii 72 metsäteollisuusyrityksen elinkeino- ja työelämäpoliittisena edunvalvojana.

Internet: www.metsateollisuus.fi
Twitter: http://twitter.com/metsateollisuus

________________________________________________________________________

Internet: www.forestindustries.fi

Finland is one of the world's largest producer of pulp, paper and paperboard in addition to being one of Europe's largest producers of sawn timber. The forest industry directly and indirectly employs approximately 74,000 people. The industry's multiplier effects extend broadly into surrounding society. Finland has a unique opportunity to pioneer the bioeconomy thanks to the abundant forest resources, sustainable forestry practices and the first-rate expertise and competence of the forest cluster as a whole.