Oulun yliopiston vesietsivä jäljittää veden sormenjälkiä selvittääkseen lumen merkityksen ekosysteemille ja vesistöillemme

Tarkalleen ottaen tutkijat mittaavat raskaampien ja kevyempien isotooppien suhdetta vedessä. Nämä isotoopit ovat apulaisprofessori ja akatemiatutkija Pertti Ala-Ahon tutkimuksen pääaihe.
Isotooppien suhteeseen keskittyvää tiedettä käytetään monenlaiseen etsivätyöhön. Rikostutkimuksessa voidaan käyttää isotooppeja selvittämään tuntemattoman vainajan henkilöllisyyttä ja elintarviketutkijat saattavat pyrkiä selvittämään lihan tai kasvisten todellisen alkuperän isotooppien avulla. Vesi joka virtaa elollisten olentojen ja kasvien läpi jättää jälkensä, esimerkiksi ihmisen hiuksiin ja vereen.
Ala-Aho on kotoisin Oulun seudulta ja kuulostaa siltä että tutkija on viihtynyt lähinnä korkeammilla leveysasteilla - hän kertoo tekemästään lumitutkimuksesta Skotlannissa, Alaskassa, pitkin Suomen Lappia sekä uusimmalla mittausasemallaan Oulun yliopiston takapihalla. Uusi asema on osa Ala-Ahon omaa SNOMLT-nimistä akatemiaprojektia, jossa hän johtaa ryhmää joka pyrkii selvittämään lumen salaisuudet.
Lumen ja sulamisveden merkitys vesivaroillemme ja ekosysteemeille saattaa olla nykytietämystä suurempi
Vastasataneella lumella on tietynlainen, melko kevyt isotooppijälki. Yksinkertaistaen voimme ajatella, että talviaikaan veden haihtuminen on hidasta, koska vähäinen talviauringon energia ei riitä muuttamaan raskaampia, hitaampia isotooppeja nesteestä vesihöyryksi. Kesäsateen isotooppijälki on paljon raskaampi, koska haihduntaa tapahtuu paljon ja siten myös raskaammat vesimolekyylit päätyvät ilmakehään ja sieltä piristämään lomakauttamme sateen muodossa. Ala-Aho tutkii, muuttuuko talvihangen isotooppijälki raskaammaksi talven aikana, esimerkiksi lumen, ilmakehän ja maaperän rajapinnoissa tapahtuvissa reaktioissa.
Miksi isotooppijäljen muutoksella on merkitystä hydrologialle? Kun tutkijat analysoivat pohjoisten pintavesien isotooppijälkeä, he tekevät olettamuksen veden alkuperästä sen raskauden perusteella: onko näytteessä enemmän keveää talvihankea vai raskasta kesän ukkoskuuroa? Ala-Aho uskoo, että osa kesäsateeksi oletetusta raskaammasta vedestä saattaakin olla peräisin lumihangesta, jonka isotooppijälki on muuttunut talven aikana raskaammaksi. Lumi siis saattaakin jättää kesäsateen sormenjälkiä hämätäkseen vesietsivää.
Siten pohjavetemme, jokien ja järviemme vesi ja metsien kasvien ja puiden käyttämä vesi saattaakin olla riippuvaisempaa lumien sulamisvedestä kuin olemme ajatelleet. Lumen ja sulamisvesien määrä tulee vahenemään ilmastonmuutoksen myötä, ja siksi on tärkeää tietää millaisia vaikutuksia tällä on vesivaroillemme, metsillemme ja muulle kasvillisuudelle – ja toki meille vedestä riippuvaisille ihmisille myös.
Datavirtaa valjastamassa
Vesistötutkimuksen osaamiskeskus kehittää uusinta mittaustekniikkaa ja datan keräämisen ja tallentamisen automatisointia jokiympäristön digitaalista kaksosta varten. Osaamiskeskuksen akatemiarahoitteinen Hydro RI platform-projekti on mahdollistanut Ala-Ahon ryhmälle uuden Picarro-isotooppianalysaattorin. Picarro tekee lumen isotooppianalyysit automaattisesti käyttäen Freiburgin yliopiston ja UGT:n kehittämää näytteenottosysteemiä. Digitalisaation kehittäminen on Ala-Ahon toinen haaste apulaisprofessorina: yksittäisen tutkimuksen tekeminen ja tulosten saaminen ei enää riitä. Kerätty data on järjestettävä, käsiteltävä ja analysoitava siten että se on käyttökelpoista muille tutkijoille, digitaalisille kaksosille ja tulevaisuudessa kehitettäville malleille – muutoin se hukkuu loputtoman datan virtaan. Datavirta on valjastettava digitalisaation toteutumiseksi, ja se vaatii tarkkaa suunnittelua, automatisaatiota ja uusia teknisiä ratkaisuja.
Oulun yliopisto tekee läheistä yhteistyötä alan tutkimuslaitosten kanssa. Vesitekniikan uudella resursoinnilla vahvistetaan myös vesitekniikan yritysyhteistyötä ja tutkimuksen tuomien ratkaisujen soveltamista käytäntöön laajasti Suomessa ja kansainvälisesti. Vesitekniikan tutkimusta rahoittavat muiden muassa Suomen Akatemia ja Maa- ja vesitekniikan tuki ry.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Apulaisprofessori Pertti Ala-Aho, 050 3500 801, pertti.ala-Aho@oulu.fi
Tutkijasivu: https://www.oulu.fi/fi/tutkijat/pertti-ala-aho
Viestintäasiantuntija Kaisu Koivumäki, 050 4344 261, kaisu.koivumaki@oulu.fi
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Oulun yliopisto on monitieteinen, kansainvälisesti toimiva tiedeyliopisto. Tuotamme uutta tietoa ja ratkaisuja kestävämmän tulevaisuuden rakentamiseksi sekä koulutamme osaajia muuttuvaan maailmaan. Tärkeimmissä yliopistovertailuissa Oulun yliopisto sijoittuu kolmen prosentin kärkeen maailman yliopistojen joukossa. Meitä yliopistolaisia on noin 17 000.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto
Oulun yliopiston opiskelijavalinta on valmistunut1.7.2025 05:51:00 EEST | Tiedote
Oulun yliopiston opiskelijavalinnan tulokset on julkaistu. Syksyllä 2025 yliopiston suomenkielisissä kandidaatti- ja maisteriohjelmissa aloittaa yli 2700 uutta opiskelijaa.
Kemiallinen vakoilija, ksenon, paljastaa esimerkiksi syöpäsolujen jälkiä – Oulussa kehitettiin uusia työkaluja NMR-signaalin tulkintaan30.6.2025 05:02:00 EEST | Tiedote
Ksenonatomi toimii kuin vakoilija, jonka NMR-signaalissa erottuvat ympäristön pienimmätkin muutokset. Oulun yliopiston NMR-tutkimusyksikössä on kehitetty laskennallisteoreettisia työkaluja, jotka avaavat uusia mahdollisuuksia käyttää ksenonkaasua biosensorina.
Susien pääkallot paljastavat susikannan vaihtuneen Fennoskandiassa25.6.2025 05:04:00 EEST | Tiedote
Oulun yliopiston tutkijoiden johtama uusi tutkimus on paljastanut silmiinpistäviä muutoksia Suomen, Norjan ja Ruotsin susien kallon muodossa, mikä heijastaa merkittävää susipopulaation vaihtumista 1900-luvulla.
Euroopan suurin magneettisen resonanssin konferenssi kokoaa lähes 700 tutkijaa Ouluun24.6.2025 07:03:00 EEST | Tiedote
Magneettista resonanssia eri aloilla kemiasta lääketieteeseen soveltavia kansainvälisiä asiantuntijoita kokoontuu Ouluun 6.–10.7.2025 EUROMAR-konferenssiin. Lähes 700 osallistujallaan se on yksi suurimmista Oulussa järjestetyistä kansainvälisistä tieteellisistä kokouksista.
Tutkijat kehittävät älykkäitä bioteknologisia ratkaisuja pohjoisista luonnonvaroista24.6.2025 05:50:00 EEST | Tiedote
Oulun yliopiston johtama uusi tutkimushanke WaVes – Smart Innovative Biotechnology from Arctic Plant-Derived Waxes and NanoBiomaterials keskittyy hyödyntämään arktisista kasveista, kuten pohjoisista marjoista ja kuusen neulasista, saatavia vaha- ja nanobiomateriaaleja korkeaa lisäarvoa tuottavien bioteknologisten sovellusten kehittämisessä. Tavoitteena on edistää kestävää biotaloutta ja luonnonvarojen vastuullista hyödyntämistä erityisesti pohjoisilla alueilla.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme