Väitös: Vauvaiän yöheräily on yhteydessä lapsen kehitykseen

2.1.2023 10:40:44 EET | Tampereen yliopisto | Tiedote

Jaa

Lapsen elämän ensivaiheissa yöheräämiset ovat hyvin tavallisia. Yöheräily huolestuttaa vanhempia ja vaikuttaa vanhempien univajeen kautta koko perheen hyvinvointiin. Signaloidusta heräilystä puhutaan silloin, kun lapsi viestii heräämisen vanhemmilleen esimerkiksi itkemällä ja vanhemman apua tarvitaan uudelleen nukahtamiseen. Psykologian maisteri Tiina Mäkelä tutki väitöskirjassaan signaloidun yöheräilyn yhteyttä lapsen kehitykseen kahden ensimmäisen elinvuoden aikana monipuolisia menetelmiä hyödyntäen.

Tiina Mäkelän väitöskirjatutkimus osoitti, että tietyt kehityksen osa-alueet ovat vahvemmin yhteydessä signaloituun yöheräilyyn. Tällaisia alueita olivat sosio-emotionaalinen käyttäytyminen, toiminnanohjauksen taidot sekä sosiaalinen tiedonkäsittely. Väitöstutkimuksessa vertailtiin lapsia, jotka vanhempien raportoimana heräsivät kahdeksan kuukauden ikäisinä yli kolme kertaa yössä ja lapsia, jotka heräsivät enimmillään kerran yössä.

– Tutkimuksessani havaittiin, että lapsilla, jotka heräilivät useasti yön aikana, oli kahden vuoden iässä vanhempien raportoimana vähemmän taitoja käyttäytymisen säätelyyn sekä alhaisempi sosiaalinen pystyvyys kuin lapsilla, jotka eivät heräilleet. Lisäksi heräilevät lapset suoriutuivat heikommin toiminnanohjauksen tehtävästä, ja tarkkaavuus emotionaalisiin kasvoihin oli erilaista kuin lapsilla, jotka eivät heräilleet kahdeksan kuukauden ikäisinä, Mäkelä kertoo.

Toiminnanohjaustehtävässä lasten tuli oppia ennakoimaan ärsykkeen esiintymispaikkaa sekä ehkäistä aiemmin opittua reaktiotapaa.

– Lisäksi tutkimuksessani havaittiin, että heräily on usein pitkittyvä ilmiö. Molemmissa ryhmissä heräily väheni iän myötä, mutta lapset, jotka heräilivät öisin kahdeksan kuukauden iässä, heräsivät useammin yössä myös puolitoistavuotiaana ja vielä kaksivuotiaana, Mäkelä jatkaa.

Tutkimus osoitti myös, että unen määrässä ja laadussa oli eroja ryhmien välillä, kun niitä tarkasteltiin kaksivuotiaaksi asti. Heräilevillä lapsilla kokonaisunen pituus oli lyhyempi kuin lapsilla, jotka eivät heräilleet. Heräilevät lapset eivät kuitenkaan korvanneet untaan pidemmillä päiväunilla, koska päiväunen pituudessa ei ryhmien välillä ollut eroja. Lisäksi heräilevät lapset olivat pidempiä aikoja hereillä yöllä kuin lapset, jotka eivät heräilleet.

Pitäisikö vanhempien olla huolissaan heräilevistä lapsistaan?

– On totta, että tutkimuksessa löydettiin eroja näiden kahden ryhmän välillä. On silti tärkeää muistaa, että erot lasten välillä olivat pieniä, Mäkelä muistuttaa.

– Signaloidun yöheräilyn määrää olisi hyvä systemaattisesti arvioida neuvolakäyntien aikana. Mikäli lapsella on useita signaloituja yöheräämisiä vielä kahdeksan kuukauden iän jälkeenkin, lapsen unta ja kehitystä tulisi seurata. Lisäksi vanhempia tulisi ohjata lapsen unen ja itsesäätelyn taitojen tukemiseen, Mäkelä jatkaa.

Tiina Mäkelän väitöskirjatutkimus vahvistaa, että erityisesti sosio-emotionaalinen käyttäytyminen, toiminnanohjaus ja sosiaalisen informaation prosessointi ovat yhteydessä varhaisvaiheen heräilyyn. On mahdollista, että signaloitu yöheräily on osa itsesäätelyn kehityksellistä vaikeutta, joka saattaa altistaa lapset mahdollisille myöhemmille itsesäätelyn ja tunteidensäätelyn vaikeuksille.

Tiina Mäkelä on neuropsykologian erikoispsykologi, joka työskentelee Tampereen yliopistossa CHILD-SLEEP-tutkimushankkeessa. CHILD-SLEEP-tutkimuksessa seurataan samojen lasten kehitystä myös kouluiässä.

Väitöstilaisuus lauantaina 7. tammikuuta

Psykologian maisteri Tiina Mäkelän psykologian alaan kuuluva väitöskirja Signaled night awakening in infancy: Associations with psychomotor development, executive functioning, social information processing, and socio-emotional behavior tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa 7.1.2023 klo 12, Päätalon auditoriossa D11 (Kalevantie 4, Tampere). Vastaväittäjänä toimii professori Mari Hysing Bergenin yliopistosta. Kustoksena toimii dosentti Anneli Kylliäinen yhteiskuntatieteiden tiedekunnasta.

Avainsanat

lapsen kehitys lapset neuropsykologia nukkuminen psykologia tutkimus vauvat väitöskirja yöheräily

Yhteyshenkilöt

Tiina Mäkelä
tiina.makela@tuni.fi

Kuvat

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Tampereen yliopisto
Kalevantie 4
33014 TAMPEREEN YLIOPISTO

p. 0294 5211 https://www.tuni.fi

Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto

Pitäisikö robotteja kouluttaa kuin lapsia?6.2.2026 11:10:26 EET | Tiedote

Tuoreessa väitöstutkimuksessaan Quentin Houbre tarkastelee, kuinka robotit voivat tunnistaa ja oppia uusia taitoja itsenäisesti mallintamalla ihmisen kognitiivisia toimintoja, erityisesti uteliaisuutta. Houbre sai inspiraation työhönsä lasten tavasta oppia. Tutkimus osoittaa, että kun havainnointiin, tarkkaavaisuuteen, muistamiseen ja oppimiseen liittyvät kognitiiviset mekanismit integroidaan robottijärjestelmiin, robotit kykenevät laajentamaan osaamistaan jatkuvasti.

Tutkimuksen mukaan joustavasti hybridityötä tekevät akateemiset ympäristöt ovat tuottavimpia5.2.2026 14:00:00 EET | Tiedote

Viime aikoina moni organisaatio on kiristänyt etätyökäytäntöjään ja huolestuttanut työntekijöitään läsnätyön vaatimuksilla. Tuoreen Tampereen ja Turun yliopistojen tekemän tutkimuksen mukaan tuottavimmat akateemiset työympäristöt rakentuvat hybridityölle. Tilojen käyttäjät on otettava aidosti mukaan muutosprosessiin ja järjestettävä tilaratkaisut työtehtävien mukaan, muuten tilat eivät toimi henkilöstön arjessa.

Muistisairauteen sairastuneet toivovat oikea-aikaista ja koordinoitua kuntoutusta3.2.2026 14:18:59 EET | Tiedote

Muistisairautta sairastavien ihmisten kuntoutus on oleellinen keino ylläpitää arjen toimintakykyä ja hyvinvointia. Tampereen yliopistossa toteutettu tutkimus havaitsi, että muistisairaat ihmiset kokevat haasteita kuntoutukseen pääsyssä, ja tie palveluihin on monelle sattumanvarainen.

Purkuvimmasta kulttuuria ja ympäristöä säilyttävään korjaamiseen3.2.2026 09:15:00 EET | Tiedote

Suomessa on purkumyönteinen ilmapiiri. Tähän johtopäätökseen tulivat arkkitehtuurin tutkijat Iida Kalakoski ja Riina Sirén kirjoittaessaan tietokirjaa rakennusten purkamisesta. Uudessa tutkimuksessaan tutkijat sukeltavat yhä syvemmälle suomalaisten rakennusalan toimijoiden asenteisiin korjausrakentamista kohtaan.

Tampereen yliopiston tutkijat kehittävät markkinoille täysin uudenlaista infektiolääkettä30.1.2026 08:50:00 EET | Tiedote

Tampereen yliopiston Louhi-projektissa keskitytään erityisesti kroonisia keuhkoinfektioita aiheuttaviin ei-tuberkuloottisiin mykobakteereihin, joiden aiheuttamat sairaudet ovat yleistymässä maailmanlaajuisesti. Kehitettävä hoitokonsepti on sovellettavissa myös muihin kroonisiin infektiosairauksiin. Projekti on saanut Business Finlandin Research to Business -rahoituksen.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme