Väitös: Vauvaiän yöheräily on yhteydessä lapsen kehitykseen

2.1.2023 10:40:44 EET | Tampereen yliopisto | Tiedote

Jaa

Lapsen elämän ensivaiheissa yöheräämiset ovat hyvin tavallisia. Yöheräily huolestuttaa vanhempia ja vaikuttaa vanhempien univajeen kautta koko perheen hyvinvointiin. Signaloidusta heräilystä puhutaan silloin, kun lapsi viestii heräämisen vanhemmilleen esimerkiksi itkemällä ja vanhemman apua tarvitaan uudelleen nukahtamiseen. Psykologian maisteri Tiina Mäkelä tutki väitöskirjassaan signaloidun yöheräilyn yhteyttä lapsen kehitykseen kahden ensimmäisen elinvuoden aikana monipuolisia menetelmiä hyödyntäen.

Tiina Mäkelän väitöskirjatutkimus osoitti, että tietyt kehityksen osa-alueet ovat vahvemmin yhteydessä signaloituun yöheräilyyn. Tällaisia alueita olivat sosio-emotionaalinen käyttäytyminen, toiminnanohjauksen taidot sekä sosiaalinen tiedonkäsittely. Väitöstutkimuksessa vertailtiin lapsia, jotka vanhempien raportoimana heräsivät kahdeksan kuukauden ikäisinä yli kolme kertaa yössä ja lapsia, jotka heräsivät enimmillään kerran yössä.

– Tutkimuksessani havaittiin, että lapsilla, jotka heräilivät useasti yön aikana, oli kahden vuoden iässä vanhempien raportoimana vähemmän taitoja käyttäytymisen säätelyyn sekä alhaisempi sosiaalinen pystyvyys kuin lapsilla, jotka eivät heräilleet. Lisäksi heräilevät lapset suoriutuivat heikommin toiminnanohjauksen tehtävästä, ja tarkkaavuus emotionaalisiin kasvoihin oli erilaista kuin lapsilla, jotka eivät heräilleet kahdeksan kuukauden ikäisinä, Mäkelä kertoo.

Toiminnanohjaustehtävässä lasten tuli oppia ennakoimaan ärsykkeen esiintymispaikkaa sekä ehkäistä aiemmin opittua reaktiotapaa.

– Lisäksi tutkimuksessani havaittiin, että heräily on usein pitkittyvä ilmiö. Molemmissa ryhmissä heräily väheni iän myötä, mutta lapset, jotka heräilivät öisin kahdeksan kuukauden iässä, heräsivät useammin yössä myös puolitoistavuotiaana ja vielä kaksivuotiaana, Mäkelä jatkaa.

Tutkimus osoitti myös, että unen määrässä ja laadussa oli eroja ryhmien välillä, kun niitä tarkasteltiin kaksivuotiaaksi asti. Heräilevillä lapsilla kokonaisunen pituus oli lyhyempi kuin lapsilla, jotka eivät heräilleet. Heräilevät lapset eivät kuitenkaan korvanneet untaan pidemmillä päiväunilla, koska päiväunen pituudessa ei ryhmien välillä ollut eroja. Lisäksi heräilevät lapset olivat pidempiä aikoja hereillä yöllä kuin lapset, jotka eivät heräilleet.

Pitäisikö vanhempien olla huolissaan heräilevistä lapsistaan?

– On totta, että tutkimuksessa löydettiin eroja näiden kahden ryhmän välillä. On silti tärkeää muistaa, että erot lasten välillä olivat pieniä, Mäkelä muistuttaa.

– Signaloidun yöheräilyn määrää olisi hyvä systemaattisesti arvioida neuvolakäyntien aikana. Mikäli lapsella on useita signaloituja yöheräämisiä vielä kahdeksan kuukauden iän jälkeenkin, lapsen unta ja kehitystä tulisi seurata. Lisäksi vanhempia tulisi ohjata lapsen unen ja itsesäätelyn taitojen tukemiseen, Mäkelä jatkaa.

Tiina Mäkelän väitöskirjatutkimus vahvistaa, että erityisesti sosio-emotionaalinen käyttäytyminen, toiminnanohjaus ja sosiaalisen informaation prosessointi ovat yhteydessä varhaisvaiheen heräilyyn. On mahdollista, että signaloitu yöheräily on osa itsesäätelyn kehityksellistä vaikeutta, joka saattaa altistaa lapset mahdollisille myöhemmille itsesäätelyn ja tunteidensäätelyn vaikeuksille.

Tiina Mäkelä on neuropsykologian erikoispsykologi, joka työskentelee Tampereen yliopistossa CHILD-SLEEP-tutkimushankkeessa. CHILD-SLEEP-tutkimuksessa seurataan samojen lasten kehitystä myös kouluiässä.

Väitöstilaisuus lauantaina 7. tammikuuta

Psykologian maisteri Tiina Mäkelän psykologian alaan kuuluva väitöskirja Signaled night awakening in infancy: Associations with psychomotor development, executive functioning, social information processing, and socio-emotional behavior tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa 7.1.2023 klo 12, Päätalon auditoriossa D11 (Kalevantie 4, Tampere). Vastaväittäjänä toimii professori Mari Hysing Bergenin yliopistosta. Kustoksena toimii dosentti Anneli Kylliäinen yhteiskuntatieteiden tiedekunnasta.

Avainsanat

lapsen kehitys lapset neuropsykologia nukkuminen psykologia tutkimus vauvat väitöskirja yöheräily

Yhteyshenkilöt

Tiina Mäkelä
tiina.makela@tuni.fi

Kuvat

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Tampereen yliopisto
Kalevantie 4
33014 TAMPEREEN YLIOPISTO

p. 0294 5211 https://www.tuni.fi

Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto

MoniCardi yhteistyöhön maailman johtavan uuden sukupolven siruvalmistajan kanssa12.11.2025 14:43:29 EET | Tiedote

Tampereen yliopiston tuore spinoff-yritys MoniCardi ja yhdysvaltalainen Ambiq ovat julkaisseet yhdessä teknisen selvityksen, joka osoittaa MoniCardin sydänanalytiikan toimivuuden Ambiqin edistyneillä mikrosiruilla. Yhteistyön ansiosta esimerkiksi hyvinvointia ja sydänsairauksia voidaan seurata yhä moninaisimmilla laitteilla entistä helpommin ja tehokkaammin.

Yhteenkuuluvuuden johtaminen voi olla avain työpaikan kasvuun10.11.2025 13:31:30 EET | Tiedote

Keskustelu suomalaisen johtamisen haasteista saa tuoreen näkökulman Tampereen yliopiston Työelämän tutkimuskeskuksen uudesta tutkimuksesta. Tulosten mukaan työpaikan yhteenkuuluvuuden – eli työyhteisön identiteetin – johtaminen voi olla ratkaiseva tekijä kasvun ja innovaatioiden synnyttämisessä. Vielä vaikuttavampia tuloksia saavutetaan, kun yhteenkuuluvuutta johdetaan yhdessä.

Väitös: Yhteisöllisyys ja yksilölliset voimavarat tukevat opiskelijoiden hyvinvointia poikkeusaikoina10.11.2025 11:10:45 EET | Tiedote

Väitöstutkimuksessaan psykologian maisteri Tiia Toivonen tarkasteli suomalaisten korkeakouluopiskelijoiden opiskeluhyvinvointia ja yhteisöllisyyttä koronapandemian aikana ja sen jälkeen. Tutkimus osoittaa, että opiskeluhyvinvoinnin tukeminen edellyttää sekä yhteisöllisten että yksilöllisten voimavarojen vahvistamista – myös poikkeusaikojen jälkeen.

Väitös: Sarveiskalvon limbus-alueen mallinnus auttaa kehittämään sokeuden kantasoluhoitoja5.11.2025 08:50:00 EET | Tiedote

Diplomi-insinööri Maija Kauppila hyödynsi väitöstutkimuksessaan ihmisen monikykyisistä kantasoluista erilaistettuja limbaalisia kantasoluja ja kehitti 3D-biotulostamalla laboratoriomallin ihmisen sarveiskalvon limbuksesta. Tulokset voivat tulevaisuudessa parantaa hoitomahdollisuuksia potilaille, jotka kärsivät vaikeasta sarveiskalvoperäisestä sokeudesta.

Väitös: Renessanssiteatterin tutkimus toi uutta tietoa Shakespearesta4.11.2025 09:30:00 EET | Tiedote

Väitöstutkimuksessaan FM Niko Suominen tutkii Englannin renessanssiteatteria puhujalavana ja sillä esitettyjä näytelmiä useiden vuosikymmenten halki käytyinä väittelyketjujen sarjoina. Väitöstutkimus tarjoaa uutta tietoa niin Shakespearen kuin hänen aikalaistensa toimijuudesta sekä julkisista näkökannoista ja haastaa siten totunnaiset nykyluennat.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme