Tampereen yliopisto

Väitös: Vauvaiän yöheräily on yhteydessä lapsen kehitykseen

Jaa
Lapsen elämän ensivaiheissa yöheräämiset ovat hyvin tavallisia. Yöheräily huolestuttaa vanhempia ja vaikuttaa vanhempien univajeen kautta koko perheen hyvinvointiin. Signaloidusta heräilystä puhutaan silloin, kun lapsi viestii heräämisen vanhemmilleen esimerkiksi itkemällä ja vanhemman apua tarvitaan uudelleen nukahtamiseen. Psykologian maisteri Tiina Mäkelä tutki väitöskirjassaan signaloidun yöheräilyn yhteyttä lapsen kehitykseen kahden ensimmäisen elinvuoden aikana monipuolisia menetelmiä hyödyntäen.
Tiina Mäkelä (Kuva: Jenni Lauttia)
Tiina Mäkelä (Kuva: Jenni Lauttia)
Tiina Mäkelän väitöskirjatutkimus osoitti, että tietyt kehityksen osa-alueet ovat vahvemmin yhteydessä signaloituun yöheräilyyn. Tällaisia alueita olivat sosio-emotionaalinen käyttäytyminen, toiminnanohjauksen taidot sekä sosiaalinen tiedonkäsittely. Väitöstutkimuksessa vertailtiin lapsia, jotka vanhempien raportoimana heräsivät kahdeksan kuukauden ikäisinä yli kolme kertaa yössä ja lapsia, jotka heräsivät enimmillään kerran yössä.
 
– Tutkimuksessani havaittiin, että lapsilla, jotka heräilivät useasti yön aikana, oli kahden vuoden iässä vanhempien raportoimana vähemmän taitoja käyttäytymisen säätelyyn sekä alhaisempi sosiaalinen pystyvyys kuin lapsilla, jotka eivät heräilleet. Lisäksi heräilevät lapset suoriutuivat heikommin toiminnanohjauksen tehtävästä, ja tarkkaavuus emotionaalisiin kasvoihin oli erilaista kuin lapsilla, jotka eivät heräilleet kahdeksan kuukauden ikäisinä, Mäkelä kertoo.
 
Toiminnanohjaustehtävässä lasten tuli oppia ennakoimaan ärsykkeen esiintymispaikkaa sekä ehkäistä aiemmin opittua reaktiotapaa.
 
– Lisäksi tutkimuksessani havaittiin, että heräily on usein pitkittyvä ilmiö. Molemmissa ryhmissä heräily väheni iän myötä, mutta lapset, jotka heräilivät öisin kahdeksan kuukauden iässä, heräsivät useammin yössä myös puolitoistavuotiaana ja vielä kaksivuotiaana, Mäkelä jatkaa.
 
Tutkimus osoitti myös, että unen määrässä ja laadussa oli eroja ryhmien välillä, kun niitä tarkasteltiin kaksivuotiaaksi asti. Heräilevillä lapsilla kokonaisunen pituus oli lyhyempi kuin lapsilla, jotka eivät heräilleet. Heräilevät lapset eivät kuitenkaan korvanneet untaan pidemmillä päiväunilla, koska päiväunen pituudessa ei ryhmien välillä ollut eroja. Lisäksi heräilevät lapset olivat pidempiä aikoja hereillä yöllä kuin lapset, jotka eivät heräilleet.
 

Pitäisikö vanhempien olla huolissaan heräilevistä lapsistaan?

 

– On totta, että tutkimuksessa löydettiin eroja näiden kahden ryhmän välillä. On silti tärkeää muistaa, että erot lasten välillä olivat pieniä, Mäkelä muistuttaa.

– Signaloidun yöheräilyn määrää olisi hyvä systemaattisesti arvioida neuvolakäyntien aikana. Mikäli lapsella on useita signaloituja yöheräämisiä vielä kahdeksan kuukauden iän jälkeenkin, lapsen unta ja kehitystä tulisi seurata. Lisäksi vanhempia tulisi ohjata lapsen unen ja itsesäätelyn taitojen tukemiseen, Mäkelä jatkaa.

Tiina Mäkelän väitöskirjatutkimus vahvistaa, että erityisesti sosio-emotionaalinen käyttäytyminen, toiminnanohjaus ja sosiaalisen informaation prosessointi ovat yhteydessä varhaisvaiheen heräilyyn. On mahdollista, että signaloitu yöheräily on osa itsesäätelyn kehityksellistä vaikeutta, joka saattaa altistaa lapset mahdollisille myöhemmille itsesäätelyn ja tunteidensäätelyn vaikeuksille.

Tiina Mäkelä on neuropsykologian erikoispsykologi, joka työskentelee Tampereen yliopistossa CHILD-SLEEP-tutkimushankkeessa. CHILD-SLEEP-tutkimuksessa seurataan samojen lasten kehitystä myös kouluiässä.

Väitöstilaisuus lauantaina 7. tammikuuta

Psykologian maisteri Tiina Mäkelän psykologian alaan kuuluva väitöskirja Signaled night awakening in infancy: Associations with psychomotor development, executive functioning, social information processing, and socio-emotional behavior tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa 7.1.2023 klo 12, Päätalon auditoriossa D11 (Kalevantie 4, Tampere). Vastaväittäjänä toimii professori Mari Hysing Bergenin yliopistosta. Kustoksena toimii dosentti Anneli Kylliäinen yhteiskuntatieteiden tiedekunnasta.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Tiina Mäkelä
tiina.makela@tuni.fi

Kuvat

Tiina Mäkelä (Kuva: Jenni Lauttia)
Tiina Mäkelä (Kuva: Jenni Lauttia)
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Tampereen yliopisto
Tampereen yliopisto
Kalevantie 4
33014 TAMPEREEN YLIOPISTO

p. 0294 5211https://www.tuni.fi

Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa. 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto

Väitös: Tekonivelinfektioiden hoitotuloksissa on vaihtelua leikkaustekniikoiden välillä11.4.2024 08:15:00 EEST | Tiedote

Tekonivelinfektio on vakava tekonivelleikkauksen jälkeinen komplikaatio, joka kehittyy arviolta 1–2 prosentille potilaista. Tekonivelinfektioiden tehokas hoito perustuu uusintaleikkaukseen sekä mikrobilääkehoitoon. Lääketieteen kandidaatti Rasmus Liukkonen selvitti väitöstutkimuksessaan tekonivelinfektioiden epidemiologiaa ja hoitomenetelmien käyttöä. Lisäksi hän vertaili, miten hoidon ennuste eroaa eri leikkausmenetelmien välillä.

Väitös: Kokemus omalääkäristä turvaa terveydenhuollon palvelujen käyttöä ja lisää tyytyväisyyttä niihin10.4.2024 10:15:00 EEST | Tiedote

LL Emmi Lautamatin väitöstutkimus paljastaa uutta tietoa omalääkärin luoman hoidon jatkuvuuden merkityksestä suomalaisessa terveydenhuollossa. Kokemus omalääkäristä turvaa terveyskeskus- ja sairaalapalvelujen käyttöä tilanteessa, jossa palvelujen saatavuus on heikkoa. Se myös lisää tyytyväisyyttä terveyspalveluita kohtaan ja tukee lääkitysten säännöllistä käyttöä.

Väitös: Kehitysvammaisten ja ei-kehitysvammaisten näyttelijöiden keskinäinen tuki näyttämöllä tasa-arvoistaa kanssanäyttelemistä9.4.2024 13:00:00 EEST | Tiedote

Kehitysvammaisten näyttelijöiden asema taiteiden kentällä on vahvistunut viime vuosikymmeninä. Kehitysvammaisten ja ei-kehitysvammaisten näyttelijöiden kanssanäyttelemistä on kuitenkin tutkittu vain vähän. Näyttelijä ja tutkija Riikka Papusen taiteellinen väitöstutkimus perustuu hänen kokemuksiinsa näyttelemisestä yhdessä kehitysvammaisten näyttelijöiden kanssa. Papunen ehdottaa uutta tapaa tarkastella näyttelijän ruumista vastavuoroiseen tuen antoon ja vastaanottamiseen perustuvana proteesiruumiina.

Väitös: EU-lobbauksessa kuullaan niitä, joihin luotetaan jo valmiiksi9.4.2024 12:51:15 EEST | Tiedote

EU:n avoimuusrekisterissä on tällä hetkellä rekisteröitynyt yli 12 000 tahoa, jotka pyrkivät vaikuttamaan EU:n politiikkaan ja päätöksentekoon. Rekisteri ei kuitenkaan kerro mitä kyseinen vaikuttaminen, eli lobbaus, pitää sisällään käytännössä. YTM Salla Mikkonen tutki väitöskirjassaan EU-lobbauksen arjen käytänteitä ja sitä, miten lobbarit itse ymmärtävät käytännöt. Tutkimus osoittaa pitkäjänteisen EU-lobbauksen merkityksen. Oleellista on rakentaa luottamus jo ennen vaikuttamista ja se, milloin, miten ja kenen toimesta lobbausta tehdään.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye