Väitös: Vauvaiän yöheräily on yhteydessä lapsen kehitykseen

2.1.2023 10:40:44 EET | Tampereen yliopisto | Tiedote

Jaa

Lapsen elämän ensivaiheissa yöheräämiset ovat hyvin tavallisia. Yöheräily huolestuttaa vanhempia ja vaikuttaa vanhempien univajeen kautta koko perheen hyvinvointiin. Signaloidusta heräilystä puhutaan silloin, kun lapsi viestii heräämisen vanhemmilleen esimerkiksi itkemällä ja vanhemman apua tarvitaan uudelleen nukahtamiseen. Psykologian maisteri Tiina Mäkelä tutki väitöskirjassaan signaloidun yöheräilyn yhteyttä lapsen kehitykseen kahden ensimmäisen elinvuoden aikana monipuolisia menetelmiä hyödyntäen.

Tiina Mäkelän väitöskirjatutkimus osoitti, että tietyt kehityksen osa-alueet ovat vahvemmin yhteydessä signaloituun yöheräilyyn. Tällaisia alueita olivat sosio-emotionaalinen käyttäytyminen, toiminnanohjauksen taidot sekä sosiaalinen tiedonkäsittely. Väitöstutkimuksessa vertailtiin lapsia, jotka vanhempien raportoimana heräsivät kahdeksan kuukauden ikäisinä yli kolme kertaa yössä ja lapsia, jotka heräsivät enimmillään kerran yössä.

– Tutkimuksessani havaittiin, että lapsilla, jotka heräilivät useasti yön aikana, oli kahden vuoden iässä vanhempien raportoimana vähemmän taitoja käyttäytymisen säätelyyn sekä alhaisempi sosiaalinen pystyvyys kuin lapsilla, jotka eivät heräilleet. Lisäksi heräilevät lapset suoriutuivat heikommin toiminnanohjauksen tehtävästä, ja tarkkaavuus emotionaalisiin kasvoihin oli erilaista kuin lapsilla, jotka eivät heräilleet kahdeksan kuukauden ikäisinä, Mäkelä kertoo.

Toiminnanohjaustehtävässä lasten tuli oppia ennakoimaan ärsykkeen esiintymispaikkaa sekä ehkäistä aiemmin opittua reaktiotapaa.

– Lisäksi tutkimuksessani havaittiin, että heräily on usein pitkittyvä ilmiö. Molemmissa ryhmissä heräily väheni iän myötä, mutta lapset, jotka heräilivät öisin kahdeksan kuukauden iässä, heräsivät useammin yössä myös puolitoistavuotiaana ja vielä kaksivuotiaana, Mäkelä jatkaa.

Tutkimus osoitti myös, että unen määrässä ja laadussa oli eroja ryhmien välillä, kun niitä tarkasteltiin kaksivuotiaaksi asti. Heräilevillä lapsilla kokonaisunen pituus oli lyhyempi kuin lapsilla, jotka eivät heräilleet. Heräilevät lapset eivät kuitenkaan korvanneet untaan pidemmillä päiväunilla, koska päiväunen pituudessa ei ryhmien välillä ollut eroja. Lisäksi heräilevät lapset olivat pidempiä aikoja hereillä yöllä kuin lapset, jotka eivät heräilleet.

Pitäisikö vanhempien olla huolissaan heräilevistä lapsistaan?

– On totta, että tutkimuksessa löydettiin eroja näiden kahden ryhmän välillä. On silti tärkeää muistaa, että erot lasten välillä olivat pieniä, Mäkelä muistuttaa.

– Signaloidun yöheräilyn määrää olisi hyvä systemaattisesti arvioida neuvolakäyntien aikana. Mikäli lapsella on useita signaloituja yöheräämisiä vielä kahdeksan kuukauden iän jälkeenkin, lapsen unta ja kehitystä tulisi seurata. Lisäksi vanhempia tulisi ohjata lapsen unen ja itsesäätelyn taitojen tukemiseen, Mäkelä jatkaa.

Tiina Mäkelän väitöskirjatutkimus vahvistaa, että erityisesti sosio-emotionaalinen käyttäytyminen, toiminnanohjaus ja sosiaalisen informaation prosessointi ovat yhteydessä varhaisvaiheen heräilyyn. On mahdollista, että signaloitu yöheräily on osa itsesäätelyn kehityksellistä vaikeutta, joka saattaa altistaa lapset mahdollisille myöhemmille itsesäätelyn ja tunteidensäätelyn vaikeuksille.

Tiina Mäkelä on neuropsykologian erikoispsykologi, joka työskentelee Tampereen yliopistossa CHILD-SLEEP-tutkimushankkeessa. CHILD-SLEEP-tutkimuksessa seurataan samojen lasten kehitystä myös kouluiässä.

Väitöstilaisuus lauantaina 7. tammikuuta

Psykologian maisteri Tiina Mäkelän psykologian alaan kuuluva väitöskirja Signaled night awakening in infancy: Associations with psychomotor development, executive functioning, social information processing, and socio-emotional behavior tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa 7.1.2023 klo 12, Päätalon auditoriossa D11 (Kalevantie 4, Tampere). Vastaväittäjänä toimii professori Mari Hysing Bergenin yliopistosta. Kustoksena toimii dosentti Anneli Kylliäinen yhteiskuntatieteiden tiedekunnasta.

Avainsanat

lapsen kehitys lapset neuropsykologia nukkuminen psykologia tutkimus vauvat väitöskirja yöheräily

Yhteyshenkilöt

Tiina Mäkelä
tiina.makela@tuni.fi

Kuvat

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Tampereen yliopisto
Kalevantie 4
33014 TAMPEREEN YLIOPISTO

p. 0294 5211 https://www.tuni.fi

Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto

Väitös: Uusi suunnittelumenetelmä parantaa teräsrakenteiden luotettavuutta ja säästää materiaalia16.10.2025 08:40:00 EEST | Tiedote

Nykyiset rakennemitoituksen menetelmät eivät kuvaa riittävän tarkasti rakenteiden käyttäytymistä vauriotilanteissa. Tämä voi johtaa joko ylimitoitukseen ja materiaalihukkaan tai alimitoitukseen ja turvallisuusriskeihin. Diplomi-insinööri Lauri Jaamala kehitti väitöstutkimuksessaan uuden suunnittelumenetelmän, jonka avulla voidaan suunnitella entistä tasalaatuisempia ja materiaalitehokkaampia kantavia rakenteita eurooppalaisten rakentamismääräysten mukaisesti.

Väitös: Tarkka tieto junan ja radan vuorovaikutuksesta auttaa kohdentamaan kunnossapitoa15.10.2025 08:15:00 EEST | Tiedote

Väitöstutkimuksessaan diplomi-insinööri Tiia Loponen selvitti, miten eri junakalustot kuormittavat rataa ja miten radan ominaisuudet, kuten kiskon kuluminen, vaikuttavat kuormituksiin Suomen rataverkolla. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää radan kunnossapidon ja käyttömaksujen optimoinnissa.

Tieto tuloasemasta kasvattaa tyytyväisyyttä omiin tuloihin ja vaikuttaa taloudellisiin valintoihin8.10.2025 09:12:44 EEST | Tiedote

Laajan kokeellisen suomalaistutkimuksen tulosten perusteella tieto omasta tuloasemasta vaikuttaa sekä tyytyväisyyteen että käyttäytymiseen. Innovatiivisen tutkimusmenetelmän ansiosta voitiin luotettavasti arvioida tuloasematiedon ja tyytyväisyyden syy–seuraus-suhdetta. Lisäksi tutkimuksessa tarkasteltiin kyselyssä annetun informaation vaikutusta ihmisten todellisiin taloudellisiin valintoihin, mikä on toinen merkittävä uusi elementti tutkimuksessa.

Väitös: Tekoäly avuksi sähköverkkojen hinnoittelun arviointiin8.10.2025 08:40:00 EEST | Tiedote

Sähköverkkomaksujen hinnoittelu on haasteellinen tehtävä: liian korkea taso kuormittaa asiakkaita taloudellisesti, mutta liian matala taso voi heikentää omistajien investointihalukkuutta ja panostuksia verkon ylläpitoon. Väitöstutkimuksessaan DI Joel Seppälä kehitti tekoälypohjaisia menetelmiä, joilla voidaan arvioida sähköverkkopalvelun hinnoittelua yhteiskunnallisen hyödyn näkökulmasta.

Miten rahoittaa tulevaisuuden tiet ja sillat? INTO-hanke etsii vastauksia päätöksenteon tueksi7.10.2025 13:38:29 EEST | Tiedote

Toimiva infrastruktuuri on perusta talouskasvulle, elinkeinoelämän kilpailukyvylle, huoltovarmuudelle ja arjen sujuvuudelle. Samalla julkinen talous velkaantuu, ja merkittäviä panostuksia infrastruktuurin kehittämiseen on yhä vaikeampi tehdä. Tampereen yliopiston johtama kolmevuotinen INTO-hanke hakee ratkaisuja haasteeseen muun muassa tietoon perustuvasta päätöksenteosta ja innovatiivisista rahoitusmalleista.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme