Työterveyslaitos

Jopa 40 prosenttia lyhyempi toipilasaika – TYÖOTE-mallilla torjutaan työkyvyttömyyttä pian koko maassa

Jaa
Potilaat palaavat töihin aiempaa nopeammin, kun työterveyslääkäri ja erikoissairaanhoidon lääkäri tekevät yhteistyötä. Ortopedisissä leikkauksissa toipilasaikoja on pystytty lyhentämään alustavien arvioiden mukaan noin kuukaudella. Valtaosa hyvinvointialueista on ottanut TYÖOTE-mallin käyttöön. Tavoitteena on levittää se paljon työkyvyttömyyttä aiheuttaviin potilasryhmiin sekä perusterveydenhuoltoon ja kuntoutukseen.

Työterveyslaitoksen mediatiedote 4.1.2023

Alustavien kustannusvaikuttavuuslaskelmien mukaan TYÖOTE-mallilla pystytään lyhentämään toipilasaikoja merkittävästi. Taloudellisesti suurin vaikutus tulee tuottavuuden kasvusta, kun potilaat pystyvät palaamaan aiempaa nopeammin töihinsä.

Esimerkiksi lannerangan välilevyleikkauksessa toimintamalli lyhensi toipilasaikaa keskimäärin 29 päivää eli 40 prosenttia lyhyemmäksi kuin kansallinen keskiarvo vastaavassa potilasryhmässä. Myös lonkan ja polven tekonivelleikkauksissa toipilasajat ovat lyhentyneet vähintään neljänneksellä (26–34 päivää).

– Kansallisten arvioiden perusteella yksittäisen sairauspoissaolopäivän kustannus on työnantajalle ja yhteiskunnalle 420 euroa työpäivältä, kertoo professori Janne Martikainen Itä-Suomen yliopistosta.

TYÖOTE-mallissa erikoissairaanhoidossa vältetään kirjoittamasta pitkiä sairauspoissaoloja ja potilaan työkykyyn liittyvät asiat ohjataan työterveyshuoltoon. Näin työkyky tulee arvioitua yksilöllisesti työn kuormitus huomioiden.

Työterveyshuollossa arvioidaan sopivan mittainen sairauspoissaolo yhdessä työntekijän ja työnantajan kanssa. Lisäksi suunnitellaan, millaista kuntoutusta tai työn muokkausta on tarpeen tehdä, jotta työhön paluu sujuisi esimerkiksi leikkauksen jälkeen mahdollisimman hyvin.

Erikoislääkärin ja työterveyslääkärin yhteistyö hyödyttää myös potilasta

Toimintamallissa erikoissairaanhoidon ja työterveyshuollon yhteistyö syvenee, kun eri alojen ammattilaisten osaamista hyödynnetään ristiin. Erikoissairaanhoidosta voidaan ottaa yhteyttä työterveyshuoltoon sähköisellä lähetteellä potilaan luvalla jopa heti diagnoosin yhteydessä.

– Erikoissairaanhoidon lääkärinä on ollut hyödyllistä tukeutua työterveyshuollon osaamiseen. Erityisen hyödyllistä tämä on ollut yksilöllisen työkyvyn arvioinnin kannalta, kertoo neurologian erikoislääkäri Sari Avikainen Sairaala Novasta, Keski-Suomen hyvinvointialueesta.

Sairaala Novassa osastosihteerinä työskentelevä Carita Sironen on tutustunut TYÖOTE-toimintamalliin oman kuntoutumistarinansa kautta. Sirosen selkä leikattiin viime lokakuun lopussa vuosien oirehtimisen jälkeen.

– Minua kuultiin hyvin tarkasti työterveyshuollossa. Leikkaava kirurgi kirjoitti vain kahden viikon sairausloman, ja minulle varattiin jo ennen leikkausta aika työterveyslääkärille ja -fysioterapeutille. Kaikkiaan riitti kuukauden sairausloma. Tässä on koko ajan pystytty ottamaan huomioon toipuminen ja työn luonne, Sironen kertoo.

Toimintamalli laajenee uusiin potilasryhmiin ja myös perusterveydenhuoltoon

Keski-Suomessa käyttöönotettu malli tullaan levittämään koko Suomeen. Vuodenvaihteen jälkeen toimintamalli on käynnistynyt vähintään yhdessä potilasryhmässä valtaosassa hyvinvointialueista, ja muutamalla alueella toimintamallin rakennus on käynnissä tai alkamassa. 

– Eniten kokemuksia TYÖOTE-mallista on ortopedisten leikkausten yhteydessä, mutta malli hyödyttää hyvin monenlaisia potilasryhmiä. Mielenterveyshäiriöt aiheuttavat paljon työkyvyttömyyttä Suomessa, ja onkin hienoa, että nyt useammalla hyvinvointialueella on rakennettu tämä toimintamalli myös masennuspotilaiden avuksi, sanoo ylilääkäri Pauliina Kangas Työterveyslaitoksesta.

Seuraavia etappeja ovat mallin soveltaminen perusterveydenhuoltoon ja kuntoutukseen sekä laajentaminen erikoissairaanhoidossa koskemaan kaikkia potilasryhmiä, jotka aiheuttavat paljon työkyvyttömyyttä.

TYÖOTE-mallin levittämisestä vastaa Työterveyslaitos. Mallin levittämiseksi on tehty pitkäjänteistä työtä, mistä Työterveyslääkäreiden yhdistys palkitsi hankkeen Vuoden työterveystekona 2022. Toiminnan rahoitus on kuitenkin katkolla syyskuussa sosiaali- ja terveysministeriön hankerahoituksen päättyessä.

– Toimintamallin levittäminen on onnistunut hienosti, mutta sen juurruttaminen vaatii aikaa ja tukea. Myös perusterveydenhuollon ja kuntoutuksen mukaan saaminen olisi tärkeä edistysaskel, joka voi tuoda merkittäviä hyötyjä niin työntekijän kuin yhteiskunnan tasolla, sanoo Pauliina Kangas.  

Liitteenä kartta mallin leviämisestä ja tiedotustilaisuuden 4.1.2023 esitysmateriaalit.

Lisätiedot

  • Pauliina Kangas, ylilääkäri, Työterveyslaitos, pauliina.kangas@ttl.fi, p. 030 474 2514
  • Janne Martikainen, professori, Itä-Suomen yliopisto,  janne.martikainen@uef.fi, p. 040 3552600

Tutustu

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Juha Hietanenmediaviestinnän erityisasiantuntijaTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet

Puh:+358504773267juha.hietanen@ttl.fi

Kuvat

Liitteet

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Työterveyslaitos
Työterveyslaitos
Topeliuksenkatu 41 b
00250 Helsinki

+35830 474 1https://www.ttl.fi/

Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin asiantuntija, joka tutkii, palvelee ja vaikuttaa.

Kehitämme asiakkaidemme kanssa hyviä työyhteisöjä ja turvallisia työympäristöjä sekä tuemme työntekijöiden työkykyä. Asiakkaitamme ovat työpaikat, päättäjät, kansalaiset, työterveysyksiköt sekä muut työhyvinvointia kehittävät organisaatiot.

Visiomme on ”Hyvinvointia työstä”, sillä terveellinen, turvallinen ja mielekäs työ luo hyvinvointia. Toimipisteemme sijaitsevat Helsingissä, Kuopiossa, Oulussa, Tampereella ja Turussa. Henkilöstön määrä on noin 500.

Lisätietoja:
Tietoa meistä
Medialle-sivulta löydät asiantuntijoiden yhteystiedot ja aiemmat tiedotteemme
Aineistopankki (logot, asiantuntijoiden kuvat)

Twitter: @tyoterveys (fi), @FIOH (en)

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Työterveyslaitos

Väestörakenteen muutosvaikutuksia tutkiva LIFECON-hanke sai jatkorahoituksen14.6.2024 11:59:53 EEST | Uutinen

Väestörakenteen muutosten elämänkaari- ja talousvaikutuksia tutkiva LIFECON-hanke sai jatkorahoituksen vuoteen 2027 asti. Jatkokaudella hankkeen tutkimuksen ja vuorovaikutustoiminnan on tarkoitus vastata erityisesti ajankohtaisiin, hallituksen ja ministeriöiden tunnistamiin tarpeisiin. LIFECON-hanketta rahoittaa Strategisen tutkimuksen neuvoston (STN) DEMOGRAPHY-ohjelma ja sitä toteuttavat Työterveyslaitos, Helsingin yliopisto ja Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (Etla).

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye