Jopa 40 prosenttia lyhyempi toipilasaika – TYÖOTE-mallilla torjutaan työkyvyttömyyttä pian koko maassa
Työterveyslaitoksen mediatiedote 4.1.2023
Alustavien kustannusvaikuttavuuslaskelmien mukaan TYÖOTE-mallilla pystytään lyhentämään toipilasaikoja merkittävästi. Taloudellisesti suurin vaikutus tulee tuottavuuden kasvusta, kun potilaat pystyvät palaamaan aiempaa nopeammin töihinsä.
Esimerkiksi lannerangan välilevyleikkauksessa toimintamalli lyhensi toipilasaikaa keskimäärin 29 päivää eli 40 prosenttia lyhyemmäksi kuin kansallinen keskiarvo vastaavassa potilasryhmässä. Myös lonkan ja polven tekonivelleikkauksissa toipilasajat ovat lyhentyneet vähintään neljänneksellä (26–34 päivää).
– Kansallisten arvioiden perusteella yksittäisen sairauspoissaolopäivän kustannus on työnantajalle ja yhteiskunnalle 420 euroa työpäivältä, kertoo professori Janne Martikainen Itä-Suomen yliopistosta.
TYÖOTE-mallissa erikoissairaanhoidossa vältetään kirjoittamasta pitkiä sairauspoissaoloja ja potilaan työkykyyn liittyvät asiat ohjataan työterveyshuoltoon. Näin työkyky tulee arvioitua yksilöllisesti työn kuormitus huomioiden.
Työterveyshuollossa arvioidaan sopivan mittainen sairauspoissaolo yhdessä työntekijän ja työnantajan kanssa. Lisäksi suunnitellaan, millaista kuntoutusta tai työn muokkausta on tarpeen tehdä, jotta työhön paluu sujuisi esimerkiksi leikkauksen jälkeen mahdollisimman hyvin.
Erikoislääkärin ja työterveyslääkärin yhteistyö hyödyttää myös potilasta
Toimintamallissa erikoissairaanhoidon ja työterveyshuollon yhteistyö syvenee, kun eri alojen ammattilaisten osaamista hyödynnetään ristiin. Erikoissairaanhoidosta voidaan ottaa yhteyttä työterveyshuoltoon sähköisellä lähetteellä potilaan luvalla jopa heti diagnoosin yhteydessä.
– Erikoissairaanhoidon lääkärinä on ollut hyödyllistä tukeutua työterveyshuollon osaamiseen. Erityisen hyödyllistä tämä on ollut yksilöllisen työkyvyn arvioinnin kannalta, kertoo neurologian erikoislääkäri Sari Avikainen Sairaala Novasta, Keski-Suomen hyvinvointialueesta.
Sairaala Novassa osastosihteerinä työskentelevä Carita Sironen on tutustunut TYÖOTE-toimintamalliin oman kuntoutumistarinansa kautta. Sirosen selkä leikattiin viime lokakuun lopussa vuosien oirehtimisen jälkeen.
– Minua kuultiin hyvin tarkasti työterveyshuollossa. Leikkaava kirurgi kirjoitti vain kahden viikon sairausloman, ja minulle varattiin jo ennen leikkausta aika työterveyslääkärille ja -fysioterapeutille. Kaikkiaan riitti kuukauden sairausloma. Tässä on koko ajan pystytty ottamaan huomioon toipuminen ja työn luonne, Sironen kertoo.
Toimintamalli laajenee uusiin potilasryhmiin ja myös perusterveydenhuoltoon
Keski-Suomessa käyttöönotettu malli tullaan levittämään koko Suomeen. Vuodenvaihteen jälkeen toimintamalli on käynnistynyt vähintään yhdessä potilasryhmässä valtaosassa hyvinvointialueista, ja muutamalla alueella toimintamallin rakennus on käynnissä tai alkamassa.
– Eniten kokemuksia TYÖOTE-mallista on ortopedisten leikkausten yhteydessä, mutta malli hyödyttää hyvin monenlaisia potilasryhmiä. Mielenterveyshäiriöt aiheuttavat paljon työkyvyttömyyttä Suomessa, ja onkin hienoa, että nyt useammalla hyvinvointialueella on rakennettu tämä toimintamalli myös masennuspotilaiden avuksi, sanoo ylilääkäri Pauliina Kangas Työterveyslaitoksesta.
Seuraavia etappeja ovat mallin soveltaminen perusterveydenhuoltoon ja kuntoutukseen sekä laajentaminen erikoissairaanhoidossa koskemaan kaikkia potilasryhmiä, jotka aiheuttavat paljon työkyvyttömyyttä.
TYÖOTE-mallin levittämisestä vastaa Työterveyslaitos. Mallin levittämiseksi on tehty pitkäjänteistä työtä, mistä Työterveyslääkäreiden yhdistys palkitsi hankkeen Vuoden työterveystekona 2022. Toiminnan rahoitus on kuitenkin katkolla syyskuussa sosiaali- ja terveysministeriön hankerahoituksen päättyessä.
– Toimintamallin levittäminen on onnistunut hienosti, mutta sen juurruttaminen vaatii aikaa ja tukea. Myös perusterveydenhuollon ja kuntoutuksen mukaan saaminen olisi tärkeä edistysaskel, joka voi tuoda merkittäviä hyötyjä niin työntekijän kuin yhteiskunnan tasolla, sanoo Pauliina Kangas.
Liitteenä kartta mallin leviämisestä ja tiedotustilaisuuden 4.1.2023 esitysmateriaalit.
Lisätiedot
- Pauliina Kangas, ylilääkäri, Työterveyslaitos, pauliina.kangas@ttl.fi, p. 030 474 2514
- Janne Martikainen, professori, Itä-Suomen yliopisto, janne.martikainen@uef.fi, p. 040 3552600
Tutustu
- TYÖOTE-hankesivu: Vastuullinen työkyvyn tuki – TYÖOTE | Työterveyslaitos (ttl.fi)
- Ilmoittaudu seminaariin 8.2.2023: Sote-palveluiden yhteistyöllä työkykyä ja tuottavuutta | Työterveyslaitos (ttl.fi)
- Uutinen 14.11.2022: TYÖOTE-hanke on Vuoden Työterveysteko | Työterveyslaitos (ttl.fi)
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Juha Hietanenmediaviestinnän erityisasiantuntijaTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358504773267juha.hietanen@ttl.fiPäivi Lehtomurtomediaviestinnän erityisasiantuntijaTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358504156309paivi.lehtomurto@ttl.fiKuvat
Liitteet
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin asiantuntija, joka tutkii, palvelee ja vaikuttaa.
Kehitämme asiakkaidemme kanssa hyviä työyhteisöjä ja turvallisia työympäristöjä sekä tuemme työntekijöiden työkykyä. Asiakkaitamme ovat työpaikat, päättäjät, kansalaiset, työterveysyksiköt sekä muut työhyvinvointia kehittävät organisaatiot.
Visiomme on ”Hyvinvointia työstä”, sillä terveellinen, turvallinen ja mielekäs työ luo hyvinvointia. Toimipisteemme sijaitsevat Helsingissä, Kuopiossa, Oulussa, Tampereella ja Turussa. Henkilöstön määrä on noin 500.
Lisätietoja:
Tietoa meistä
Medialle-sivulta löydät asiantuntijoiden yhteystiedot ja aiemmat tiedotteemme
Aineistopankki (logot, asiantuntijoiden kuvat)
Twitter: @tyoterveys (fi), @FIOH (en)
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työterveyslaitos
Internationellt samarbete skapar nya möjligheter för att främja mental hälsa på arbetsplatser17.6.2025 08:00:00 EEST | Pressmeddelande
Många länder möter liknande utmaningar när det gäller hantering av psykosociala faktorer på arbetsplatsen. Genom att dela kunskap och goda praxis över nationsgränser skapas möjlighet att försöka lösa dessa utmaningar tillsammans. Första hjälpen-förpackningen för mental hälsa erbjuder akut hjälp till små arbetsplatser för att stödja medarbetarnas mentala välbefinnande.
Kansainvälinen yhteistyö tuo uusia mahdollisuuksia mielenterveyden tukemiseen työpaikoilla17.6.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Monissa maissa kohdataan samankaltaisia haasteita psykososiaalisten tekijöiden käsittelemisessä työpaikoilla. Jakamalla osaamista ja hyviä käytänteitä yli valtiorajojen näitä haasteita voidaan pyrkiä ratkomaan yhdessä. Mielenterveyden ensiapupakkaus tarjoaa ensihätään apua pienille työpaikoille työntekijöiden mielen hyvinvoinnin tukemiseksi.
International collaboration brings new opportunities to support mental health in workplaces17.6.2025 08:00:00 EEST | Press release
In many countries, similar challenges related to mental health are encountered in workplaces. By sharing expertise and best practices across borders, these challenges can be addressed collectively. The Mental Health First Aid Kit offers immediate support for small workplaces in promoting employees' mental well-being.
Fördelarna med distansarbete fördelas inte jämnt – effekterna varierar mellan olika arbetstagargrupper16.6.2025 06:00:00 EEST | Pressmeddelande
Distansarbete kan öka välbefinnandet och lätta på arbetsbördan, men det gynnar inte alla lika mycket. Till exempel kan upplevelserna skilja sig åt mellan chefer och arbetstagare. Arbetshälsoinstitutets longitudinella undersökning inom projektet HYMY ger ny information om varför distansarbete kan försvaga förtroendet och gemenskapen – och i vilka roller och livssituationer det kan stödja välbefinnandet.
Etätyön hyödyt eivät jakaannu tasan – vaikutukset vaihtelevat työntekijäryhmittäin16.6.2025 06:00:00 EEST | Tiedote
Etänä työskentely voi lisätä hyvinvointia ja keventää työtaakkaa, mutta se ei hyödytä kaikkia yhtä paljon. Esimerkiksi esihenkilöiden ja työntekijöiden kokemukset voivat poiketa toisistaan. Työterveyslaitoksen HYMY-hankkeen pitkittäistutkimus tarjoaa uutta tietoa siitä, miksi etätyö voi heikentää luottamusta ja yhteisöllisyyttä ja millaisissa rooleissa ja elämäntilanteissa se voi tukea hyvinvointia.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme