Jopa 40 prosenttia lyhyempi toipilasaika – TYÖOTE-mallilla torjutaan työkyvyttömyyttä pian koko maassa
4.1.2023 11:00:00 EET | Työterveyslaitos | Tiedote
Työterveyslaitoksen mediatiedote 4.1.2023
Alustavien kustannusvaikuttavuuslaskelmien mukaan TYÖOTE-mallilla pystytään lyhentämään toipilasaikoja merkittävästi. Taloudellisesti suurin vaikutus tulee tuottavuuden kasvusta, kun potilaat pystyvät palaamaan aiempaa nopeammin töihinsä.
Esimerkiksi lannerangan välilevyleikkauksessa toimintamalli lyhensi toipilasaikaa keskimäärin 29 päivää eli 40 prosenttia lyhyemmäksi kuin kansallinen keskiarvo vastaavassa potilasryhmässä. Myös lonkan ja polven tekonivelleikkauksissa toipilasajat ovat lyhentyneet vähintään neljänneksellä (26–34 päivää).
– Kansallisten arvioiden perusteella yksittäisen sairauspoissaolopäivän kustannus on työnantajalle ja yhteiskunnalle 420 euroa työpäivältä, kertoo professori Janne Martikainen Itä-Suomen yliopistosta.
TYÖOTE-mallissa erikoissairaanhoidossa vältetään kirjoittamasta pitkiä sairauspoissaoloja ja potilaan työkykyyn liittyvät asiat ohjataan työterveyshuoltoon. Näin työkyky tulee arvioitua yksilöllisesti työn kuormitus huomioiden.
Työterveyshuollossa arvioidaan sopivan mittainen sairauspoissaolo yhdessä työntekijän ja työnantajan kanssa. Lisäksi suunnitellaan, millaista kuntoutusta tai työn muokkausta on tarpeen tehdä, jotta työhön paluu sujuisi esimerkiksi leikkauksen jälkeen mahdollisimman hyvin.
Erikoislääkärin ja työterveyslääkärin yhteistyö hyödyttää myös potilasta
Toimintamallissa erikoissairaanhoidon ja työterveyshuollon yhteistyö syvenee, kun eri alojen ammattilaisten osaamista hyödynnetään ristiin. Erikoissairaanhoidosta voidaan ottaa yhteyttä työterveyshuoltoon sähköisellä lähetteellä potilaan luvalla jopa heti diagnoosin yhteydessä.
– Erikoissairaanhoidon lääkärinä on ollut hyödyllistä tukeutua työterveyshuollon osaamiseen. Erityisen hyödyllistä tämä on ollut yksilöllisen työkyvyn arvioinnin kannalta, kertoo neurologian erikoislääkäri Sari Avikainen Sairaala Novasta, Keski-Suomen hyvinvointialueesta.
Sairaala Novassa osastosihteerinä työskentelevä Carita Sironen on tutustunut TYÖOTE-toimintamalliin oman kuntoutumistarinansa kautta. Sirosen selkä leikattiin viime lokakuun lopussa vuosien oirehtimisen jälkeen.
– Minua kuultiin hyvin tarkasti työterveyshuollossa. Leikkaava kirurgi kirjoitti vain kahden viikon sairausloman, ja minulle varattiin jo ennen leikkausta aika työterveyslääkärille ja -fysioterapeutille. Kaikkiaan riitti kuukauden sairausloma. Tässä on koko ajan pystytty ottamaan huomioon toipuminen ja työn luonne, Sironen kertoo.
Toimintamalli laajenee uusiin potilasryhmiin ja myös perusterveydenhuoltoon
Keski-Suomessa käyttöönotettu malli tullaan levittämään koko Suomeen. Vuodenvaihteen jälkeen toimintamalli on käynnistynyt vähintään yhdessä potilasryhmässä valtaosassa hyvinvointialueista, ja muutamalla alueella toimintamallin rakennus on käynnissä tai alkamassa.
– Eniten kokemuksia TYÖOTE-mallista on ortopedisten leikkausten yhteydessä, mutta malli hyödyttää hyvin monenlaisia potilasryhmiä. Mielenterveyshäiriöt aiheuttavat paljon työkyvyttömyyttä Suomessa, ja onkin hienoa, että nyt useammalla hyvinvointialueella on rakennettu tämä toimintamalli myös masennuspotilaiden avuksi, sanoo ylilääkäri Pauliina Kangas Työterveyslaitoksesta.
Seuraavia etappeja ovat mallin soveltaminen perusterveydenhuoltoon ja kuntoutukseen sekä laajentaminen erikoissairaanhoidossa koskemaan kaikkia potilasryhmiä, jotka aiheuttavat paljon työkyvyttömyyttä.
TYÖOTE-mallin levittämisestä vastaa Työterveyslaitos. Mallin levittämiseksi on tehty pitkäjänteistä työtä, mistä Työterveyslääkäreiden yhdistys palkitsi hankkeen Vuoden työterveystekona 2022. Toiminnan rahoitus on kuitenkin katkolla syyskuussa sosiaali- ja terveysministeriön hankerahoituksen päättyessä.
– Toimintamallin levittäminen on onnistunut hienosti, mutta sen juurruttaminen vaatii aikaa ja tukea. Myös perusterveydenhuollon ja kuntoutuksen mukaan saaminen olisi tärkeä edistysaskel, joka voi tuoda merkittäviä hyötyjä niin työntekijän kuin yhteiskunnan tasolla, sanoo Pauliina Kangas.
Liitteenä kartta mallin leviämisestä ja tiedotustilaisuuden 4.1.2023 esitysmateriaalit.
Lisätiedot
- Pauliina Kangas, ylilääkäri, Työterveyslaitos, pauliina.kangas@ttl.fi, p. 030 474 2514
- Janne Martikainen, professori, Itä-Suomen yliopisto, janne.martikainen@uef.fi, p. 040 3552600
Tutustu
- TYÖOTE-hankesivu: Vastuullinen työkyvyn tuki – TYÖOTE | Työterveyslaitos (ttl.fi)
- Ilmoittaudu seminaariin 8.2.2023: Sote-palveluiden yhteistyöllä työkykyä ja tuottavuutta | Työterveyslaitos (ttl.fi)
- Uutinen 14.11.2022: TYÖOTE-hanke on Vuoden Työterveysteko | Työterveyslaitos (ttl.fi)
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Juha Hietanenmediaviestinnän erityisasiantuntijaTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358504773267juha.hietanen@ttl.fiPäivi Lehtomurtomediaviestinnän erityisasiantuntijaTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358504156309paivi.lehtomurto@ttl.fiKuvat
Liitteet
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin asiantuntija, joka tutkii, palvelee ja vaikuttaa.
Kehitämme asiakkaidemme kanssa hyviä työyhteisöjä ja turvallisia työympäristöjä sekä tuemme työntekijöiden työkykyä. Asiakkaitamme ovat työpaikat, päättäjät, kansalaiset, työterveysyksiköt sekä muut työhyvinvointia kehittävät organisaatiot.
Visiomme on ”Hyvinvointia työstä”, sillä terveellinen, turvallinen ja mielekäs työ luo hyvinvointia. Toimipisteemme sijaitsevat Helsingissä, Kuopiossa, Oulussa, Tampereella ja Turussa. Henkilöstön määrä on noin 500.
Lisätietoja:
Tietoa meistä
Medialle-sivulta löydät asiantuntijoiden yhteystiedot ja aiemmat tiedotteemme
Aineistopankki (logot, asiantuntijoiden kuvat)
Twitter: @tyoterveys (fi), @FIOH (en)
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työterveyslaitos
Företagshälsovårdens lägesbild publicerad – branschspecifika skillnader i orsakerna till sjukfrånvaro4.2.2026 08:00:00 EET | Pressmeddelande
De nya lägesbildsvyerna i Arbetshälsoinstitutets tjänst Arbetslivskunskap visar hur företagshälsovårdens tjänster används i Finland. De ger djupare information än tidigare om sjukdomsprevalens och orsaker till arbetsoförmåga inom olika branscher. Materialet består av uppgifter som företagshälsovårdens serviceproducenter har lämnat till Vårdanmälningsregistret inom den öppna primärvården (Avohilmo-registret) som förvaltas av Institutet för hälsa och välfärd.
Työterveyshuollon tilannekuva julkaistu – toimialakohtaisia eroja sairauspoissaolojen syissä4.2.2026 08:00:00 EET | Tiedote
Työterveyslaitoksen Työelämätieto-palvelun uudet tilannekuvanäkymät näyttävät, miten työterveyshuollon palveluita käytetään Suomessa. Ne antavat aiempaa syvällisempää tietoa sairastavuudesta ja työkyvyttömyyden syistä eri toimialoilla. Aineistona on työterveyshuollon palveluntuottajien toimittamat tiedot Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen perusterveydenhuollon avohoidon Avohilmo-rekisteriin.
Overview of occupational health care published – sectoral differences in the reasons for sickness absence4.2.2026 08:00:00 EET | Press release
The new overviews in the Working Life Information service by the Finnish Institute of Occupational Health demonstrate how occupational health care services are used in Finland. They provide more in-depth information than before on the incidence of illness and the causes of work disability in different sectors. The data consists of information provided by occupational health service providers to the Finnish Institute for Health and Welfare’s Avohilmo outpatient care register.
Työterveyslaitoksen tutkimuskatsaus: tammikuu 202628.1.2026 08:04:05 EET | Uutinen
Tässä tutkimuskatsauksessa on esitelty tiiviisti 11 tuoreinta tutkimusta Työterveyslaitoksen tutkijoilta. Niissä on tarkasteltu esimerkiksi yhteistä kehittämistä hybridityössä, työkyvyttömyyseläkkeen riskiä ja työttömien työelämävalmiuden vahvistamista. Tutkimuskatsauksen avulla pääset nopeasti ajan tasalle tuoreista tutkimusjulkaisuista.
Välfärdsområdenas arbetshälsa utvecklas i en positiv riktning22.1.2026 10:00:00 EET | Pressmeddelande
Välfärdsområdenas arbetshälsa utvecklas enligt många indikatorer i en positiv riktning trots ständiga förändringar. Förbättring krävs i arbetsgemenskapernas innovativitet. Den viktigaste målgruppen för utvecklingsåtgärder är socialtjänsterna.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme