Avustushaku vesiosaamisen hankkeille avataan 10.1.2023
Haku on valtakunnallinen. Avustusta voivat hakea yritykset, kunnat, kuntayhtymät, näiden omistamat yhtiöt ja muut kuntaomisteiset toimijat, sekä yhdistykset ja muut yhteisöt lukuun ottamatta valtion virastoja ja laitoksia. Yhteensä avustusta on tarjolla 1,7 miljoonaa euroa. Hakemukset tulee toimittaa Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen.
Globaalin vesialan liiketoiminnan arvoksi on arvioitu vuositasolla 400–500 miljardia euroa. Suunta on ilmastonmuutoksen myötä kasvava. Turvallisen veden tuotanto sekä jätevesien puhdistus ja hyödyntäminen on arvioitu kärkisijoille Suomen liiketoimintakasvumahdollisuuksista. Tämän liiketoimintamahdollisuuden saavuttamiseksi kohdennetaan kertaluonteista EU:n elpymisrahoitusta Vesiosaamisen kasvu ja kansainvälistyminen -ohjelmaan (Recovery and Resilience Facility, RRF).
Avustettavat hankkeet
Hakemuksia toivotaan erityisesti seuraavista aiheista:
1. Luodaan ja kehitetään toimijoiden yhteistyötä vesialalla
Hankkeissa rahoitetaan uusia ratkaisuja tarjoavia konsortioita. Yhteistyöllä tarkoitetaan mm. konsortioiden, alueellisten keskittymien, vesihuoltolaitosten sekä kansallisen klusterin ja muiden kumppanuusmallien toimintaa. Yksi vesialan osaamiseen kansainvälistymisen sekä liiketoiminnan kasvun haaste on alan yritysten suhteellisen pieni koko ja rajattu tuote-, teknologia- ja palveluvalikoima. Tarvitaan osaamispohjalle rakentuvia kokonaisvaltaisia ratkaisuja tarjoavia konsortioita ja veturiyrityksiä. Vesialan kumppanuuksia on kehitettävä, jotta esimerkiksi tutkimuslaitosten ja yliopistojen sekä vesihuoltolaitosten osaamista saadaan osaksi konsortioita. Yhteistyössä toteutetut hankkeet toimivat myös referensseinä yrityksille rakennettaessa kansainvälisiä kumppanuuksia. Kohdan mukaiset hankkeet voivat tarjota ratkaisuja esimerkiksi vesihuollossa tai vesivarojen hallinnassa.
Hankkeissa voidaan hyödyntää vesialan ja muiden toimialojen välisen yhteistyön mahdollisuuksia: kaikkien kumppanuustoimijoiden ei tarvitse olla vesialan toimijoita, vaan yhteistyön mahdollisuuksia voi löytyä myös muiden toimialojen suunnasta
2. Edistetään vesialan kansainvälisen liiketoiminnan kasvattamista
Hankkeissa tuetaan toimenpiteitä, joiden avulla suomalaiset ovat tulevaisuudessa nykyistä merkittävämpiä toimijoita kansainvälisessä vesiliiketoiminnassa. Suomalainen vesialan osaaminen pystyy tuottamaan ratkaisuja globaaleihin vesialan haasteisiin. Ratkaisuilla tarkoitetaan esimerkiksi teknologioita, menetelmiä ja palvelukonsepteja, mahdollisesti jollekin tietylle jo alustavasti identifioidulle markkina-alueelle. Kansainvälisen liiketoiminnan kasvattaminen edellyttää vahvaa markkinatuntemusta sekä suunnitelmallista yhteistyön rakentamista kansainvälisten kumppaneiden kanssa. Hankkeissa voidaan hyödyntää Team Finland -verkostoa, jolla on yhdyshenkilöitä ja toimipisteitä eri puolilla maailmaa. Lisäksi hankkeissa voi olla mukana ulkomaisia toimijoita. Avustuksen kohteena voi kuitenkin olla vain Suomeen rekisteröityneet organisaatiot.
Vesihuoltopalvelut sekä vesivarojen hallinta ovat usein valtion ja kuntien vastuulla olevaa toimintaa, jonka vuoksi kansainvälistymisen edellytyksenä monesti on, että julkinen sektori osallistuu vahvemmin yritysten kansainvälistymistoimintaan. Koska yritykset tuottavat palveluita vesihuoltolaitoksille kotimaassa, on vesihuoltolaitosten mukaan saaminen kansainvälisiin vientikonsortioihin positiivista kokonaisratkaisun uskottavuuden varmistamiseksi. Vesihuoltolaitokset ovat toistaiseksi olleet vain harvoin yritysten kumppaneina kansainvälisissä hankkeissa.
3. Vahvistetaan vesialan osaamista, kasvua ja kansainvälistymisedellytyksiä muilla kuin 1–2 kohdissa tarkoitetuilla tavoilla
Hankkeissa tuetaan ratkaisuja, joilla on vaikutuksia ilmastonmuutoksen hillitsemisen tai ilmastonmuutokseen sopeutumisen sekä luonnonkadon estämisen näkökulmasta. Tavoiteltuja edellytyksiä voidaan ehdottaa vahvistettavan myös muilla tavoilla, esimerkiksi tiivistämällä yhteistyötä ja vuorovaikutusta vesialan toimijoiden ja muiden sektoreiden kesken. Hankkeet voivat olla esimerkiksi vesiosaamis- ja kiertotalouskeskittymien välisiä tai vesivastuullisuutta edistäviä hankkeita.
Tarkemmat tiedot avustuksesta ja sen hakemisesta löytyvät hakuohjeesta.
17.11.2022 rahoitusinfon ja verkostoitumistilaisuuden videotallennelinkit
Tilaisuuden avauspuheenvuoro, vesitalousjohtaja Olli-Matti Verta, maa- ja metsätalousministeriö:
Tilaisuuden avauspuheenvuoro
Rahoitusinfo, hankepäällikkö Anitta Sihvonen, Etelä-Savon ELY-keskus:
Rahoitusinfo
Älykkäät vesiratkaisut -paneelikeskustelu, puheenjohtajana projektipäällikkö Jertta de Mazières, maa- ja metsätalousministeriö:
Paneelikeskustelu
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Hankepäällikkö Anitta Sihvonen, Etelä-Savon ELY-keskus, anitta.sihvonen(at)ely-keskus.fi, puh. 0295 024 064
Vesiliiketoiminnan asiantuntija Tanja Heikkilä, Etelä-Savon ELY-keskus, tanja.heikkila(at)ely-keskus.fi, puh. 0295 024 187
Linkit
Tietoja julkaisijasta
ELY-keskukset ovat valtion viranomaisia, jotka edistävät alueellista kehittämistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä alueilla. ELY-keskukset hoitavat elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä. ELY-keskukset kehittävät ja tukevat taloudellista, sosiaalista ja ekologisesti kestävää hyvinvointia.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta ELY-keskukset
Satakuntas och Egentliga Finlands LUMO-program ökar kunskapen om biologisk mångfald (Egentliga Finland, Satakunta)8.5.2025 10:01:18 EEST | Pressmeddelande
Det första steget i de regionala programmen för biologisk mångfald är att öka tillgången till en öppen naturinformation. Egentliga Finlands och Satakuntas LUMO-program lyfter fram de viktigaste naturområdena i regionerna samt synliggör för alla intresserade naturens mångfald och de för regionen speciella egenskaperna samt de behov av åtgärder som finns. Baserat på denna information riktas åtgärderna för att främja den biologiska mångfalden, såsom restaurering av livsmiljöer, till sådana områden som är i störst behov av ingreppen och i mest akut behov av dessa. På så vis ökar kostnadseffektiviteten kring arbetet med biologisk mångfald. Programmet erbjuder markägare olika alternativ för frivilliga åtgärder för att främja den biologiska mångfalden.
Satakunnan ja Varsinais-Suomen LUMO-ohjelmat lisäävät tietoa luonnon monimuotoisuudesta (Varsinais-Suomi, Satakunta)8.5.2025 10:01:18 EEST | Tiedote
Maakunnallisten luonnon monimuotoisuuden ohjelmien ensimmäinen askel on avoimen luontotiedon lisääminen. Varsinais-Suomen ja Satakunnan LUMO-ohjelmat nostavat esiin maakuntien parhaita luontoalueita ja avaavat maakunnan luonnon monimuotoisuuden erityispiirteitä ja edistämistarpeita kaikille tiedosta kiinnostuneille. Tiedon perusteella luonnon monimuotoisuuden edistämistoimia kuten elinympäristökunnostuksia kohdennetaan niitä eniten ja kiireellisimmin kaipaaville alueille ja tehostetaan näin luonnon monimuotoisuustyön kustannustehokkuutta. Maanomistajille ohjelma tarjoaa vaihtoehtoja vapaaehtoiseen luonnon monimuotoisuuden edistämiseen.
Vuoksen vesistöalueella vedenpintojen ennakoidaan olevan kesällä matalalla (Kaakkois-Suomi, Etelä-Savo, Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala)8.5.2025 09:58:14 EEST | Tiedote
Talven 2024–2025 lumikertymä Vuoksen vesistöalueella jäi varsin vähäiseksi, eikä kuluvan kevään aikana ole ollut runsaita sateita. Helmi-huhtikuun aikana sadekertymä on ollut harvinaisen vähäinen koko Saimaan valuma-alueella. Ennusteiden mukaan kevättulvat jäävät vähäisiksi, eivätkä vesistöalueen keskusjärvet täyty tavanomaiseen tapaan.
Norsk e-Fuel AS:n sähköisen polttoaineen tuotantolaitoksen ympäristövaikutusten arviointiohjelma nähtäville, Rauma (Satakunta, Varsinais-Suomi)8.5.2025 09:15:00 EEST | Tiedote
Norsk e-Fuel AS suunnittelee sähköisen lentopolttoaineen tuotantolaitosta Raumalle. Laitoksen suunniteltu sijaintipaikka on Rauman Satamassa, Ulko-Petäjäksen niemen kärjessä.
Valkoposkihanhien kevätmuutto vilkastuu7.5.2025 15:24:14 EEST | Tiedote
Viimeisen viikon aikana kymmeniätuhansia valkoposkihanhia saapui Suomeen. Suomeen saapuminen tapahtui kahdessa aallossa, joista toinen tapahtui vappuaattona keskiviikkona 30.4. ja toinen lauantaina 3.5.2025. Etelä- ja Itä-Suomen pelloilla ruokailee nyt yli 200 000 valkoposkihanhea. Päämuutto ei ole vielä tapahtunut.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme