Väitös: Suolistosyövän uusiutumista voidaan ennustaa verestä
9.1.2023 10:09:56 EET | Tampereen yliopisto | Tiedote

Suolistosyöpä on kolmanneksi yleisin syöpä Suomessa ja aiheuttaa toiseksi
eniten syöpäkuolemia. Kehittyneen seulonnan ja parantuneiden hoitomenetelmien myötä suolistosyöpään sairastuneiden ennuste on parantunut, mutta leikkaushoito on edelleen ainoa parantava hoitomuoto.
Sairauden uusimisriskiarvion perusteella osa potilaista ohjataan saamaan leikkauksen jälkeen vielä liitännäissyöpälääkehoitoa, osa ohjataan suoraan seurantaan. Potilaita seurataan käyttäen paksusuolen tähystystä, tietokonetomografiakuvantamista ja verestä mitattavaa CEA-merkkiainetta.
Suolistosyöpä kuitenkin uusiutuu noin 25 prosentilla niistä potilaista, joilla taudin arvioitiin alun perin olevan paikallinen. Tämä osoittaa, että nykyisillä seurantamenetelmillä ei kyetä tunnistamaan mahdollista jäännöstautia leikkauksen jälkeen, eikä kaikkia niitä potilaita, joilla sairauden uusimisriski jää edelleen koholle liitännäissyöpälääkehoidon päätyttyäkin. Toisaalta ei tunnisteta myöskään niitä potilaita, joilla taudin uusiutuminen on epätodennäköistä.
Merkkiaineiden yhdistelmä kertoo taudin uusiutumisesta
Kaisa Lehtomäen väitöstutkimuksessa todettiin, että yhdistelemällä useampia veren merkkiaineita CEA-merkkiaineen oheen, voitiin havaita sairauden uusiutuma jo selvästi ennen kuvantamista. Lisäksi tutkimuksessa todettiin, että liitännäissyöpälääkehoidon jälkeinen koholla oleva interleukiini-6-pitoisuus auttaa tunnistamaan potilaita, joilla taudin uusiutumisriski on kohonnut. Tämä koskee etenkin potilaita, joilla CEA-arvo oli normaali.
Tutkimus myös osoitti, että ohimenevä CEA-pitoisuuden nousu liitännäishoidon aikana ei ole merkki huonontuneesta, vaan ennemminkin paremmasta ennusteesta.
— Nämä uudet löydökset auttavat meitä syöpää hoitavia lääkäreitä suunnittelemaan kunkin potilaan seurannan yksilöllisemmin. Löydökset auttavat tunnistamaan niitä potilaita, joiden sairauden uusimisriski on koholla ja toisaalta niitä, joiden riski taudin uusiutumiselle on pieni, Kaisa Lehtomäki kertoo.
Yhdessä osatyössä tutkittiin myös kiertävän kasvain-DNA:n soveltuvuutta havaitsemaan suolistosyövän jäännöstautia potilaiden verestä.
— Kiertävä kasvain-DNA on uskomattoman innostava ja innovatiivinen tapa tutkia syövän uusiutumisriskiä. Siinä tunnistetaan potilaan verestä DNA:ta, joka ei ole peräisin potilaan omista soluista vaan viittaa siihen, että elimistöön on jäänyt yksittäisiä syöpäsoluja, vaikka kuvantamistutkimuksissa ei vielä todetakaan epäilyttäviä muutoksia, Lehtomäki kuvailee.
Menetelmää käytetään jo laajasti syöpätutkimuksessa, mutta toistaiseksi menetelmän haastavuuden ja korkeiden kustannusten vuoksi se ei ole vielä potilaskäytössä. Lehtomäki kuitenkin uskoo, että menetelmä saadaan rutiinikäyttöön lähivuosina.
Kaisa Lehtomäki työskentelee syöpälääkärinä Tampereen yliopistollisessa sairaalassa sekä kliinisenä opettajana ja tutkijana Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa.
Väitöstilaisuus perjantaina 20. tammikuuta
Lääketieteen lisensiaatti Kaisa Lehtomäen lääketieteen alaan kuuluva väitöskirja Päätöksenteko parantavalla tavoitteella hoidetun suolistosyövän hoidossa tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 20.1.2022 klo 12 alkaen Arvo-rakennuksen auditoriossa F115, Arvo Ylpön katu 34. Vastaväittäjänä toimii professori Jukka-Pekka Mecklin Itä-Suomen yliopistosta. Kustoksena toimii professori emerita Pirkko-Liisa Kellokumpu-Lehtinen Tampereen yliopistosta.
Seuraa väitöstilaisuutta etäyhteydellä
Tutustu väitöskirjaan
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Kaisa Lehtomäki
kaisa.lehtomaki@tuni.fi
Kuvat

Tietoja julkaisijasta
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Uusi livetiede-esitys kansantajuistaa tutkimusta ja nostaa digitalisaatiopolitiikan syrjinnän esiin24.2.2026 10:28:24 EET | Tiedote
Hyvinvointivaltio on muuttunut algoritmien varassa toimivaksi itsepalveluyhteiskunnaksi, selviää Tampereen yliopiston tuoreesta tutkimuksesta. Tutkimushanke kansantajuistaa tutkimustuloksia keväällä 2026 livetiede-esityksessä, joka hyödyntää dokumenttiteatteria.
Lasten hengenahdistuksen lääkehoidossa käytettävien lisälaitteiden tehoissa on suuria eroja24.2.2026 08:50:00 EET | Tiedote
Soten säästöpaineissa pienetkin toimivat ratkaisut kannattaa huomioida arjessa. Juuri julkaistu tutkimus osoitti, että lisälaitteissa, joita käytetään lasten akuutin hengenahdistuksen lääkeannostelussa, on suuria eroja. Kun päivystyshoidossa tehdään oikea laitevalinta, voidaan vähentää kalliita sairaalahoitoja. Tutkimustulokset ovat suoraan sovellettavissa päivystysten kliiniseen työhön.
Luottamus tekoälyn kehittäjiin rakentuu myönteisistä kokemuksista17.2.2026 10:14:32 EET | Tiedote
Tekoälyn sulautuessa osaksi arkea ja julkisia instituutioita kasvaa tarve pohtia luottamusta tekoälyä kehittäviin yrityksiin. Tampereen yliopiston tutkijoiden johtama kansainvälinen tutkimus osoittaa, että ihmisten luottamus tekoälyjärjestelmiin ja niitä kehittäviin suuryrityksiin ei synny ensi sijassa teknologian tehokkuudesta. Luottamus pohjaa pikemmin yhteenkuuluvuuden tunteeseen ja myönteiseen vuorovaikutukseen teknologian kanssa.
Lyhytjänteinen ja autokeskeinen liikennepolitiikka jarruttaa suomalaiskaupunkien kehitystä10.2.2026 14:12:43 EET | Tiedote
Tempoileva ja autokeskeinen liikennepolitiikka estää pyöräliikenteen kehittämistä Suomessa. Tampereen yliopiston FinnCycle-tutkimuksen mukaan suomalaista päätöksentekoa ohjaavat yhä autoliikenteen sujuvuus ja vaalikausittain vaihtuvat strategiat. Toisin on pyöräilyn eurooppalaisissa mallimaissa, joissa kaupunkien liikennettä kehitetään pitkäjänteisesti yli vaalikausien.
Pitäisikö robotteja kouluttaa kuin lapsia?6.2.2026 11:10:26 EET | Tiedote
Tuoreessa väitöstutkimuksessaan Quentin Houbre tarkastelee, kuinka robotit voivat tunnistaa ja oppia uusia taitoja itsenäisesti mallintamalla ihmisen kognitiivisia toimintoja, erityisesti uteliaisuutta. Houbre sai inspiraation työhönsä lasten tavasta oppia. Tutkimus osoittaa, että kun havainnointiin, tarkkaavaisuuteen, muistamiseen ja oppimiseen liittyvät kognitiiviset mekanismit integroidaan robottijärjestelmiin, robotit kykenevät laajentamaan osaamistaan jatkuvasti.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
