Tutkimus osoittaa suuria eroja hyvinvointialueiden kulttuurihyvinvointityössä
17.4.2026 12:27:51 EEST | Tampereen yliopisto | Tiedote
Uusi tutkimus yhdistää kulttuuriosallistumista yhä tiiviimmin kansanterveystyöhön. Tutkimus korostaa tarvetta systemaattiselle kansalliselle ohjaukselle ja tiiviille yhteistyölle, jotta kulttuurin hyvinvointivaikutukset voidaan hyödyntää täysimääräisesti väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä.

Tutkimusartikkeli muodostaa valtakunnallisen kokonaiskuvan siitä, miten hyvinvointialueet huomioivat kulttuurihyvinvoinnin osana hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä (hyte). Analyysi paljastaa, että kulttuurin rooli hyte-työssä on tunnistettu valtaosalla alueista, mutta toimenpiteiden määrä, sisältö ja kohdentaminen vaihtelevat merkittävästi hyvinvointialueittain.
Tutkimus korostaa kriittisenä tekijänä hyvinvointialueiden, kuntien ja kolmannen sektorin yhteistyön onnistumista, kun tuetaan väestön hyvinvointia.
Artikkeli on osa medianomi (YAMK) Pilvi Kuidun Tampereen yliopiston terveystieteen yksikössä valmistuvaa kansanterveyden väitöskirjatutkimusta.
Tulokset nostavat esiin myös huolen: kulttuuritoimenpiteiden kirjavuus, vähäinen kohdentaminen ja suuret alueelliset erot voivat pahimmillaan vahvistaa olemassa olevia hyvinvointi- ja terveyseroja.
– Tuloksissa yllätti se, miten vähän lapset, vammaiset ja maahanmuuttajataustainen väestö huomioidaan hyvinvointisuunnitelmien kohdistaessa kulttuuritoimenpiteitä kansalaisille. Kulttuurin vaikutuksista hyvinvointiin on paljon tutkimusnäyttöä, toteaa väitöskirjatutkija Kuitu Tampereen yliopiston terveystieteiden yksiköstä.
Kulttuurihyvinvointi juurtuu vähitellen
Monet ihmiset hakeutuvat terveyspalveluiden piiriin muiden kuin terveydellisten syiden vuoksi. Heitä vaivaavat aikaisemman tutkimuksen mukaan ennemmin yksinäisyys, merkityksettömyyden kokemukset sekä puutteet, jotka määrittyvät sosiaalisista tai taloudellisista resursseista eli muista kuin kliinisistä sairauksista. (Araki ym. 2022.)
– Kulttuurihyvinvoinnin kytkeminen suunnitelmallisesti osaksi kansanterveystyötä ja hyvinvointialueiden hyte-kokonaisuutta voisi tukea väestön terveyttä ja osallisuutta sekä kaventaa hyvinvointieroja.
Tulokset vahvistavat käsitystä siitä, että kulttuurihyvinvointi on vähitellen juurtumassa kiinteäksi osaksi hyte-työtä, vaikka tehtävää on vielä paljon.
Osalla alueista kulttuuritoimenpiteitä oli asetettu monipuolisesti useille painopisteille. Sen sijaan neljällä hyvinvointialueella kulttuuria ei huomioitu lainkaan suunnitelmatason hyte-toimenpiteissä. Hyvinvointialueiden kulttuuritoimenpiteet keskittyvät erityisesti madaltamaan kulttuuriosallistumisen kynnystä ja kehittävät palveluohjausta (esim. kulttuurilähetteet). Mukana on myös osallisuutta ja yhdenvertaisuutta vahvistavia toimintamalleja.
Sen sijaan kulttuurihyvinvointipalveluiden tuotanto ja tarjonnan vahvistaminen näkyvät harvemmin hyvinvointialueiden hyte-toimien ytimessä.
– Olisi viisautta ottaa käyttöön aiempaa määrätietoisemmin ja suunnitelmallisemmin ennaltaehkäiseviä toimia. Nyt kun yhteiset käytänteet, kansallinen ohjaus, resurssit ja yhteistyön rakenteet kehittyvät hitaasti, jäävät usein yhdyspintatyönä toteutettavan hyvinvointityön hyödyt merkittävästi potentiaaliaan vähäisemmiksi, Kuitu toteaa.
Tutkimusartikkeli kutsuu päättäjiä, tutkijoita ja hyvinvointialueiden toimijoita tarkastelemaan kulttuurihyvinvointia entistä strategisemmin osana kansanterveystyötä – ja pohtimaan, miten kulttuurin keinoin voidaan tukea väestön hyvinvointia sekä kaventaa kasvavia hyvinvointieroja.
Kulttuuri hyvinvoinnin tekijänä
Laaja tutkimusnäyttö osoittaa, että kulttuuriosallistumisella on monipuolisia vaikutuksia väestön hyvinvointiin ja terveyteen. Suomessa kulttuurin ja hyvinvoinnin yhteyksiä on tunnistettu ja edistetty politiikkatasolla ja kohta 60 vuoden ajan. Myös WHO ja EU suosittaa jäsenmailleen kulttuurihyvinvoinnin sisällyttämistä osaksi kansanterveystyötä ja hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä.
Kulttuurin hyvinvointivaikutusten syntymiseen vaikuttavat muun muassa palveluiden saatavuus ja taustatekijöinä ihmisten sosioekonominen asema ja läpi elämän rakentuva yksilöllinen kulttuurikompetenssi eli kyvyt toimia kulttuurisessa ympäristössään ja käyttää ja tuottaa kulttuuri- ja taidepalveluja ja toimintaa.
Tutkimusartikkeli:
Kulttuurihyvinvoinnin poliittinen ohjaus ja toimenpiteet hyvinvointialueiden lakisääteisissä hyvinvointisuunnitelmissa.Kuitu, Pilvi; Lindfors, Pirjo; Absetz, Pilvikki, 2026.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Lisätietoja:
Väitöskirjatutkija Pilvi Kuitu, +358 400 433722, pilvi.kuitu@tuni.fi
Tampereen yliopisto, Terveystieteiden yksikkö, kansanterveys
Linkit
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 23 200 opiskelijaa ja henkilöstöä noin 4 200. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Hybridityössä ratkaisee toteutustapa – ei etäpäivien määrä8.5.2026 15:01:45 EEST | Tiedote
Laajan kyselytutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että työntekijöiden hyvinvoinnin ja vuorovaikutuksen kannalta keskeistä ei ole etätyön määrä, vaan hybridityön käytännöt ja johtamistavat. Tulokset korostavat vuorovaikutusta tukevien käytänteiden, oikeudenmukaisiksi koettujen linjausten ja avoimen dialogin merkitystä hybridityössä.
Oppimisvaikeudet ja nuorten itsearvioima hyvinvointi kytkeytyvät yhä vahvemmin7.5.2026 12:48:39 EEST | Tiedote
Nuorten oppimisvaikeudet ja itsearvioima hyvinvointi kytkeytyvät toisiinsa aiempaa vahvemmin, vaikka niiden perinteiset riskitekijät perheissä ja kouluympäristössä ovat vähentyneet ajan kuluessa. Havainnot perustuvat Tampereen yliopistossa tehtyyn laajaan tutkimukseen, jossa analysoitiin lähes yli 600 000 suomalaisen nuoren kyselyvastauksia yli neljän vuosikymmenen ajalta.
Girlbossit ovat mediayrittäjiä, joiden työtä määrittävät somen logiikka ja sukupuolittuneet valtarakenteet5.5.2026 08:45:00 EEST | Tiedote
YTM Ida Roivainen tutki väitöskirjassaan, mitä sosiaalisessa mediassa esiintyvä ”girlbossius” on. Tutkimuksen mukaan uusliberaalissa näkyvyystaloudessa kiertävä girlbossius on usein valkoista, keskiluokkaista ja etuoikeutettua yrittäjyyttä, joka jättää feministisen voimaantumisen ja vastuun pärjäämisestä yksilön harteille. Toisaalta tutkimus osoittaa, että girlbossius on jatkumoa historiallisille ja sukupuolittuneille rakenteille, joissa naisten tekemä työ jää usein näkymättömäksi tai sitä ei arvosteta.
Tampereen yliopiston 20. journalistiikan työelämäprofessori Olga Smirnova tulee BBC:ltä29.4.2026 10:00:26 EEST | Tiedote
Tampereen yliopisto on valinnut journalistiikan työelämäprofessoriksi lukuvuodelle 2026–2027 Olga Smirnovan. Smirnova on kokenut journalisti, tuottaja ja kouluttaja, jonka erityisosaamista ovat faktantarkistus, OSINT-menetelmät, tutkiva journalismi sekä tekoälyn vaikutukset journalistiseen työhön.
Tampereen yliopistossa kehitetty uusi AI-avustaja auttaa yrityksiä soveltamaan EU:n tekoälylainsäädäntöä29.4.2026 09:00:00 EEST | Tiedote
Tampereen yliopiston tekoälytutkimusryhmä GPT-Lab on kehittänyt tekoälyavustajan, joka auttaa pk-yrityksiä soveltamaan EU:n tekoälysäädöstä käytännössä. TESSA-tekoälyavustaja auttaa vaatimusten toteuttamisessa ilman juridista erityisosaamista.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme