Malminkentän terminaalirakennukseen suunnitellaan teknistä peruskorjausta

Malminkentän vanhassa terminaalirakennuksessa on kaupungin omistuksen aikana tehty vain pienimuotoisia korjaustöitä, ja talossa tehdyt selvitykset osoittavat korjausten välttämättömyyden. Nyt tehtävillä korjauksilla turvataan rakennuksen pysyminen käyttökunnossa.

Kaupunkiympäristölautakunnan rakennusten ja yleisten alueiden jaosto käsittelee korjauksen hankesuunnitelmaa kokouksessaan 12. tammikuuta.

Erityisesti korjausta vaativat talon vesi- ja viemäriputkistot. Tässä remontissa kunnostetaan lisäksi muun muassa ilmanvaihtojärjestelmää ja sähköteknisiä järjestelmiä. Myös osa julkisivusta sekä vanhat ikkunat ja ovet korjataan.

Korjaukset tehdään arvokkaan rakennuksen alkuperäisiä ratkaisuja kunnioittaen. Tilamuutoksia ei tehdä. Rakennukseen jää korjausten jälkeenkin muuta kunnostettavaa, ja laaja perusparannus tulee tehtäväksi myöhemmin.

Tilat käyttöön remontin jälkeen

Kaupungin tavoitteena on, että Malminkentän alue pysyy aktiivisessa ja monipuolisessa käytössä ennen asuntorakentamisen alkamista ja myös rakentamisen aikana. Joulukuussa 2022 lainvoiman saaneet Nallenrinteen ja Lentoasemankortteleiden asemakaava-alueet ympäröivät vanhaa terminaalirakennusta.

Vanha terminaalirakennus tyhjennetään korjaustöiden ajaksi. Nykyisin talossa toimii tai sitä käyttää muun muassa ravintola ja 15 muuta vuokralaista. Remontin valmistuttua tilat on tarkoitus laittaa uudelleen vuokralle. Tavoitteena on, että rakennus tarjoaa palveluita alueen asukkaille ja käyttäjille, ja että sen toiminta tukee Malminkentän kehittämistä ja väliaikaiskäyttöä.

Talon suunnittelijoilla on ollut nykyaikaisia ihanteita

Rakennus on valmistunut vuonna 1938 arkkitehtien Martti Välikankaan, Dag Englundin, Vera Rosendahlin ja Onni Ermalan suunnittelemana.

Rakennus on ollut edistyksellinen muunneltavuudessaan. Rakennuksessa ei ole kantavia väliseiniä, joten pohjaratkaisuun olisi tulevaisuudessa helppo tehdä muutoksia. Talon siipiosat toteutettiin alun perin siten, että niitä olisi voinut korottaa yhdellä kerroksella. Kokeellinen teräsbetoniseinärakenne teki mahdolliseksi ympäri talon avautuvat nauhaikkunat. Nauhaikkunat yleistyivät myöhemmin 1960-luvulla.