Väestön ikääntymiseen ei ole varauduttu riittävästi – päätöksillä on jo kiire
Työterveyslaitos ja Etla tiedottavat, embargo 17.1.2023 klo 13
Keskustelutilaisuus: Miten talous kestää väestörakenteen muutoksen? (Tiedekulma, Helsinki)
– Suomessa työelämästä jäädään pois varhain verrattuna muihin Pohjoismaihin. Myös osatyökykyisten eli alentuneen työkyvyn omaavien työllistämisessä olisi parantamisen varaa. Lisäksi opiskeluajat ja pienten lasten äitien kotiin jäämisen jaksot ovat melko pitkiä, kertoi tutkimusneuvonantaja Tarmo Valkonen Etlasta.
– Julkista taloutta olisi vahvistettava nyt, kun matalasta lapsiluvusta koituu säästöjä ja suuret ikäluokat eivät ole vielä paljon hoivaa tarvitsevassa iässä, painotti Valkonen LIFECON-hankkeen 17.1.2023 järjestämässä keskustelutilaisuudessa ”Miten talous kestää väestörakenteen muutoksen?”
Katse on suunnattava pitkälle eteenpäin ja pieniin ikäluokkiin on varauduttava
Suomessa on parhaillaan menossa vaihe, jossa lasten lukumäärän pieneneminen vähentää perheiden ja julkisen talouden menoja lyhyellä aikavälillä. Matalan syntyvyyden haitat alkavat näkyä taloudessa vasta, kun pienet ikäluokat siirtyvät työelämään. Työntekijöitä on vaikeampi löytää, talouskasvu hidastuu ja veronmaksajia on vähemmän. Kyse on pitkäaikaisesta ongelmasta: pieni ikäluokka on työelämässä ainakin 35 vuotta. Meiltä puuttuu varautuminen pahenevaan työvoimapulaan.
Vähemmän tekijöitä – pidemmät työuratko ratkaisu?
Työurien pituuteen voidaan vaikuttaa politiikan ja työelämätoimijoiden yhteisillä keinoilla. Vaikuttavista toimista esimerkkinä ovat eläkeuudistukset, joita on tehty 2005 ja 2017. Varhaisen työelämästä poistumisen reittejä vähennettiin ja eläkeikää nostettiin. Eläkkeelle jäätiin vuonna 2021 noin kolme vuotta myöhemmin kuin 2004. Positiivinen muutos näkyy kaikissa koulutusryhmissä.
– Työuria voidaan pidentää paitsi lopusta myös alusta ja keskeltä. Keskeistä on työntekijöiden työkyvystä ja osaamisesta huolehtiminen, muistuttaa johtava tutkija Taina Leinonen Työterveyslaitoksesta.
– Varsinkin nuoremmilla ikäryhmillä mielenterveyden häiriöistä esim. masennuksesta johtuva työkyvyttömyys on kasvussa. Marinin hallituksen mielenterveysstrategia (2020–2030) ja Työelämän mielenterveysohjelma tuottavat keinoja, joilla työpaikoilla voidaan tukea mielenterveyttä ja työyhteisöjen hyvinvointia.
Päätöksillä ja asennemuutoksella alkaa olla jo kiire – hyvinvointivaltion ylläpito hankalaa
Maahanmuuton kasvattaminen ja siihen liittyvät kotouttamis- ja koulutusinvestoinnit ovat välttämättömiä kansantalouden ja julkisen talouden tasapainon turvaamiseksi. Maahanmuuttajien kotoutumista tulee helpottaa ottamalla maahanmuuttajat työyhteisöjemme tasavertaisiksi jäseniksi.
Toinen, yhtä välttämätön polku on edistää työllisyyttä eri ikävaiheissa. Siitä hyötyisivät ihmiset itse suurempien tulojen vuoksi, yritykset ja julkiset palvelut työntekijämäärien kasvaessa ja julkinen talous suurempien verotulojen ja pienempien tulonsiirtomenojen kautta.
– Huolimatta edellä mainituista toimista työtä tekevien määrän väheneminen suhteessa muuhun väestöön hidastaa väistämättä elintason kasvua ja heikentää mahdollisuuksia ylläpitää hyvinvointivaltiota nykyisellä veroasteella. Tähän on meidän kaikkien syytä varautua ja erityisesti päättäjien jo seuraavissa hallitusohjelmissa, painottaa Valkonen.
Lisätiedot
Tarmo Valkonen, tutkimusneuvonantaja, ETLA, puh. 050 329 6014, tarmo.valkonen@etla.fi
Taina Leinonen, johtava tutkija, Työterveyslaitos, puh. 050 327 1723, taina.leinonen@ttl.fi
Väestörakenteen muutosten elämänkaari- ja talousvaikutukset (LIFECON) -hankkeessa tarkastellaan väestörakenteen muutokseen vaikuttavia tekijöitä yksilöiden elämänkaaren eri vaiheissa: perhettä perustettaessa, työelämässä sekä vanhuusiän terveyden ja hoivan aikana. Lisäksi tutkitaan väestömuutoksen vaikutuksia kansantalouteen – varsinkin julkiseen talouteen.Hanke tarjoaa päättäjille ja asiantuntijoille tietoa väestön muuttuvien rakenteiden syistä, seurauksista ja ratkaisuista. Hanketta koordinoi Työterveyslaitos ja siihen osallistuvat Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla ja Helsingin yliopisto.
LIFECON on yksi STN DEMOGRAPHY -ohjelman viidestä tutkimushankkeesta. Hanke saa rahoitusta strategisen tutkimuksen neuvostolta (STN), joka toimii Suomen Akatemian yhteydessä.
STN DEMOGRAPHY -ohjelman hankkeiden asiantuntijat ovat koostaneet tietopaketin päättäjille ”Väestörakenteen muutos haastaa yhteiskunnan kestävyyden”. Tietopaketti julkaistaan lähipäivinä. Linkki tietopakettiin lisätään tähän tiedotteeseen, joka löytyy Työterveyslaitoksen sivuilta www.ttl.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Kristiina KulhaerityisasiantuntijaTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358405486914kristiina.kulha@ttl.fiPäivi Lehtomurtomediaviestinnän erityisasiantuntijaTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358504156309paivi.lehtomurto@ttl.fiKuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin asiantuntija, joka tutkii, palvelee ja vaikuttaa.
Kehitämme asiakkaidemme kanssa hyviä työyhteisöjä ja turvallisia työympäristöjä sekä tuemme työntekijöiden työkykyä. Asiakkaitamme ovat työpaikat, päättäjät, kansalaiset, työterveysyksiköt sekä muut työhyvinvointia kehittävät organisaatiot.
Visiomme on ”Hyvinvointia työstä”, sillä terveellinen, turvallinen ja mielekäs työ luo hyvinvointia. Toimipisteemme sijaitsevat Helsingissä, Kuopiossa, Oulussa, Tampereella ja Turussa. Henkilöstön määrä on noin 500.
Lisätietoja:
Tietoa meistä
Medialle-sivulta löydät asiantuntijoiden yhteystiedot ja aiemmat tiedotteemme
Aineistopankki (logot, asiantuntijoiden kuvat)
Twitter: @tyoterveys (fi), @FIOH (en)
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työterveyslaitos
Undersökning: Sjukfrånvaro på grund av psykisk ohälsa ökade särskilt inom social- och hälsovårdsbranschen – ångest var den vanligaste orsaken12.9.2025 06:00:00 EEST | Pressmeddelande
Arbetshälsoinstitutets registerundersökning visar att sjukfrånvaro på grund av psykisk ohälsa ökade tydligt inom alla undersökta verksamhetsområden åren 2015–2021. Ökningen var särskilt kraftig inom social- och hälsovårdsbranschen och bland kvinnor i tjänstemannaställning under 50 år. Samtidigt passerade ångest depression som den vanligaste orsaken till nya perioder av sjukfrånvaro.
Tutkimus: Mielenterveysperusteiset sairauspoissaolot kasvoivat erityisesti sote-alalla – ahdistuneisuus nousi yleisimmäksi syyksi12.9.2025 06:00:00 EEST | Tiedote
Työterveyslaitoksen rekisteritutkimus osoittaa, että mielenterveysperusteiset sairauspoissaolot lisääntyivät selvästi kaikilla tutkituilla toimialoilla vuosina 2015–2021. Nousu oli erityisen rajua sote-alalla ja alle 50-vuotiailla toimihenkilönaisilla. Samalla ahdistuneisuus ohitti masennuksen uusien sairauspoissaolojaksojen yleisimpänä syynä.
Study: Mental health-related sickness absences increased especially in the social welfare and health care sector – anxiety became the most common cause12.9.2025 06:00:00 EEST | Press release
A register study by the Finnish Institute of Occupational Health demonstrates that mental health-related sickness absences increased significantly in all studied industrial sectors in 2015–2021. The increase was particularly steep in the social welfare and health care sector and among female white-collar employees under the age of 50. At the same time, anxiety overtook depression as the most common cause of new periods of sickness absence.
Rapport: Algoritmiskt ledarskap allt vanligare i Norden – forskare varnar för dess effekter på arbetstagarnas välbefinnande8.9.2025 08:00:00 EEST | Pressmeddelande
Det snabbt växande algoritmiska ledarskapet kan ställa alltför höga krav på arbetstagarna och försämra välbefinnandet, visar en ny rapport. Översikten visar på ett konsekvent samband mellan algoritmiskt ledarskap och ökade psykosociala risker samt deras konsekvenser, såsom stress och utbrändhet.
Raportti: Algoritminen johtaminen yleistyy Pohjoismaissa – tutkijat varoittavat sen vaikutuksista työntekijöiden hyvinvointiin8.9.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Nopeasti yleistyvä algoritminen johtaminen voi asettaa työntekijöille liiallisia vaatimuksia ja heikentää hyvinvointia, osoittaa tuore raportti. Katsaus tuo esiin johdonmukaisen yhteyden algoritmisen johtamisen ja psykososiaalisten riskien sekä niiden seurausten, kuten stressin ja työuupumuksen, lisääntymisen välillä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme