Talouspolitiikan arviointineuvoston taustaraportti: Tasapalautus tehokkain tapa hyvittää polttoainekuluja pienituloisille

Polttoaineverotus on Suomen ilmastopolitiikassa keskeinen keino päästä liikenteen päästövähennystavoitteisiin, sillä se luo jatkuvan kannustimen vähentää ajamista. Verotaakka on kuitenkin suhteessa suurempi pienituloisille autoilijoille. Talouspolitiikan arviointineuvoston tuoreessa taustaraportissa tutkitaan eri tapoja hyvittää polttoaineveron tulonjakovaikutuksia. Taustaraportin on kirjoittanut väitöskirjatutkija Selina Clarke ja sen empiiriset laskelmat on tehnyt tutkija Kimmo Palanne.
”Könttäsummakorvaus on oikeudenmukaisempi ja huomioi pienituloiset, muttei lisää ajamisen kannustimia”, summaa Talouspolitiikan arviointineuvoston taustaraportissa eri kompensointimalleja tutkinut Clarke.
Pienituloisilla autoilijoilla on suhteessa suurimmat polttoainekulut
Taustaraportin mukaan koko Suomen väestöä katsoessa kaikissa kotitalouksissa polttoainekuluihin menee keskimäärin alle neljä prosenttia kaikista tuloista ja suurin verotaakka on ylemmällä keskiluokalla. Se tarkoittaa kuudetta, seitsemättä ja kahdeksatta tulodesiiliä.
Jos tarkastellaan vain autollisia kotitalouksia Suomessa, niin verotuksen suhteellinen taakka on huomattavasti korkeampi pienituloisilla: alimmalla tuloluokalla menee yli kymmenen prosenttia tuloista polttoaineeseen, kun taas ylimmällä tuloluokalla alle kolme prosenttia.
Tasapalautus tehokkain tapa kompensoida polttoainekuluja
Könttäsummakorvauksena jaettu tasapalautus on tehokkain tasoittamaan kuluja eri tuloluokkien välillä, sillä se sillä se alentaa verotuksen taakkaa suhteessa eniten alimmissa tuloluokissa. Palautuksen suuruus ei riipu polttoainekuluista.
Esimerkiksi tulo- tai päästöverotuksen alentamisesta hyötyisivät enemmän hyvätuloiset, koska he ajavat enemmän ja maksavat enemmän veroa. Polttoaineveron alentaminen puolestaan voisi luoda ympäristölle haitallisen kannustimen ajaa enemmän, sillä se laskisi polttoaineen yleistä hintatasoa.
Raportissa tasapalautusta verrattiin myös muihin hiiliosinkomalleihin, joissa palautuksen määrä riippui kotitalouden koosta. Erot tuloksissa olivat pieniä, mutta osoittivat että tasapalautus hyödyttäisi enemmän pienituloisia, sillä nämä kotitaloudet ovat keskimäärin pienempiä. Tasapalautuksen hallinnolliset kulut olisivat myös todennäköisesti pienemmät.
”Könttäsummakorvaus on käytössä esimerkiksi Kanadassa, missä tietyissä provinsseissa asuvat kotitaloudet saavat valtiolta veronpalautuksen neljä kertaa vuodessa. Palautus maksetaan provinssin asettaman hiilidioksidiveron kertymästä”, kertoo Palanne.
Taustaraportin empiirinen osuus toteutettiin väestötason aineistolla. Traficomin eli liikenne- ja viestintäviraston tietojen avulla saatiin tietoa rekisteröidyistä autoista vuodelta 2016, polttoainekulutus ja polttoaineiden hinnat laskettiin samalta vuodelta ja yhdistettiin Tilastokeskuksen tietoihin kotitalouksista ja heidän tuloistaan. Suomessa kerättiin vuonna 2016 1 295 miljoonaa euroa bensiiniveroa ja 1 362 miljoonaa euroa dieselveroa, mistä hiilipäästöjen hinnan arvioitiin olevan yhteensä noin 809,7 miljoonaa euroa. Tämän hiilipäästösumman palauttamista mallinnettiin eri tavoin.
Talouspolitiikan arviointineuvoston vuoden 2022 vuosiraportti julkaistaan 1.2.2023. Julkaisupäivän seminaarin aiheena on muun muassa vihreä siirtymä.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Selina ClarkeVäitöskirjatutkijaHelsingin yliopisto / Taloustiede
selina.clarke@helsinki.fiKimmo PalanneTutkijaVATT / Energia-, ilmasto- ja ympäristöpolitiikka
Puh:+358 295 519 507kimmo.palanne@vatt.fiKuvat
Liitteet
Tietoja julkaisijasta
Talouspolitiikan arviointineuvosto perustettiin vuonna 2014 talouspolitiikan tavoitteiden ja keinojen riippumatonta arviointia varten. Neuvoston tavoitteena on parantaa talouspolitiikan valmistelun ja päätöksenteon laatua sekä tuoda tutkimustietoon pohjautuva riippumaton näkökulma talouspoliittiseen keskusteluun. Neuvosto julkaisee vuosittain arvion harjoitetusta talouspolitiikasta. Lisäksi neuvosto julkaisee taustaraportteja talouspolitiikan eri teemoista.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Talouspolitiikan arviointineuvosto (TPAN)
Rådet för utvärdering av den ekonomiska politiken: Välfärdsområdena inledde sin verksamhet under utmanande förhållanden – mer flexibilitet behövs för att täcka underskotten28.1.2025 10:00:00 EET | Pressmeddelande
Besluten som fattades under vårens ramförhandlingar stöder regeringens ekonomiska mål, men den svaga ekonomiska utvecklingen och de stigande kostnaderna inom välfärdsområdena försvagar utsikterna för de offentliga finanserna. På kort sikt bör ytterligare anpassningar som försämrar den samlade efterfrågan undvikas. Det vore rimligt att ge välfärdsområdena mer tid att genomföra besparingarna.
Talouspolitiikan arviointineuvosto: Hyvinvointialueet aloittivat haastavissa olosuhteissa – alijäämien kattamiseen tarvitaan lisää joustoa28.1.2025 10:00:00 EET | Tiedote
Kevään kehysriihen päätökset tukevat hallituksen taloustavoitteita, mutta heikko talouskehitys ja hyvinvointialueiden kasvavat kustannukset heikentävät julkisen talouden näkymiä. Lyhyellä aikavälillä tulisi välttää kokonaiskysyntää heikentäviä lisäsopeutuksia. Hyvinvointialueille olisi järkevää antaa lisäaikaa säästöjen toteuttamiseen.
The Finnish Economic Policy Council: Wellbeing services counties started in challenging circumstances – More flexibility needed to address deficits28.1.2025 10:00:00 EET | Press release
The fiscal policy decisions made last spring support the government’s economic objectives. However, weak economic performance and the rapidly rising costs faced by wellbeing services counties have worsened the fiscal outlook. Additional measures that weaken aggregate demand should be avoided in the short term. Wellbeing services counties should be given additional time to implement savings measures.
Talouspolitiikan arviointineuvoston taustaraportti: Helsingissä palkat muuta maata korkeammat – kertoo tuottavuudesta4.12.2024 07:00:00 EET | Tiedote
Tuoreen talouspolitiikan arviointineuvoston taustaraportin mukaan Helsingin työssäkäyntialueella palkat ovat selvästi muuta Suomea korkeammat. Helsingissä kerrytetty työkokemus myös nostaa palkkoja muuta maata nopeammin. Taustalla on raportin mukaan suuresta kaupunkikoosta johtuva korkea tuottavuus, joka mahdollistaa korkeammat palkat.
Talouspolitiikan arviointineuvoston taustaraportti: Alueellisella ja ammatillisella kohtaanto-ongelmalla vähäinen yhteys työttömyyteen7.11.2024 07:00:00 EET | Tiedote
Tuoreen tutkimuksen mukaan esteet työttömien työnhakijoiden maantieteellisessä tai ammatillisessa liikkuvuudessa eivät ole viime vuosina merkittävästi hidastaneet työpaikkojen täyttymistä tai nostaneet työttömyyttä Suomessa. Taustalla näyttää olevan työnhakijoiden ja työmahdollisuuksien lisääntynyt keskittyminen samoille alueille ja ammatteihin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme