Eläkeiän nosto eläkeuudistuksessa 2017 onnistui – vanhuuseläkkeelle siirtyminen myöhentynyt merkittävästi
24.1.2023 07:00:00 EET | Eläketurvakeskus (ETK) | Tiedote
Uuden tutkimuksen mukaan eläkeuudistuksella tavoiteltu eläkkeellesiirtymisiän nousu näyttää onnistuneen.
Tutkimuksessa on tarkasteltu vuosina 1954–1957 syntyneitä, jotka ovat siirtyneet vanhuuseläkkeelle työstä. Vuonna 1954 syntyneiden alin vanhuuseläkeikä oli 63 vuotta ja vuonna 1957 syntyneiden 63 vuotta ja yhdeksän kuukautta.
Kun vuonna 1954 syntyneistä yli puolet jäi eläkkeelle ennen 63 vuoden ja yhdeksän kuukauden ikää, vuonna 1957 syntyneistä käytännössä kaikki jäivät eläkkeelle vasta tämän iän jälkeen.
– Yksityisellä sektorilla muutos on ollut selvästi julkista sektoria suurempi, sillä vuonna 1954 syntyneistä yksityisellä sektorilla työskennelleistä lähes 70 prosenttia jäi eläkkeelle ennen 63 vuoden ja yhdeksän kuukauden ikää, sanoo ekonomisti Satu Nivalainen Eläketurvakeskuksesta.
Työurat pidentyneet loppupäästä
Myös työurat näyttävät pidentyneen loppupäästä eläkeiän nousun myötä, vaikkakin eläkeiän nousua hitaammin.
– Tämä on merkityksellistä erityisesti yksityisellä sektorilla, sillä vuoden 2005 eläkeuudistuksen jälkeen vanhuuseläkkeelle siirtymisikä ei noussut eikä 63–68-vuotiaana tehty työura pidentynyt lainkaan yksityisillä aloilla. Tässä mielessä vuoden 2017 uudistuksessa sovittu alimman eläkeiän nostaminen vaikuttaa onnistuneelta, arvioi Nivalainen.
65-vuotiaana tai sitä vanhempana eläkkeelle jääneiden osuus noussut
Kun vanhuuseläkeikä on noussut asteittain kolme kuukautta ikäluokkaa kohti, entistä suurempi osuus ikäluokasta on siirtynyt eläkkeelle edellistä ikäluokkaa myöhemmin. Muutos ei näy vain alimmassa eläkeiässä, sillä eläkkeelle jäädään entistä iäkkäämpänä: esimerkiksi 65-vuotiaana tai vanhempana eläkkeelle siirtyneiden osuus on kasvanut.
– Koronapandemia on saattanut kuitenkin vaikuttaa päätöksiin eläkkeelle siirtymisen ajoituksesta, mikä haastaa vuoden 2017 eläkeuudistuksen vaikutusten arviointia, huomauttaa erikoistutkija Ilari Ilmakunnas Eläketurvakeskuksesta.
Osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrä on kasvanut
Vuoden 2017 eläkeuudistuksen myötä työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen tuli mahdolliseksi myös 63 ikävuoden jälkeen. Koska työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen yläikäraja on sidottu asteittain nousevaan vanhuuseläkkeen alaikärajaan, kasvaa yli 63-vuotiaana työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyvien määrä vähitellen.
Eläkeuudistuksen jälkeen osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrä on lisääntynyt myös 60–62-vuotiaiden ikäryhmässä, mutta täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrä on pysynyt melko ennallaan.
– Yli 60-vuotiaiden osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrä on kuitenkin kasvanut jo pidemmän aikaa. Osittain eläkeuudistuksen jälkeinen muutos heijastaa tätä kehitystä, toteaa erikoistutkija Mikko Laaksonen Eläketurvakeskuksesta.
Tutkimusjulkaisu: Tutkimuksia vanhuus- ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen muutoksista vuoden 2017 eläkeuudistuksen jälkeen
Lisätietoja: Ekonomisti Satu Nivalainen, Eläketurvakeskus, puh. 029 411 2151, satu.nivalainen@etk.fi
Avainsanat
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Eläketurvakeskus (ETK) on lakisääteinen työeläketurvan kehittäjä, asiantuntija ja yhteisten palvelujen tuottaja.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Eläketurvakeskus (ETK)
Nästan hälften av unga vuxna sparar med tanke på pensionstiden11.3.2026 07:00:00 EET | Pressmeddelande
Privat sparande med tanke på tiden som pensionär har blivit vanligare i alla åldersgrupper, men i synnerhet bland unga vuxna. Enligt en ny undersökning av Pensionsskyddscentralen uppgav nästan hälften av 25–34-åringarna att de hade sparat för pensionstiden.
Lähes puolet nuorista aikuisista säästää eläkeaikaa varten11.3.2026 07:00:00 EET | Tiedote
Yksityinen säästäminen eläkeaikaa varten on yleistynyt kaikenikäisillä, mutta erityisesti nuorilla aikuisilla. Eläketurvakeskuksen uuden tutkimuksen mukaan vuonna 2024 lähes puolet 25–34-vuotiaista kertoi säästäneensä eläkeaikaa varten.
Pensionsövergångarna senarelagts snabbt - PSC:s Kautto: ”Förändringen stärkt de offentliga finanserna”13.2.2026 09:00:00 EET | Pressmeddelande
Pensioneringsåldern i Finland har stigit snabbare än målsättningen. I fjol pensionerades finländare med arbetspension i genomsnitt vid 63,2 års ålder. Samtidigt fortsatte sysselsättningsgraden bland äldre att stiga.
Eläkkeelle siirtyminen myöhentynyt nopeasti – ETK:n Kautto: "Muutos vahvistanut julkista taloutta"13.2.2026 09:00:00 EET | Tiedote
Eläkkeellesiirtymisikä on noussut Suomessa tavoiteltua ripeämmin. Viime vuonna suomalaiset jäivät työeläkkeelle keskimäärin 63,2-vuotiaana. Samalla ikääntyneiden työllisyysaste jatkoi nousuaan.
De som pensionerats före 30 års ålder har en kort arbetshistoria – depression vanligaste orsaken till unga vuxnas sjukpension15.1.2026 07:45:00 EET | Pressmeddelande
Största delen av sjukpensionerna för personer under 30 år beror på psykiska sjukdomar. Enligt Pensionsskyddscentralens (PSC) undersökning är de som blivit sjukpensionerade som unga ändå olika på många sätt. Ungefär hälften av dem som blivit pensionerade i 18–29 års ålder inte arbetat alls.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme