Alle 30-vuotiaiden eläkkeelle siirtyneiden työhistoria on lyhyt – masennus yleisin syy nuorten aikuisten työkyvyttömyyseläkkeille

Tutkimuksen mukaan työkyvyttömyyseläkkeiden taustalla olevat mielenterveyden häiriöt eivät ole yhtenäinen sairausryhmä, vaan ne sisältävät useita erilaisia sairauksia, jotka vaikuttavat työkykyyn vaihtelevassa määrin.  

– Masennus on yleisin työkyvyttömyyseläkkeiden syy 21–29-vuotiaana eläkkeelle siirtyneillä. Myös psykoottisten häiriöiden osuus on merkittävä. Iän myötä somaattisten eli fyysisten sairauksien osuus työkyvyttömyyseläkkeiden alkamissyistä kasvaa, toteaa erikoistutkija Mikko Laaksonen Eläketurvakeskuksesta.   

Alle 30-vuotiaiden eläkkeistä yhteensä 85 prosenttia alkoi mielenterveyden häiriöiden perusteella ja 15 prosenttia somaattisista syistä. 

Noin puolella ei ole ollut työuraa lainkaan 

Noin puolet 18–29-vuotiaana työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneistä sai ainoastaan Kelan maksamaa eläkettä. Heillä työuraa ei lähtökohtaisesti ole lainkaan. Myös joskus työssä olleilla eli niillä, joiden eläke koostuu ainakin osittain työeläkkeestä, työurat ovat usein varsin lyhyitä verrattuna samanikäisen väestön työuriin keskimäärin.  

– Kun katsotaan kaikkia alle 30-vuotiaana työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneitä, heidän työuransa pituus oli keskimäärin noin 40 prosenttia samanikäisen muun väestön työurista. Työeläkettä saaneilla vastaava osuus oli puolestaan noin 60 prosenttia, Laaksonen kuvaa.  

Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyvien työurat jäävät vertailuryhmästä jälkeen heti uran alusta lähtien, riippumatta siitä, minkä ikäisenä työkyvyttömyyseläke lopulta alkaa.  

– Tämä kertoo siitä, että usein työkykyongelmat ovat alkaneet jo kauan ennen työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymistä, Laaksonen sanoo. 

Diagnoosi yhteydessä työuran pituuteen 

Pisimmät työurat ovat niillä alle 30-vuotiailla, joiden työkyvyttömyys johtuu jostakin somaattisesta sairaudesta. Mielenterveyssyistä työkyvyttömyyseläkkeellä olevilla pisimmät työurat ovat niillä, joilla diagnoosina on mania tai kaksisuuntainen mielialahäiriö. 

– Vaikka erot eri sairausryhmien välillä selittyvät suurelta osin sillä, missä iässä työkyvyttömyys alkaa, sairausdiagnoosi on yhteydessä työuran pituuteen eläkkeen alkamisiästä riippumatta.  

Nuoret tarvitsisivat varhaista tukea 

Nuorten työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisellä on merkittäviä vaikutuksia sekä yhteiskunnalle että yksilölle. Yhteiskunnan näkökulmasta kyse on hukatusta työpanoksesta: menetetty työura on pitkä. Yksilölle työkyvyttömyys merkitsee usein pienituloisuutta ja kohonnutta syrjäytymisriskiä. 

Laaksosen mukaan merkittävä osa nuorista on ainakin osittain työkykyisiä, mutta heille soveltuvia työmahdollisuuksia on vähän varsinkin kireän taloustilanteen aikana.  

– Tarvitaan varhaisia tukitoimia sekä nuorille että heidän perheilleen, lisää lähtötason työpaikkoja ja työhön paluun suunnittelua jo hoidon tai kuntoutuksen aikana. Lisäksi tulisi vahvistaa työllistämistukien kaltaisia väyliä, joiden kautta nuoret voivat saada kokemusta, jonka avulla he voivat löytää paikkansa työelämässä, Laaksonen pohtii.  

Tutkimuksessa tarkasteltiin vuosina 2020–2022 työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneitä alle 30-vuotiaita. Heitä oli noin 8 200.  

 Nuorten työkyvyttömyyseläkkeet yleistyneet  

• Vuoden 2024 lopussa noin 16 000 alle 30-vuotiasta sai työkyvyttömyyseläkettä. 

• 2000-luvun alussa alle 30-vuotiaita työkyvyttömyyseläkettä saavia oli 10 000.  

• Pelkästään vuonna 2024 noin 2 800 alle 30-vuotiasta siirtyi työkyvyttömyyseläkkeelle. 

Tutkimusjulkaisu: Nuorena työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden työhistoria  

Tutkimustietoa työkyvyttömyyseläkkeistä ja työkyvystä on koottu Eläketurvakeskuksen Tutkittua tietoa tiiviisti -sivulle. 

Lisätietoa: Erikoistutkija Mikko Laaksonen, Eläketurvakeskus, puh. 029 411 2156, etunimi.sukunimi@etk.fi.