LUT – yliopiston dekaani Mari Kallioinen – Mänttäri: Metsäteollisuus on miljoonien mahdollisuuksien tulevaisuuden ala. Ala tarvitsee uusia osaajia
Metsäala tarvitsee uusia osaajia
Metsäalan suurena tulevaisuuden haasteena Kallioinen-Mänttäri pitää uusien osaajien saamista alalle. - Me tarvitsemme alalle uusia osaajia ja pyrimme tekemään tunnetuksi uusia metsän tarjoamia mahdollisuuksia. Kun metsäosaamisen kautta voidaan muuttaa maailmaa paremmaksi, olisi hienoa, että nuoremmatkin sukupolvet näkisivät ne mahdollisuudet, mitä meillä Suomen metsissä on.
Kallioinen-Mänttärin mukaan LUT yliopiston erotustekniikan tutkimustyön ytimessä on, miten saadaan kestävästi erilaisten prosessien sivuvirroista ja jätevirroista jatkojalostukseen sopivat yhdisteet talteen. - Kun sijaitsemme metsäteollisuuden ydinalueella, meillä on sen tuottamista sivuvirroista kertynyt paljon osaamista, minkä päälle voidaan rakentaa jatkotuotteiden kehitystyötä.
- Me olemme biojalostuksen erotusprossien hallinnassa kansainvälistä kärkeä jo siksi, että Suomessa on niin pitkään ollut metsäteollisuutta ja niitä käsiteltäviä sivuvirtoja. Tavoitteena työssämme on kehittää prosesseja, joissa metsästä peräisin oleva biomassa, esimerkiksi sahanpuru, voidaan hyödyntää mahdollisimman resurssitehokkaasti ja siten, että jätettä jää mahdollisimman vähän. Tässä työssä on hienoa nähdä, miten viisas materiaali puu on ja miten paljon mahdollisuuksia se meille tuottaa.
Puunjalostuksen sivuvirroista uusia tuotteita ja uutta liiketoimintaa
Sahanpuru on mekaanisen metsäteollisuuden sivuvirta, jota Suomessa syntyy sivutuotteena noin kolme miljoonaa kiintokuutiometriä vuodessa. -Sen sijaan, että sahanpuru käytetään suoraan energiaksi, siitä voidaan ensin erottaa hemiselluloosaa jalostettavaksi käytettäväksi monien arkipäivän tuotteiden raaka-aineina. Mahdollisia kasvavan ja merkittävän markkinapotentiaalin käyttöalueita hemiselluloosille on esimerkiksi kosmetiikka-, elintarvike- ja kemianteollisuudessa, johon voi syntyä uutta liiketoimintaa ja tuotteita, kertoo Kallioinen-Mänttäri.
-LUT yliopiston erotustekniikan tutkimustyön ytimessä on useammassa projektissa aiheena se, miten puubiomassassa olevia antimikrobisia yhdisteitä voitaisiin hyödyntää pinnoitteissa tai muissa tuotteissa. Meidän tavoitteenamme on pystyä hyödyntämään näitä yhdisteitä esimerkiksi vedenpuhdistuksessa käytettävien suodatuskalvojen pinnoitteina siten, että ne parantavat kalvojen kestävyyttä ja toimintaa olosuhteissa, joissa kalvot altistuvat mikro-organismeille. Toki tätä osaamista, jota nyt kehitämme, voidaan edelleen ehkä myöhemmin hyödyntää myös muilla pinnoilla kuin erotusmatriiseissa.
Tutkimus kehittää ratkaisuja korvaamaan synteettisiä raaka-aineita. Suuria mahdollisuuksia vientimarkkinoille
Kallioinen-Mänttärin mukaan tavoitteena on nostaa metsän jalostusarvoa kehittämällä uusia kustannustehokkaita biomassapohjaisia tuotteita korvaamaan synteettisten raaka-aineiden käyttöä. - Kun puubiomassaa on tarjolla kaikkialla, Suomessa kehitettävien tuotteiden ohella meillä on paljon kehitystyön rinnalla tuotantoon liittyvää teknologiaa ja prosessiosaamista, millä on suuri merkitys vientimarkkinoita ajatellen.
-Metsäkeskustelussa tulisi puhua myös kaikista uusista mahdollisuuksista, mitä metsä laajalla skaalalla tarjoaa. Kuluttajamarkkinoilla kohdataan yhä enemmän puupohjaisia uusia ratkaisuja ja tuotteita esimerkiksi tekstiileissä, elintarvikkeissa sekä hygienia- ja lääkkeenomaisissa tuotteissa. Uskon että näiden uusien tuotteiden ja kehityshankkeiden kautta saamme nuoret kiinnostumaan biotaloudesta ja sen opiskelun tarjoamista mahdollisuuksista.
LUT yliopiston Lahden kampuksella erotustekniikan osaston tutkimustyö keskittyy Kallioinen-Mänttärin mukaan uusien ja edistyneiden biojalostusprosessien kehittämiseen metsäbiomassasta saatavien arvokkaiden yhdisteiden hyödyntämiseksi. - Lahdessa olemme myös käynnistäneet yhteistyössä Andritzin kanssa kuituihin- ja biojalostukseen keskittyvän mittavan laboratoriotoiminnan.
-Kollin säätiö mahdollistaa meille Lahden kampuksella usean professorin työn biojalostuksen erotustekniikan, biotalouden tuotteiden ja tehdassuunnittelun parissa. Yhteistyön fokus on metsässä, mikä on valtava resurssi ja tietoa metsäbiomassan käsittelystä on hyödyksi myös peltobiomassojen käsittelylle.
-Uskon, että Säätiön perustaja, teollisuusneuvos Eino Kolli olisi ollut innoissaan hankkeista, joissa yhdistetään yliopiston tieteellinen tutkimus yritysten toimintaan. Vaikka kehitämme yliopistossa paljon uusia innovaatioita ja hankitaan niille patentteja, yrittäjät pystyvät ne skaalaamaan teolliseen tuotantoon. Kollin tapaisia ennakkoluulottomia tutkimus- ja kehitystyötä hyödyntäviä- yrittäjiä tarvitaan edelleen, jotta metsäpohjainen biotalous kehittyy.
Markku Laukkanen
markku.laukkanen@audiomedia.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
mari.kallioinen-manttari@lut.fi
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Artikkeli on osa Marjatta ja Eino Kollin rahoittamaa ”Puussa on tulevaisuus” –viestintähanketta, jossa julkaistaan ajankohtaisia suomalaisia ja eurooppalaisia puheenvuoroja kestävästä metsätaloudesta, puurakentamisesta ja puun käytön uusista mahdollisuuksista. Sarjan tavoitteena on esitellä monipuolisesti metsäalan tutkijoiden, päättäjien, yritysten ja yhteisöjen näkemyksiä ajankohtaisista laajasti metsäklusteriin liittyvistä aiheista. Artikkelit ovat vapaasti hyödynnettävissä joko lähdemateriaalina tai julkaistavissa sellaisenaan. Artikkelit julkaistaan myös sivustolla.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Audiomedia Oy
Metsänhoitoyhdistys Metsä-Lapin johtaja Annakaisa Heikkonen: Lapin metsänomistaja suojelun ja mainehaittojen ristipaineessa4.11.2025 11:46:57 EET | Artikkeli
Metsäomistajat ajettu ahtaalle Metsähoitoyhdistys Metsä-Lapin johtaja Annakaisa Heikkonen kuvaa Lapin metsätalouden olevan keskellä monikerroksista murrosta. – Samalla kun valtaosa erityisesti Ylä-Lapin alueen metsistä on jo suojeltu, yksityismetsien omistajat kamppailevat epävarmuuden, ristiriitaisten odotusten ja metsätalouden käytössä olevien alueiden pienenemisen kanssa. –Tilannetta mutkistaa, että metsätalouden rinnalla kulkevat poronhoito, saamelaiskulttuuri, matkailu ja kaivosteollisuus. Tuloksena on vyyhti, jossa yksittäinen metsänomistaja joutuu tasapainoilemaan monenlaisten paineiden alla. Heikkosen mukaan Lapin metsäkeskustelu on kärjistynyt tavalla, joka syö luottamusta ja vaikeuttaa arjen työtä. – Metsäkeskustelu on turhauttavaa ja kuplautunutta. Siinä on vastakkainasettelua ja poteroihin kaivautumista, mikä ei vie yhteisiä asioita eteenpäin. Välillä tuntuu, että kärjistäminen on jopa tarkoitushakuista. –Ylä-Lapin FSC-sertifiointiin liittynyt kiista toi tämän näkyvästi esi
Metsä360 palkintoehdokas Woodio - Suomalainen biomateriaali haastaa keramiikan22.10.2025 08:15:00 EEST | Artikkeli
Lahtelainen Woodio on tullut tunnetuksi siitä, että se valmistaa puupohjaisia kylpyhuonekalusteita. –Yhdistämällä materiaaliteknologia, muotoilu ja vastuullisuus voidaan luoda täysin uusi teollinen kategoria. Puu voi olla osa modernia ja kestävää elämää myös märkätiloissa kuten kylpyhuoneissa, kuvailee Woodio Oy:n toimitusjohtaja Terja Koskenoja. –Uuden puupohjaisen komposiittimateriaalin lisäksi olemme kehittäneet uudenlaisen tavan ajatella designia, jossa hiilineutraalius ja estetiikka ovat yhtä tärkeitä. Tulevaisuuden kuluttajat ja suunnittelijat haluavat tuotteita, jotka näyttävät hyviltä, kestävät aikaa ja tukevat planeetan hyvinvointia. Suomalaisen metsän sivuvirtojen jalostaminen korkealaatuisiksi tuotteiksi saa vastakaikua etenkin ympäristötietoisissa kuluttajaryhmissä. Koskenojan mukaan yrityksen ydininnovaatio on maailman ensimmäinen täysin vedenpitävä puukomposiitti, joka valmistetaan pääosin puuhakkeesta. –Materiaali on kevyempi ja lämpimämpi kuin perinteinen kivi tai keram
Metsä360 palkintoehdokas Nordtreat Biopohjainen palonsuoja-aine edistää puurakentamista15.10.2025 08:56:17 EEST | Artikkeli
Puurakentamisen tiukat paloluokkavaatimukset olivat kannustin kemianyhtiö Nordtreatille biopohjaisen palosuojausteknologian kehittämiseen. – Halusimme kehittää palonsuojaratkaisun, mikä mahdollistaa puun käytön rakennusmääräysten mukaisesti vaativissakin rakennuskohteissa, sanoo toimitusjohtaja Outi Kallio. –Kehittämämme palosuojakäsittelyt täyttävät eurooppalaiset paloluokitukset säilyttäen puun luonnollisen kauneuden ja kestävyyden. Tuote tarjoaa rakennuttajille, arkkitehdeille ja urakoitsijoille varmuutta, joka edistää ekologista ja kestävää puurakentamista. Kehitys-, sertifiointi- ja testausvaiheen jälkeen tuote on nyt Kallion mukaan kasvu- ja kansainvälistämisvaiheessa. – Kehittämämme tuote on biopohjainen ja täysin myrkytön ilman fossiilisia haitallisia aineita, ja se sopii ekologisen massiivipuun käyttöön vaativissakin teollisuus- ja infrastruktuurikohteiden rakentamisessa. – Yksi palonsuojatuote yhdistää palosuojauksen ja esteettisen puun luonteen säilyttävän pintakäsittelyn, m
Metsä360 palkintoehdokas VVR Wood – Teollisen puurakentamisen edelläkävijä8.10.2025 09:49:50 EEST | Artikkeli
Heinolassa toimiva VVR Wood on edelläkävijä suurimittakaavaisten puurakennushankkeiden toteuttamisessa. Yrityksen erikoisosaaminen kattaa muun muassa monikerroksisten puutalojen, koulurakennusten ja varhaiskasvatuksen tilojen suunnittelun ja toteutuksen.
Taloustutkimus tutki: Metsäammattilaisten tyytymättömyys metsäuutisointiin kasvanut merkittävästi2.10.2025 09:32:36 EEST | Artikkeli
Kielteinen metsäuutisointi romahduttanut metsäalalla työskentelevien työhyvinvoinnin Taloustutkimuksen metsäammattilaisten keskuudessa tekemä ”Metsät ja media” tutkimus osoittaa valtamedian negatiivisen metsäuutisoinnin vaikuttavan heikentävästi heidän työhyvinvointiinsa. – Metsäuutisoinnin ja -keskustelun sävy koetaan ammattilaisia syyllistäväksi. Yksittäisiä virheitä pelätään ja ne paisuvat julkisuudessa koko ammattikuntaa leimaaviksi. Omasta ammatista jopa vaietaan ja työntekijöiden saannista alalle kannetaan huolta, tulkitsee tutkimustuloksia Taloustutkimus Oy:ssä tutkimuksen toteutuksesta vastannut tutkimusjohtaja Kari-Pekka Töyrylä. –Työhyvinvoinnin heikentyminen on romahtanut edelliseen kyselyyn verrattuna. Tämä vaikuttaa ihmisten haluun ja kykyyn työskennellä alalla sekä vähentää halukkuutta osallistua julkiseen keskusteluun. Pelko maalittamisesta sosiaalisessa mediassa on todellinen. Vastausten suuri määrä osoittaa tilanteen ahdistavan alalla työskenteleviä. Töyrylän mukaan me
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme