Monikielinen opetus tukee opiskelijoiden työllistymistä – monet uskovat pärjäävänsä pelkällä englannilla
Hillamaria Pirhosen (FM) väitöskirjassa tarkasteltiin yliopisto-opiskelijoiden käsityksiä kielenoppimisesta, työelämän kieliosaamisesta ja itsestä kielenoppijana, sekä miten käsitykset muuttuivat kandidaattiopintojen ja niihin kiinnittyvien, monikielisten viestintä- ja kieliopintojaksojen aikana.
Tutkimuksessa selvisi, että opiskelijat pitivät englantia itsestään selvänä taitona, jonka käyttäminen kuitenkin aiheutti osalle jännitystä. Opintojen päätteeksi he kuvailivat sitä viestinnän välineenä, eivätkä enää oppiaineena. Opiskelijat myös käyttivät englantia aiempaa varmemmin opintojensa lopussa.
Käsitykset ruotsista ja muista vieraista kielistä eivät muuttuneet yhtä paljon, vaan ne näyttäytyivät myös tutkimusjakson päätteeksi pääasiassa kielinä, joita opiskellaan formaalissa opetuksessa tai opitaan ulkomailla asuessa.
Viestintä- ja kieliopinnoissa käytettiin rinnakkain ja limittäin kaikkia opiskelijoiden osaamia kieliä, millä simuloitiin työelämässä tarvittavaa monikielistä osaamista. Opiskelijat tottuivat uuteen työtapaan nopeasti. Osa heistä myös kertoi oivaltaneensa opintojen aikana, että he voivat ymmärtää itsensä monikielisiksi toimijoiksi. Käsitykset kielestä oppimisen kohteena muuttuivat ajatukseksi siitä, että eri kieliä voi käyttää monipuolisesti eri yhteyksissä.
Toisaalta tutkimuksessa huomattiin, että vaikka opiskelijat periaatteessa arvelivat työelämän olevan monikielistä, henkilökohtaisella tasolla monet uskoivat pärjäävänsä englannilla. Opiskelijoiden puheissa vallitsikin usein ristiriita siinä, mitä työelämän ajateltiin olevan yleisellä tasolla, ja mitä sen käytännössä uskottiin olevan omalla kohdalla.
Tutkimuksen perusteella siis vaikuttaa siltä, että monikielinen opetus ja sen sisältämä reflektiivinen toiminta kehittää opiskelijoiden kielitietoisuutta, ja on yksi tapa tukea opiskelijoiden työllistymistä monikielisiin ja kansainvälisiin tehtäviin. Opetuksen kehittäminen vaatii kuitenkin edelleen myös työtä, jotta opiskelijat kokisivat monikielisyyden yhä vahvemmin osaksi omaa osaamistaan ja motivoituisivat entistä enemmän kehittämään laajasti omaa kielirepertuaariaan.
FM Hillamaria Pirhosen soveltavan kielitieteen väitöskirjan "University students’ language learner beliefs and identities in the context of multilingual pedagogies in higher education" tarkastetaan la 28.1.2023 klo 12.00 alkaen Seminaarinmäen vanhassa juhlasalissa (S212). Vastaväittäjänä toimii kehittämispäällikkö, FT Heidi Jauni (Tampereen yliopisto) ja kustoksena yliopistonlehtori Maria Ruohotie-Lyhty (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on englanti.
Linkki väitösjulkaisuun: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-9277-4
Taustatietoa:
Hillamaria Pirhonen toimii yliopistonopettajana Jyväskylän yliopiston Monikielisen akateemisen viestinnän keskuksessa.
Yhteystiedot: Hillamaria Pirhonen, hillamaria.pirhonen@jyu.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anitta KananenViestinnän asiantuntija
Puh:+358 40 8461395anitta.kananen@jyu.fiTietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Taiteen ja kulttuurin valtionavustusten leikkaukset uhkaavat toiminnan kehittämistä ja kansainvälistymistä, todetaan tuoreessa tutkimuksessa25.6.2025 12:05:37 EEST | Tiedote
Taiteen ja kulttuurin (harkinnanvaraisten) valtionavustusten leikkaukset koettelevat lähes kaikkia tukea saavia organisaatioita, erityisesti yhdistyksiä. Vaikka leikkaukset heikentävät perustoimintaa, ne rajoittavat ennen kaikkea toiminnan kehittämistä ja kansainvälistymistä, todetaan Jyväskylän yliopiston tuoreessa tutkimuksessa. Selvityksen tilasi opetus- ja kulttuuriministeriö.
Jyväskylän yliopiston uusi diagnostisten terveystieteiden maisteriohjelma tarjoaa jatkotutkintoväylän bioanalyytikoille ja röntgenhoitajille25.6.2025 07:05:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopistossa alkaa täysin uusi diagnostisten terveystieteiden maisteriohjelma, joka tarjoaa jatkokoulutusmahdollisuuden erityisesti bioanalyytikoille ja röntgenhoitajille. Vastaavaa tiedeyliopistotasoista koulutusta ei Suomessa ole muualla tarjolla.
Sosiaali- ja terveysministeriöltä 1,1 miljoonaa euroa rahoitusta Jyväskylän yliopiston sosiaalityön tutkimushankkeille24.6.2025 09:24:49 EEST | Tiedote
Sosiaali- ja terveysministeriö on myöntänyt valtionavustusta 18 sosiaalityön yliopistotasoiselle tutkimushankkeelle. Tutkimushankkeiden tavoitteena on vahvistaa sosiaalityön ja sosiaalihuollon vaikuttavuutta, laatua ja asiakasturvallisuutta sekä asiakkaiden osallisuutta ja toimijuutta sosiaalihuollossa.
Jyväskylän Kesän puheohjelmassa pohditaan sivistyksen merkitystä ajassa24.6.2025 07:45:00 EEST | Tiedote
Tänä vuonna Jyväskylän Kesän sivistys-teemaisessa puheohjelmassa tarkastellaan muun muassa sananvapauden ja vastuun suhdetta, koulutuksen ja demokratian tulevaisuutta sekä arkkitehtuurin roolia yhteiskunnassa. Festivaaliviikolla 2.–7.7.2025 voi osallistua myös tiedettä ja taidetta yhdistävälle luontoretkelle, jaloitella ajatuksiaan filosofien opastamana, tutustua niityn perustamiseen niittytalkoisiin osallistumalla.
Sivistyksen vuoksi -kirjan tavoitteena on sivistyneen elämän kunnianpalautus: Tervetuloa kirjan julkistamistilaisuuteen Jyväskylän Kesän avajaispäivänä ke 2.7.23.6.2025 09:09:04 EEST | Tiedote
Sivistys ei kuulu vain harvoille ja valituille, vaan meille kaikille. Sivistyksen vuoksi -kirjan kantava ajatus on, että sivistyksen tavoittelu niin yksilön kuin yhteiskunnan tasolla rakentaa merkityksellistä, hyvää elämää. Kirjan 32 kirjoittajaa käsittelevät sivistystä eri näkökulmista kirkastaen sivistyksen olemusta, kielen ja kulttuurin sivistävää voimaa, ruumiin sivistystä, polarisaation ja sivistyksen suhdetta sekä sivistyksen merkitystä yksilöllisenä ja yhteiskunnallisena tavoitteena. Kirjoittajajoukkoon kuuluvat muun muassa Tarja Halonen, M. A. Numminen, Jarkko Martikainen, Kirsi Piha, Juha Hurme, Julia Thurén ja Piia Viitanen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme