Nikotiiniton Suomi saavutetaan nuorten ympäristöihin vaikuttamalla

“Nuoria voidaan suojella tehokkaasti käytön aloitukselta nostamalla ikärajat 20 ikävuoteen. Lisäksi valtionavustusten perusteena tulee olla sitoutuminen tupakka- ja nikotiinituotteiden käytön ehkäisemiseen, mikäli toiminta kohdistuu alaikäisiin”, kertoo EHYTiä kehittämistyöryhmässä edustanut osastopäällikkö Heikki Luoto. 

Ikärajojen nostaminen tutkitusti tehokasta

Tupakkatuotteiden, nikotiininesteiden ja nikotiinia sisältävien tupakan vastikkeiden myynnin, luovuttamisen ja välittämisen, sekä tuotteiden maahantuonnin ja hallussapidon ikärajojen nostaminen on tutkimusten mukaan tehokas keino ehkäistä nuorten nikotiinituotteiden käytön aloitusta.

Suurin osa nikotiinituotteiden käyttäjistä on aloittanut käytön 20 ikävuoteen mennessä ja arvioiden mukaan ikärajan nosto kahdella vuodella todennäköisesti vähentäisi eniten käytön aloitusta 15–17-vuotiaiden nuorten keskuudessa. Mitä myöhemmälle iälle nikotiinituotteiden käytön kokeilut voidaan siirtää, sitä epätodennäköisemmäksi ne muuttuvat ja myös alaikäisille välittäminen vähenee. Ikärajojen nostamisella voidaan kaventaa väestön terveyseroja ja saavuttaa vaikuttavia kansanterveydellisiä hyötyjä.

“Ikärajojen nostamisesta on hyviä kokemuksia jo muun muassa Yhdysvalloista ja monissa muissa maissa ikärajojen muutoksiin liittyviä toimenpiteitä harkitaan. Myös suomalaisista enemmistö kannattaa ikärajojen nostoa”, EHYTin nikotiinittomuuden edistämisen asiantuntija Katri Saarela sanoo. 

Valtionavustusten kriteereihin lisättävä nikotiinittomuuteen sitoutuminen

Lasten ja nuorten nikotiinittomuutta edistää myös ehdotus, että liikuntalain perusteella myönnettävien valtionavustushakemusten vastuullisuuskriteereihin on lisättävä sitoutuminen tupakka- ja nikotiinituotteiden käytön ehkäisyyn kaikessa toiminnassa, jos toiminta on osittain tai kokonaan kohdistettu alaikäisiin.
Myös nuorisolain perusteella myönnettävien valtionavustusten arvioinnissa opetus- ja kulttuuriministeriön tulee huomioida sitoutuminen tupakka- ja nikotiinituotteiden käytön ehkäisyyn.

EHYTin Sportti-hankkeen projektipäällikön Jari Hätisen mukaan suomalaisista 9- ja 11-vuotiaista yli kaksi kolmasosaa osallistuu urheiluseuratoimintaan ja harrastuksen parissa vietetään usein monta tuntia viikossa.

“Urheiluseuratoimintaan osallistuvien lasten ja nuorten suuri osuus korostaa seuratoiminnan kasvatuksellista vastuuta sekä mahdollisuutta vaikuttaa tupakka- ja nikotiinituotteiden käytön ehkäisyyn ja terveiden elintapojen edistämiseen”, Hätinen toteaa.

On havaittu, että nuuskan käyttö saattaa olla ohjattuun urheiluharrastukseen osallistuneiden poikien keskuudessa muita nuoria yleisempää.

“Valmentajat ja muut urheiluseuratoimijat ovat merkittäviä roolimalleja urheiluseuroissa harrastaville nuorille. Heidän esimerkillään on vaikutusta nuorten päihteiden käyttöön. Tästä huolimatta aikuisten nuuskaamista ja muiden nikotiinituotteiden käyttöä on havaittu esiintyvän varsin yleisesti lasten ja nuorten urheiluseuraharrastamisen yhteydessä”, kertoo Hätinen.

Tupakkalain tavoitteen saavuttaminen edellyttää ehdotettujen toimenpiteiden systemaattista ja määrätietoista käyttöönottoa ja niiden tulee näkyä jo seuraavassa hallitusohjelmassa.