Metsänhoito vaikuttaa ilmastonmuutosta voimakkaammin metsien ihmisille tarjoamiin hyötyihin

Metsänhoidon vaikutus ekosysteemipalvelujen tarjontaan on suurempi, keskimäärin 11-kertainen ilmastonmuutoksen vaikutukseen verrattuna. Tässä oli kuitenkin huomattavaa vaihtelua: esimerkiksi puuntuotantoon metsänhoidon vaikutus oli vain 1,7-kertainen. On tärkeää tietää, miten pohjoisia havumetsiä pitäisi hoitaa, että ne pystyvät muuttuneissakin ilmasto-oloissa tarjoamaan hyvinvointia ihmisille ja vastaamaan metsätuotteiden kasvavaan kysyntään.
”Metsänhoidon tapoja tarpeen monipuolistaa koko Suomessa”
Metsänhoidon ja ilmastonmuutoksen merkitys vaihteli huomattavasti eri puolella Suomea. Ilmastonmuutos vaikutti hieman enemmän Pohjois-Suomessa kuin Etelä-Suomessa, kun taas etelässä metsänhoidon vaikutukset olivat peräti kolminkertaiset ilmastonmuutoksen vaikutuksiin verrattuna.
"Metsänhoidon toimet ilmastonmuutoksen sopeutumiseen sopivat erityisesti Pohjois-Suomeen, jossa ilmastonmuutos vaikuttaa dramaattisemmin. Toisaalta Etelä-Suomen intensiivinen, puuntuotantoon tähtäävä metsänhoito vaikuttaa kielteisesti metsien ekosysteemipalveluihin. Jos niiden monipuolinen saatavuus halutaan turvata, Etelä-Suomessa olisi tärkeää lisätä metsien suojelua sekä luonnonmukaisempien ja monitavoitteisten metsänkäsittelytapojen osuutta", sanoo tutkija María Triviño.
Tulokset osoittavat myös, että mikään yksittäinen metsänkäsittelytapa ei maksimoi kaikkien arvioitujen palveluiden tarjontaa. Esimerkiksi hiilivarastot, virkistysarvo, metsälajien elinympäristöjen saatavuus ja kuolleen puun määrä maksimoituivat, kun metsä suojellaan, mutta puuntuotanto, marja- ja sienisadot maksimoituivat metsiä eri tavoin käsittelemällä.
Professori Mikko Mönkkönen kiteyttää keskeisen viestin päätöksentekijöille: "Metsänhoidon tapoja on tarpeen monipuolistaa koko Suomessa esimerkiksi lisäämällä jatkuvapeitteistä metsänkasvatusta, koska metsänkäsittelyn monimuotoisuus tukee monimuotoisten ekosysteemipalveluiden saatavuutta.”
Metsänhoidolla mahdollista ehkäistä ilmastonmuutoksen kielteisiä vaikutuksia
Yksi EU:n uuden metsästrategian keskeisistä tavoitteista on metsien kestävyyden ja ekosysteemipalvelujen tarjonnan edistäminen. Tutkimustulokset antavat arvokasta tietoa, jonka avulla metsänhoidon toimintatapoja voidaan kehittää näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.
"Tulostemme mukaan metsänhoidolla voisi Suomessa tehokkaasti ehkäistä ilmastonmuutoksen kielteisiä vaikutuksia ekosysteemipalveluihin ja voimistaa hyödyllisiä. Maatieteellinen vaihtelu on kuitenkin otettava huomioon niin Suomessa kuin laajemminkin Euroopassa”, sanoo tutkimusryhmän espanjalainen tutkija Alejandra Morán-Ordoñez.
Jyväskylän yliopiston johtamassa tutkimuksessa käytettiin metsien kasvusimulaatioita ennustamaan metsien dynamiikkaa Suomessa 100 vuoden päähän tulevaisuuteen (2016–2116). Tutkimuksessa arvioitiin kahdeksan metsäekosysteemipalvelun potentiaalista tarjontaa seitsemällä metsänkäsittelytavalla ja neljässä ilmastonmuutosskenaariossa. Arvioidut ekosysteemipalvelut olivat puuntuotanto, metsän hiilivaraston suuruus, virkistysarvo, metsäluonnon monimuotoisuus (2 mittaria) määrä sekä mustikan, puolukan ja sienisadot.
Tutkimus on osa Koneen säätiön rahoittamaa hanketta “Spatial dynamics of ecosystem services and biodiversity hotspots in boreal forests”.
Artikkeli:
Triviño M., Morán-Ordoñez, A., Eyvindson K., Blattert, C., Burgas D., Repo, A., Pohjanmies, T., Brotons, L., Snäll, T., Mönkkönen, M. (2022) Future supply of boreal forest ecosystem services is driven by management rather than by climate change. Global Change Biology. DOI:10.1111/gcb.16566
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tutkija María Triviño, bio- ja ympäristötieteiden laitos, p. +358 408054735: maria.trivino@jyu.fi
Professori Mikko Mönkkönen, bio- ja ympäristötieteiden laitos, p. +358 50 4413682, mikko.monkkonen@jyu.fi
Vesa HolmViestinnän asiantuntija
Puh:+358504733483vesa.j.holm@jyu.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Väitös: Kielitaidon testaamisen tulisi mitata ymmärrettävyyttä, ei äidinkielisyyttä2.5.2025 12:55:04 EEST | Tiedote
MA Sheryl Cooke tutki väitöstutkimuksessaan, miten englannin kielen maailmanlaajuinen käyttö lingua francana haastaa perinteiset tavat testata kielitaitoa. Hänen mukaansa kielitaidon arvioinnissa tulisi painottaa vähemmän äidinkielenään puhuvien normien mukaista ilmaisua ja enemmän viestinnän toimivuutta kansainvälisissä, todellisissa vuorovaikutustilanteissa.
Mikä tekee kodista kodin? Tuore filosofian väitöskirja tutkii kodin merkityksellisyyttä kokemuksena29.4.2025 13:43:17 EEST | Tiedote
Mikä saa kodin tuntumaan kodilta? Miksi taas kaikki asuinpaikat eivät tunnu kodilta? YTM Olli-Pekka Paanasen väitöstutkimus tarkastelee, miten kokemus kodista rakentuu, millainen on kodin ja asumisen välinen suhde ja miten tunnesiteet kotia kohtaan rakentuvat.
Perinnöllinen lihasvoima pienentää riskiä kuolla sydän- ja verisuonitauteihin29.4.2025 10:26:45 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa toteutetussa tutkimuksessa havaittiin, että miehillä, joilla oli parempaa lihasvoimaa tukeva geeniperimä, oli matalampi riski kuolla sydän- ja verisuonitauteihin. Tämä yhteys oli riippumaton aikuisiän vapaa-ajan fyysisen aktiivisuuden määrästä ja muista elämäntapoihin liittyvistä tekijöistä.
Väitöstutkimus paljastaa Raamatun kymmenen käskyn roolin yhteiskunnan muodostumisessa klassikkoteoksen valossa25.4.2025 10:39:50 EEST | Tiedote
Mikä tekee yhteiskunnastamme mahdollisen? YTM Jukka Ruokanen selvitti väitöskirjassaan, millaiset tekijät tukevat sosiaalisuuden, yhteisöjen ja yhteiskunnan olemassaoloa saksalaisen politiisen filosofin ja oikeusoppineen Johannes Althusiuksen teoksessa Politica Methodice Digesta. Althusiuksen mukaan yhteiskunta ei synny vain ihmisten toiminnan tai luonnollisten syiden seurauksena – myös Jumalan toimet, kuten kymmenen käskyä, ovat olennaisia yhteiselomme aikaansaamiseksi.
Kansainvälinen konferenssi rakentaa tulevaisuudenuskoa ja selviytymiskykyä23.4.2025 11:00:47 EEST | Tiedote
Ympäristökysymysten lisäksi aikamme yhteiskunnat kamppailevat monimutkaisten sosiaalisten haasteiden kanssa. Lapset, nuoret ja heidän perheensä ovat usein ensimmäisiä, joita tämän hetken yhteiskunnalliset haasteet koettelevat.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme