Verkkohäirintä vaikuttaa toimittajien ja heidän työyhteisöjensä hyvinvointiin
Tutkimus selvitti suomalaisten media-alan ammattilaisten kokemuksia heihin verkossa kohdistuneesta häirinnästä ja vihasta. Lisäksi tutkijat tarkastelivat sitä, miltä verkossa häirittyjen henkilöiden kollegoista tuntuu seurata häirintätapauksia vierestä.
Tutkimustulosten mukaan yli 58 % tutkimukseen haastatelluista media-alan ammattilaisista oli kokenut verkkohäirintää edeltävän kuuden kuukauden aikana. Tutkijat havaitsivat uhrien vastaavan häirintään aktiivisesti ratkaisuilla, joilla he yrittivät pysäyttää häiritsijän. He esimerkiksi estivät häiritsijää lähettämästä uusia viestejä, ottivat häneen yhteyttä tai ilmoittivat tapauksesta poliisille. Passiivisena toimintamallina tutkimus osoittaa tunteiden käsittelyn tavan, jossa uhri ei suoraan pyri muuttamaan häirintätilannetta, vaan hän saattaa turvautua esimerkiksi neuvontaan tai itsesensuuriin.
Tutkimustulokset osoittavat uhrin läheisyyden olevan yhteydessä vierestä seuraavien kollegoiden lisääntyneeseen ahdistukseen. Media-alan ammattilaisten reaktioihin vaikutti myös se, miten usein he itse esiintyivät julkisuudessa. Häirinnän luonteella on merkitystä: vakavampi ja usein esiintyvä häirintä sai aikaan voimakkaampia reaktioita.
Tutkimuksessa havaittiin, että yleinen ja ammatillinen hyvinvointi olivat yhteydessä erilaisiin reaktioihin.
– Hyvinvoinnin ja verkkohäirintään reagoimisen välinen yhteys on tärkeä aihe, mutta sitä on toistaiseksi tutkittu vähän, sanoo väitöskirjatutkija Magdalena Celuch Tampereen yliopistosta.
– Tuloksemme viittaavat siihen, että aktiivisilla ja kostoon liittyvillä reaktioilla verkkohäirintään on kaksijakoinen yhteys hyvinvointiin. Tarkempiin johtopäätöksiin tarvitaan lisätutkimusta, mutta nyt raportoidut tulokset antavat tärkeää tietoa kaikille verkkohäirinnän ennaltaehkäisyn parissa työskenteleville, Celuch jatkaa.
Nettihäirinnällä on laajoja kielteisiä seurauksia
Tutkimuksen mukaan vakava nettihäirintä voi aiheuttaa vierestä seuraavalle ahdistusta etenkin silloin, kun kohteena on kollega tai työyhteisön jäsen.
Tutkijat pohtivat häirinnän vaientavaa vaikutusta. Kiusaaminen voi johtaa jopa siihen, että ammattilaiset vaihtavat työpaikkaa, pidättäytyvät julkisesta keskustelusta tai ryhtyvät sensuroimaan toimintaansa.
– Verkkohäirinnän kielteiset vaikutukset eivät rajoitu vain sen kohteeksi joutuneisiin, vaan ne kohdistuvat laajemmin julkiseen keskusteluun. Hankkeemme tulosten mukaan liian moni asiantuntija kohtaa töidensä vuoksi häirintää internetissä, sosiaalipsykologian professori Atte Oksanen painottaa.
Tutkimukseen osallistui 695 media-ammattilaista, jotka vastasivat kyselyssä kokemuksistaan verkossa tapahtuneesta häirinnästä. Viha ja julkisuus -hankkeessa on tutkittu myös tutkijoiden, poliitikkojen ja suomalaisten työntekijöiden kohtaamaa vihaa ja häirintää. Tutkimushanketta on rahoittanut Helsingin Sanomain Säätiö vuosina 2020–2022.
Tutkimusartikkeli
Celuch, M., Latikka, R., Oksa, R., & Oksanen, A. (2023). Online Harassment and Hate Among Media Professionals: Reactions to One’s Own and Others’ Victimization. Journalism & Mass Communication Quarterly. https://doi.org/10.1177/10776990221148987
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Lisätietoja
Professori Atte Oksanen
atte.oksanen@tuni.fi
050 318 7279
Tutkija Magdalena Celuch, magdalena.celuch@tuni.fi
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Tampereen yliopistoon valittiin lähes 3700 uutta opiskelijaa1.7.2025 10:55:00 EEST | Tiedote
Tampereen yliopiston suomenkielisiin koulutuksiin on valittu yhteensä lähes 3700 uutta opiskelijaa yhteishaun, avoimen väylän haun ja siirtohaun kautta. Hakijamäärä ja hyväksyttyjen määrä kasvoivat edellisvuodesta. Tampereen yliopisto oli Suomen toiseksi suosituin yliopisto ensisijaisten hakemusten perusteella.
Rasvan kantasolut muistavat lihavuuden – kyky hillitä tulehduksia palautuu vasta vuosien päästä painonpudotuksesta25.6.2025 08:45:00 EEST | Tiedote
Lääketieteellisiin syihin perustuvassa painonpudotuksessa huomio kiinnittyy usein sen positiivisiin terveysvaikutuksiin. Uusin tutkimus kuitenkin osoittaa, että lihavuuden aiheuttamasta yleisestä tulehdustilasta palautuminen voi kestää vuosia.
290 000 viestiä vihapuheesta – tutkimus selvitti, millaista on keskustelu vihapuheesta somessa24.6.2025 09:15:00 EEST | Tiedote
Tutkijat ovat julkaisseet ensimmäisen vihapuhetta metatasolla käsittelevän, laajaan keskusteluaineistoon pohjautuvan tutkimusartikkelin. Tutkimuksen mukaan vihapuheen käsitteen avulla käydään kamppailua tiedosta, totuudesta ja yhteiskunnallisista valta-asetelmista. Keskusteluissa vihapuhetta normalisoitiin ja oikeutettiin samalla väheksyen sen vaikutuksia sekä yhteiskuntaan että vihapuheen kohteisiin.
Väitös: Koulun keskustelukulttuuri ja sosiaalinen pääoma vahvistavat ruotsinkielisten nuorten luottamusta poliittisiin kykyihinsä19.6.2025 10:21:48 EEST | Tiedote
Valtiotieteen maisteri Venla Hannuksela selvittää väitöskirjassaan, miksi ruotsinkieliseen vähemmistöön kuuluvat suomalaisnuoret luottavat kykyihinsä ymmärtää politiikkaa ja vaikuttaa siihen enemmän kuin suomenkieliset nuoret. Tutkimus tunnistaa kaksi selitystä: ruotsinkielisten koulujen avoimemman poliittisen keskusteluilmapiirin ja ruotsinkielisten vahvemman sosiaalisen yhteisön. Vaikka vähemmistöasema osaltaan selittää ruotsinkielisten tilannetta, koulujen poliittiseen keskusteluun ja nuorten yksinäisyyden torjumiseen panostamalla voidaan vahvistaa kaikkien nuorten poliittisen osallistumisen edellytyksiä.
Doktorsavhandling: Skolans diskussionskultur och socialt kapital stärker svenskspråkiga ungdomars förtroende för sin politiska förmåga19.6.2025 10:20:10 EEST | Tiedote
Politices magister Venla Hannuksela undersöker i sin doktorsavhandling varför finländska ungdomar som tillhör den svenskspråkiga minoriteten har större tilltro till sin förmåga att förstå och påverka politik än finskspråkiga ungdomar. Forskningen identifierar två förklaringar: ett öppnare politiskt diskussionsklimat i svenskspråkiga skolor och starkare sociala gemenskaper bland svenskspråkiga. Även om minoritetsstatus delvis förklarar situationen för svenskspråkiga ungdomar, kan satsningar på politiska diskussioner i skolor och på att motverka ungas ensamhet stärka alla ungdomars möjligheter till politiskt deltagande.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme