Mielenterveyden häiriöt ovat yleisempiä matalammin koulutetuilla
7.2.2023 07:10:18 EET | Helsingin yliopisto | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkimuksessa selvitettiin, miten ihmisen sosioekonominen asema 30-vuotiaana oli yhteydessä yleisimpiin mielenterveyden häiriöihin myöhemmin elämässä. Tarkasteltuja mielenterveyden häiriöitä olivat päihteiden väärinkäyttö, skitsofrenia sekä mieliala- ja ahdistuneisuushäiriöt.
Tutkimuksessa havaittiin, että henkilöillä, joilla on matala koulutustaso 30-vuotiaana, on 58 prosentin todennäköisyys saada mielenterveyshäiriödiagnoosi 52 vuoden ikään mennessä. Yhteys sosioekonomisen aseman ja myöhemmän mielenterveysdiagnoosin välillä oli erityisen suuri päihderiippuvuuden ja skitsofrenian kohdalla.
Tulokset osoittivat myös, että niillä henkilöillä, jotka olivat työttömiä tai työelämän ulkopuolella 30-vuotiaana, riski saada myöhempi mielenterveyshäiriödiagnoosi kaksinkertaistui.
Tutkimuksessa oli käytettävissä poikkeuksellisen laaja aineisto. Siinä analysoitiin valtakunnallisia rekisteritietoja yli 1,2 miljoonasta vuosina 1966–1986 syntyneestä henkilöstä, jotka asuivat Suomessa täyttäessään 30 vuotta.
Tutkijat käyttivät kolmea rekisteritietoon pohjautuvaa sosioekonomisen aseman mittaria: koulutustasoa, työtilannetta ja henkilökohtaisia kokonaistuloja. Tutkimuksen väestöä seurattiin rekisteridatan perusteella vuodesta 1996 vuoteen 2017.
– Tulokset vahvistavat, että mielenterveyshäiriöiden taakka on merkittävästi suurempi matalassa sosioekonomisessa asemassa olevilla henkilöillä, kertoo tutkija Christian Hakulinen.
Ennaltaehkäisy on avain parempaan terveyteen
Tutkimuksessa saatiin myös vahvistus jo aiemmille havainnolle, että mielenterveyshäiriöt ovat varsin yleisiä sosioekonomisesta asemasta huolimatta.
– Seuranta-aikana hieman yli neljänneksellä kaikista tutkimukseen osallistuneista diagnosoitiin mielenterveyden häiriö, Hakulinen vahvistaa.
Tutkijoilla on ratkaisuehdotus vakavan yhteiskunnallisen ongelman ja henkilön ja läheisten kuormituksen helpottamiseksi.
– Sosiaalista liikkuvuutta edistävät politiikat ja ennaltaehkäisevien toimenpiteiden lisääminen matalassa sosioekonomisessa asemassa oleville henkilöille voisivat lieventää mielenterveyshäiriöiden aiheuttamaa tautitaakkaa yhteiskunnassa, Hakulinen kommentoi.
Tutkimus on julkaistu Journal of Epidemiology & Community Health -lehdessä.
Artikkeli: Hakulinen C, Komulainen K, Suokas K, et alSocioeconomic position at the age of 30 and the later risk of a mental disorder: a nationwide population-based register studyJ Epidemiol Community Health Published Online First: 06 February 2023. doi: 10.1136/jech-2022-219674.
Lisätietoja
Christian Hakulinen, yliopistotutkija, dosentti, Helsingin yliopisto
Sähköposti: christian.hakulinen@helsinki.fi
Puhelin: 050 448 2041
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anu Koivusipiläviestinnän asiantuntijaHelsingin yliopisto | Meilahden kampus
Puh:02941 25491Puh:050 472 5881anu.koivusipila@helsinki.fiTietoja julkaisijasta
Helsingin yliopistoPL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Potilaan ennakko-odotukset vaikuttavat elämänlaatuun rinnankorjausleikkauksen jälkeen22.3.2026 10:33:32 EET | Tiedote
Potilaat, jotka uskoivat selviytyvänsä rinnankorjausleikkauksesta hyvin, voivat paremmin myös leikkauksen jälkeen. Potilaskeskeisessä hoidossa odotuksista tulisikin keskustella ennakkoon. Kirurgisella menetelmällä tai ajankohdalla ei ole ratkaisevaa merkitystä potilaan elämänlaadulle, mutta yksilöllinen suunnittelu on tärkeää.
Nopeat junayhteydet voivat edistää ihmisen kognitiivista terveyttä20.3.2026 11:45:02 EET | Tiedote
Nopea rautatieyhteys auttaa ylläpitämään kognitiivista terveyttä ja vähentämään eriarvoisuutta ikääntyvässä väestössä, ilmenee uudesta tutkimuksesta.
Kasvipainotteisempaan ruokavalioon siirtyminen voi vähentää paksu- ja peräsuolisyöpien riskiä20.3.2026 08:57:27 EET | Tiedote
Punaisen ja prosessoidun lihan osittainen korvaaminen kasviperäisillä ruuilla, erityisesti täysjyvällä, on yhteydessä paksu- ja peräsuolisyöpien pienempään riskiin suomalaisilla aikuisilla.
Suomalaistutkijat neuvomaan Tanskan metsitystä19.3.2026 08:46:09 EET | Tiedote
Tanska aikoo metsittää 250 000 hehtaaria peltoa vuoteen 2045 mennessä. Helsingin yliopiston ja Itä-Suomen yliopiston tutkijat selvittävät tanskalaisten kanssa, miten peltojen metsityksestä saadaan ilmastolle mahdollisimman suuri hyöty.
Tutkimus valottaa urheilun varjopuolta: Henkinen väkivalta yleistä, oikeusturvan puutteet korjattava18.3.2026 16:05:10 EET | Tiedote
Henkinen väkivalta on laajalle levinnyt ilmiö suomalaisessa urheilussa, osoittaa Helsingin yliopiston tutkimus, joka tavoitti yli 3 600 urheilijaa 80 eri lajista.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme