TSL:n tarina jatkuu: Vapaa sivistystyö on edellytys demokratialle

Satavuotiaan Työväen Sivistysliiton ensimmäinen osa kuvaa liikkeen perustamista, jolloin koulutusten tavoite oli auttaa työläisiä ymmärtämään paremmin yhteiskunnallisia asioita.

Sotien jälkeen liike kasvoi koko suomalaisen työväenliikkeen kentän käsittäväksi, ja jäsenjärjestöjen henkilöjäsenten määrä kasvoi runsaaseen miljoonaan. Tero Tuomisto kuvaa, että TSL oli luontevasti mukana siinä uudessa rintamassa, joka laajensi suomalaista kansanvaltaa ja aloitti sittemmin toden teolla hyvinvointivaltion rakentamisen.

Kasvu ja toiminnan laajentuminen ei kuitenkaan tarkoittanut, että taival olisi ollut ongelmaton. Ympäröivän yhteiskunnan ja sivistystyön muutosten lisäksi historiateos valottaa työväenliikkeessä ja TSL:ssa vaikuttaneita erilaisia näkemyksiä ja ristiriitoja.

Työväen kahden sivistyssuuntauksen eriytyminen omille teilleen mahdollisti 1960-luvulla alun keskinäiselle yhteistyölle. Elettiin suuren innostuksen aikaa. TSL:n pariin syntyi erityistoimikuntia tehtävineen. Kulttuuritoiminta tapahtumineen alkoi laajentua voimakkaasti, ja aikuiskoulutuksen uudet muodot kehittyivät. Kansainvälisyys tuli luontevaksi osaksi toimintaa.

Omaehtoisen sivistyksen tukija vai aikuiskoulutuksen tuottaja markkinaehtoisessa maailmassa?

Historiateoksessa on paikoin pohdittu myös TSL:n tehtävää.

– Työväen Sivistysliiton koulutustehtävä pohjautuu edelleenkin työväenliikkeen arvomaailmaan. Siinä me toimimme vertaisina rinnalla kulkijoina, työväenliikkeen yhteen kokoavana voimana ja työväen omaehtoisen sivistyksen mahdollistajina, pääsihteeri Katri Söder toteaa.

Toisin kuin yksilöllisessä aikuiskoulutuksessa TSL:ssa avainsana ei ole yksilö, vaan yhteinen hyvä ja yhteisöllisyys. Tarkoituksena on tuottaa voimautumista, jonka myötä ryhdytään yhteisölliseen toimintaan paremman yhteiskunnan aikaan saamiseksi.

Söder näkee, että vapaan lehdistön lisäksi myös vapaa sivistystyö on yksi demokratian edellytyksistä. Suomessa vapaata sivistystyötä arvostetaan ja tuetaan.

– Uskon ja toivon, että vapaata sivistystyötä arvostetaan ja tuetaan myös seuraavan sadan vuoden kuluttua sellaisena kuin se nyt on; omaehtoisena ja vapaana demokratian ja aktiivisen kansalaisuuden tukena.

Tero Tuomisto on kotiseutuneuvos, valtiotieteiden maisteri ja historiantutkija, jolle Sivistysliitto tuli tutuksi jo 1970-luvulla.

Kuuntele!

Äänimerkki-Podcastissa Koulutuspäällikkö Inari Juntumaa keskustelee Tero Tuomiston kanssa Työväen Sivistysliiton alkutaipaleesta.

Kirjan arvostelukappaleen tilaukset: viestinta@tsl.fi